Aihe: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: tunska
Tiistaina 22.2. 2005 klo 09:28:35

Viesti:
Minkälaisia hulluja hinaustehtäviä on näkynyt? Se on kai aika yleistä ollut joskus, kun nopsajalkainen isäntä on yksin hinanut toisella traktorillaan sen huonompiakkuisen käyntiin. Mopoon tulee myöskin kytkinremontti heti, jos yrittää hinata esim. peltoautoa käyntiin!
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: eläkeläismetsuri
Tiistaina 22.2. 2005 klo 10:29:22

Message:
Sattui muutamavuosi täälläpäin. Tuttulla kaverilla ei Dekstan startti pelannut ja hän lähti vetämään sitä käyntiin omistamallaan uudehkolla Mersulla.Sattui että vetoköysi katkesi ja mersukin taisi vähän ajautua ojaan. No siihen piti hakea lähellä asuva lähes tuliterän valmetin omistaja.Myöhemmin kun tämä vetäjä muisteli tapahtunutta hän ei meinannut saada naurulta sanottua kun isot miehet leikkii maailman aikaisilla vehkeillä .5000 mk:n Dextan romun takia säretään monensadantuhannen Mersu.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: Pohojanmaan Isäntä
Tiistaina 22.2. 2005 klo 10:37:06

Message:

Naapurin korjaamon omistaja pyysi kaveriksi hinaamaan tielle uupunutta pakua. Hänelle tuli este ja korjaamolta sellainen nuori kloppi mun kaveriksi. Hinausautona oli iso japsimaasturi.

Saavuttiin pakun luokse ja perkules ei hinausvaijeria löytynytkään autosta. Autossa oli kaksi metrinen hinaus/työntö tanko jossa oli peräkärryn lukitussalvat kummassakin päässä. Maasturista löytyi vetkokoukkunuppi myös etupuskurista.

No tuumasta toimeen työnettiin maasturilla sitä pakua. Ja se saatanan kloppi työnsi sitä pakua 80km/h jäisellä tiellä!! Systeemi olisi ollut heti linkussa ja samalla ojassa jos olisin jarrua painanut.

Saavuttiin korjaamon pihaan kuitenkinn elossa.

Saakeli ko mä pidin sille klopille saarnan!!
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: Niksu
Tiistaina 22.2. 2005 klo 11:07:53

Message:
Taas kysely ja vastaan siksi,jos olisi vaikka jolle opiksi.Esim.Pohojanmaan Isännän tapauksesta.
Tässä omastani.Isä oli puimurilla kiinni ja minä peruutin vetokäryillä varustetun traktorin puimurin perään. Ketju puimurin taka-akselin kiinnityskohtaan ja toinen pää kärryssä olevaan koukkulenkkiin.Traktorissa ei ajovoiman ottoa. Pistin traktorin lisäksi vedon myös kärryyn ja homma meni siihen saakka hyvin,kun tuli tuntuma,että puimuri olisi irti. Sitten välähti päässä. Tässä kun kerran on pehmeetä, niin vedämpähän hieman pidemmälle. Niin pistin isompaa traktoriin ja vastaavasti kärryynki. Jo keveni kulku kummasti ja siinä eteen ajellessa rupes peileistä erottuu,isän heiluminen ja huiskinta. Ja niinhän siinä kävi,että puimurista oli taka-akseli irronnut. Oli kuullemma ihan turha veto ruveta isompaa vaihtaa. Mutta se nuoruus ja omapäisyys.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: bensan säästöä
Tiistaina 22.2. 2005 klo 11:14:49

Message:
Yhdellä tarkalla isännällä oli joskus bensalla toimiva puimuri, merkkiä en kyllä muista. Hän joutui kuitenkin kulkemaan hajallaan oleville pelloilleen myöskin pääteitä pitkin. Hytitön Valmet- traktori oli jo sentään dieseli ja siihen hän oli teettänyt kylän sepällä nostolaitteisiin jonkinmoisen teelmyksen, jolla sai puimurin peräpään ylös ja koko puimurin hinaukseen siirtymätaipaleille. Kohtalo vaan puuttui peliin ja eräänä pimeänä sateisena iltana, kun hän oli palaamassa kotiinsa ja olikin jo muutaman sadan metrin päässä, pukkasi takaa tullut rekka valottoman puimurin traktorin päälle, jolloin isännälle tuli noutaja välittömästi.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: Roiskis
Tiistaina 22.2. 2005 klo 12:36:56

Message:
Joo eräs tuttavani ei saanu autoaan käyntiin, ja lähti hinaamaan sitä pihastaan, jollain pakulla kai veti, vaimonsa oli hinattavan puikoissa. No homma luonnisti hyvin pienen matkan pihasta tielle, mutta siinä piti ruveta ohjaamaan, niin eiku suoraa päin puuta. Jäikö ne avaimet sen miehen taskuun, vai eikö nainen kerinny saamaan niitä virtalukkoon, jotain häikkää kuiteskin siinä äkkilähdössä oli. No ei niitä avaimia sitten vähään aikaan tarvinnukkaan kukaan, sen verran pelti ruttaantui.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: Kesämies
Tiistaina 22.2. 2005 klo 13:11:45

Message:
Näitä nuoruuden piikkiin pistettäviä hulluuksia: Hinasimme lähes jarruttoman, kilvettömän kunnon ruostepommin (Datsun 510 sarjan avolavan) siis sellaisen joka virkavaltaa olisi kiinnostanut kohdalle osuessa varmasti. Veturina lähes parikymmentä vuotta vanha bluebird. Matkaa kertyi 25 kilometriä, ehjänä perille, kotipihaan päästyäni ajatus herpaantui sen verran että unohdin jarruttomuuden ja vetoauto pysähtyi ja minä en, ei olis maanantaiaamun hesari mahtunut autojen kulmien väliin, kädet pyöri ratissa kuin tynnyrin pesijällä mutta ei onneksi osunut ja narukin antoi myöden.

Ohessa myös linkki, josta löytyy todellinen karavaanari! http://www.franselon.se/caravan_WM_HI.wmv
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: shyde
Tiistaina 22.2. 2005 klo 13:56:55

Message:
Vuonna 1968 ei meidän kylillä ollut montaa leikkupuimuria. Niinpä isäni suostui lähtemään vielä lokakuussa naapurikylään puimaan, jottei viljat peltoon jäisi. Päättivät veljensä kanssa nopeuttaa n.10 km siirtymätaivalta hinaamalla puimuria traktorilla. Kaikki meni hyvin kunnes eräässä alamäessä hinausvaijeri löystyi ja tarttui jonnekin puimurin ohjausvivustossa. Seurauksena puimurin takapyörät linkkuun ja puimuri tienpenkkaan ja täysin ympäri. Isä ehti hypätä pois eikä jäänyt suoraan puimurin alle, mutta ukko-sampo puimurin ilmanpuhdistin (peltikoppa) osui päähän ja repäisi pääkopan auki.
Viikon verran hän vielä eli ennenkuin menehtyi.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: Jus
Tiistaina 22.2. 2005 klo 14:16:55

Message:
Noin vuonna 80 hommasin Turusta kylkeen ajetun escortin joka vietiin Raisioon jossa autosta otettiin vaihteisto ja moottori omaan vastaavaan ekoon.
Ajattelin että ei kannata hyviä varaosia haaskata, hinataan auto Raumalle. Isäni tuli linjaautolla Raisioon.
Vanha kone oman ekon perään ja romuauto hinaukseen. Auton runko oli vääntynyt, tuulilasi osittain rikki, hanttimiehen puolen ikkuna rikki. Koska autosta oli kone pois niin valoja ei saatu muuten päälle kuin laittamalla parkit suoraan akusta palamaan.
Sitten vaan marraskuisena perjantai-iltana kohti Raumaa.
Jossain Mynämäen ja Laitilan välillä saattuueemme perään saapui rekka joka ei päässyt ohi, kaveri ajoi todella lähellä. Nostin nopeutta pikkuhiljaa ja muutaman ison alamäen jälkeen nopeutta oli lähemmäs 100, rekka putosi.
En niin kovasti sinne perässä olevaan autoon katsellut, oli mukavan lämmintä ja matka joutui. Välillä tunsin miten hinattava auto luisteli perässä mutta ei ongelmia kun oli omassa autossa painoa.
Raumalle saavuttaessa aloin jarrutella jolloin tuli löysää köyteen ja köysi vilahti eturenkaan ympäri ja poikki.
Kun tulin autosta ulos oli isäni aivan valkoinen ja sanoi että ei ollut koskaan pelännyt niin paljon!
Minulle ei tullut mieleen muutamaa asiaa, autossa ei ollut tööttiä jolla antaa merkkiä, ei pitkiä jolla vilauttaa, ei lämpöä kun ei ollut konetta.
Isäni oli onneksi varautunut pitkillä nahkakintailla joilla oli aikanaan moottoripyötää ajellut. Hän oli koko matkan koettanut heiluttaa käsiään että huomaisin.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: Ex-valametti
Tiistaina 22.2. 2005 klo 14:25:24

Message:
Yks hinausprojekti oli kun 35:nen Ferkku piti viedä 30 kilometrin päähän korjattavaksi, no veturina tietysti toimi Ford Granada. Hyvin matka sujui, ja vauhtiakin oli riittävästi.

Toinen vei kiarukkakärryjä vanhalla diisselidatsunilla, henkilöautolla. Oli hieman takajouset pohjassa, mutta homma tuli hoideltua.

Itse olin näissä vain sivustaseuraajana.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: Whiski
Tiistaina 22.2. 2005 klo 15:28:31

Message:
Raisio - Kustavintien suunnassa muutama vuosi takaperin poliisi oli kuulemma pysäyttänyt yhden paikkakuntalaisen, kun oli vedellyt jollain henkilö/ pakettiautolla (en muista mikä), niin rekan peräkärryä, josta tosin oli kaikki irtoava riisuttu pois, niin että vain pyörät ja runko oli periaatteessa jäljellä. Poliisi oli todennut, että löytyy sitä yritteliäisyyttä, jos jonkinmoiseen, mutta tämä oli kuulemma ennätys?
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: -Justus-
Tiistaina 22.2. 2005 klo 16:43:43

Message:
Sain ilmaiseksi etukuormaajallisen nuhvin jossa oli kaikenlaista pikku vikaa.. mm akku puuttui.
Toin sen kotiin metsäkoneautolla ja kokeilemaan piti heti päästä.
Ei kun toteuttamaan. Vaijeri nuhvin keulasta 605 valmetin koukkuun ja PAALINARU nuhvin kytkinvipuun. Herkästi hörähti käymään..
Mutta kun sattui olemaan tuo käsikaasuvipu väärässä ääripäässä niin lähtö oli senverran ärjy ettei ollu tarpeeksi käsiä sen paalinarun kerimiseen. Koska nuhvin kuormaajassa oli kauha ja se oli hinausta varten puolitankoon nostettu, hetken näytti että koko hirviö tulisi valmetin koppiin mutta ei, tuuri kävi ja kimposi ohjaamon pilarista sivuun pomppiessaan kuormaaja putosi ja upposi savipeltoon noin sadan metrin päässä.
Ensin nuhvi hyppi kun kiimainen koira kuormaaja maassa takapyörillään ja sitten kaatui kyljelleen.

Ai niin ja pihakoivu katkesi, koska olin maastoutunut valmetin lattialle.

Kyllä pitää ihmisen olla tyhmä.

RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: Dexta ja 3600
Tiistaina 22.2. 2005 klo 17:46:09

Message:
Kerran lumipyryssä vanhempi mies oli ajanut autonsa lievästi ojaan. Huitoi siinä tien sivussa. Pysähdyin kohdalle, ja hän kysyi että saisiko tuolla sinun autolla tämän irti.

Olin melko varma, että lähtee, sillä oli mukana myös lumiketjut. Vedin ukon autoa niin, että kiinnitin vaijerin Toyotan etupäähän kiinni. No lähti suht helposti irti, mutta ukko käänsi rattia liian jyrkästi, ja etupää meni syvemmälle ojaan.

Lopetin hinauksen, ja kävin kääntämässä ratin suoraan, ja sanoin, että pidä se nyt noin.

Nyt oli hinaaminen huomattavasti vaikeampaa. Nykimällä sai aina tulemaan 5 cm kerrallaan. Kunnes tapahtuu. Ukon auto alkaa tulla vauhdilla takaperin päälle. Minä kiihdytän alta pois, ja painan rääkkää. Parikymmentä metriä mentiin hurjasti takaperin, ennen kuin ukko löysi jarrut. Vahinkoa ei tullut.


RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: Dexta ja 3600
Tiistaina 22.2. 2005 klo 17:59:23

Message:
Aikanaan minulla oli Renault 9 TC, 1.1 l moottorilla. Ei mikään vauhtihirmu, eikä hirmu hyvä lähtemään käyntiinkään.

Eräänä pakkasaamuna ei sitten lähtenyt käyntiin. Pappa vetämään Dextalla käyntiin. Pappa oli enempi sellainen käsikaasun suosija. Iso vaihde päälle, ja reippaasti kaasua!

Dexta ampaisi tuvan nurkalla ketjut sutia lyöden lievään sivuluisuun. Rellu jäi tasan tarkkaan niille sijoilleen. Vaijerin koukku meni hinauskorvakkeen läpi. Pappa veti pari sataa metriä ennenkuin katsoi taakse. Viimeisen etukorvakkeen kanssa otettiin hieman varovaisemmin, ja käyntiin saatiin.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: pekka
Tiistaina 22.2. 2005 klo 18:01:44

Message:
90 luvun alussa kun minulla oli piikki suzuki rg gamma, niin kaverin tunturi super-sport jätti tielle ja se piti tietysti siitä hinata pihaan noin 10km. Eiku vaan susukin perään narulla ja vetämään. Noin 120km/h oli parhaimmillaan vauhtia.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: Dexta ja 3600
Tiistaina 22.2. 2005 klo 18:10:27

Message:
Sukulaismies Jaskalla oli Valmet 8400 ja vetävä metsäkärry tukkikuormassa. Nainen oli ajanut aika syvälle isoon ojaan, ja kyseli hinausapua.

Jaska ajatteli hyvinkin saavansa naisen auton ojasta pois. Ehtona vaan olisi, ettei auton moottori saisi olla käynnissä. Jaska katsoi myös ratille asennon.

Auto nousi eleettömästi ojasta ylös. Nainen tuli oikein kovasti kiittämään. Oli kuulemma ensimmäinen kerta, kun ei tullut mitään vahinkoa. Aikaisemmin oli törmätty yhteen, ajettu puuhun, saatu hinausköysi poikki, saatu hinausköysi pyörän ympäri, jne. Noin 10 kertaa oli naista autettu ojasta.


RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: Dexta ja 3600
Tiistaina 22.2. 2005 klo 18:15:59

Message:
Isän Fiat 128 jäi liki 30 asteen pakkasella kyläpaikan pihaan. Kummisetä hinasi Saabillaan Fiattia käyntiin. Fiatin hinauskorvake petti, ja sakkeli leki lommon Saabin konepeltiin.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: Dexta ja 3600
Tiistaina 22.2. 2005 klo 18:26:06

Message:
Ostin noin -80 varaosaauton. Isän kanssa haimme sen. Tiesin, että auton ratti oli jo myyty. Siksi otin lukkopihdit mukaan. Rattiakseliin niin lujaa kiinni kuin vain saa. Hinaus meni tosi hyvin, vain risteyksissä oli vaikeuksia. Eikä takuulla ylitetty 60 km/h.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: pekka
Tiistaina 22.2. 2005 klo 18:50:36

Message:
voi helvetin idiootit :)
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: Raimo
Tiistaina 22.2. 2005 klo 18:55:50

Message:
Hinasin muutama päivä sitten pickupillani tieltä pois 18 tn mersun.Vedettiin se korjaamon pihaan.
Kuormuri oli tyhjä,joten nelikko veti sen hyvin helposti pikkupuoli päällä,mutta väki kyllä katseli pitkään.
Vaarallisin hinaukseni oli n.10 vuoden takainen tapaus.Annoin naapurin pojille vanhan skoodan,jota lähdin hinaamaan pitkällä ketjulla raktorin peräkärryn perässä.Meni ihan hyvin muuten paitsi 25 tien ylityksessä meinasi tulla kolari.Lähdin liian pieneen väliin autoletkojen sekaan ja tien ylitys kesti niin kauan,että tuskanhiki valui noroina päästä.Autoja tuli molemmista suunnista ja ketjua riitti ja riitti.Nippa nappa ehdittiin välistä pois.Piti pari norttia vetää putkeen ennenkuin käsien tärinä lakkasi.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: Dexta ja 3600
Tiistaina 22.2. 2005 klo 19:36:49

Message:
Onko idiootti-pekka sama kuin suzuki-pekka? Tiedän tapauksen -70 luvun lopulta, kun poliiseilla oli käytössä kiinteät tutkat. Siis sellaiset, jotka laitettiin kolmijalan päälle, ja jotka olivat ainakin puoli tuntia samassa paikassa.

Koulun lähellä oli sellainen. Kun välitunti koitti, lähti kaksi kaveria kokeilemaan. 250 cc moottoripyöräilijä työnsi jalallaan naistenpyörän noin 120 km/h vauhtiin, jarrutti ja kääntyi kiertotietä takaisin. Polkupyörän kuljettaja selvitti hyvin kaksi mutkaa, ja ajoi tutkaan 70 km/h. Poliisi käsi pystyssä, mutta sakkoja ei tullut.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: Tälläinen tapaus
Tiistaina 22.2. 2005 klo 20:05:06

Message:
Insinööriuutisista luin tapauksen, missä isäntä maalaili omakotitalonsa peltikattoa. Hän ajoi auton talon toiselle puolen ja kiinnitti köyden auton vetokoukkuun, toisen pään vyötäisilleen maalatessaan talon katon vastakkaista lapetta. Sopivin maalausvälein hän siirsi autoa työn edistymisen myötä. Työ oli turvallista ja joutuisaa siihen saakka, kunnes vaimo tuli kiireisenä töistä kotia ja lähti tuotapikaa kauppaan. Maalari ei nähnyt vaimon aikeita, ollessaan toimessaan räystäällä sillä seurauksella, jotta vaimo kaasutti reippaasti auton portista tielle. Maalari lensi kaaressa Orapihlaja-aitaan, loukkaamatta suuremmin itseään.
Kevennyksenä jutussa oli se, ettei naapuri sattunut näkemään tuota tapaista.

RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: Keke
Tiistaina 22.2. 2005 klo 20:11:14

Message:
Nuorempana miehenä hinasin itsekseni puimuria ylös traktorilla.Puimuri pakittamaan,sitten juoksu traktoriin ja veto päälle ja sitten kun se lähti irti ja juoksu puimuriin pysäyttämään.Samaten tein kun oli traktori upoksissa,käytin paalinarutekniikkaa kuten tuossa edellä Justus mutta sidoin paalinarun sammutinvipuun .No uppotraktori lähti irti ja sammui myös narusta.Onnettomuudet sattuu just tämän tapaisista riskien otoista.Onneksi ei mitään käynyt.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: Dexta ja 3600
Tiistaina 22.2. 2005 klo 20:27:49

Message:
Yksin hinaamisessa on ainakin yksi niksi, mikä on hyväksi tietää. Meillä on viimeiset 400 m itse aurattavaa tietä. Pari kertaa olen tullut yöllä kotiin, ja jäänyt pyryn tekemään riimuun kiinni.

Ensimmäisellä kerralla kävelin 200 m pikkukengät jalassa hakemaan Dextaa apuun. Sain sen käyntiin, ja yksin hinaamaan. Auto oli noin 10 m välein uudestaan ojassa, tai puuta päin menossa. Kesti liki tunnin tulla viimeiset 200 m.

Kun viikon päästä oli taas sama tilanne, ymmärsin laittaa rattilukon päälle. Silloin auto tuli sukkana pihaan asti. Aikaa meni korkeintaan 15 min.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: vesa
Tiistaina 22.2. 2005 klo 20:31:30

Message:
Oltiin liikkeellä 4-akselisella MAN- hinausautolla jonka kaikki pyörät tarvittaessa veti, kuivapaini 25 tonnia. Tehtävänä oli hakea jyrkkään mäkeen talvikelillä uuvahtanut kolmiakselinen tankkiauto. Pakiteltiin eteen ja kiinnitin jykevää terästä olevan puomin kiinni vetoautoon ja mallailin tankkiauton etupuskuriin. Näytin kaverille että ottaa hieman eteenpäin että saan tappiin ja kaveri pakitti sillä seurauksella että tanko taipui kuin lakritsi autojen väliin. Onneksi kerkesin hyppäämään välistä pois. Lakritsi kyytiin ja takaisin varikolle.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: Juuso
Tiistaina 22.2. 2005 klo 20:32:28

Message:
Tää oli jo 80 luvulla kun oli hitosti lunta ja liedossa yhdeksänkymmenen asteen mutka,missä korkeat lumipenkat.Tultiin lauantai päivällä kaverin raktorilla siihen ja heti nähtiin kun joku auto oli kokonaan penkan sisällä vähän takavalot vaan näkys,se oli mini.se oli niin tiiviisti siellä ettei millään saanut ovia auki. laitettiin omin-neuvvoin kösi kiinni ja ruvettiin vetään miniä varovasti pois.Yllätys oli melkoinen kun saatiin esille se ja katsottiin mites oli käynyt.Sisällä oli hääpari mikä kiitteli kauniisti ja sanoi olevan kirkkoon jo kova kiirus.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: pekka
Tiistaina 22.2. 2005 klo 21:00:17

Message:
Joskus 80-luvun puolivälissä tulin töistä yöllä valtatiellä kun Mazdan kone sano poks. No, ensin liftillä kotikylään 20km, sitten kaveri autoineen matkaan hinaamaan. Voimakas Mersu ja 32 graadia pakkasta, Mazda oli jo aika kalikka siinä vaiheessa. Itsellä kyllä pilkkihaalarit mutta eipä tullut mieleen että tuuli-ikkuna mastassa oli hetkessä ummessa eli pää pihalle että tähtiyönä mitään näki. Ja kaveri Mersulla kaasu lattiassa en tiedä kuinka lujaa mentiin mutta pitkälle toistasataa. Ihmeen kaupalla ehjänä kotiin ja Mastaan tekeen nokkaketjuremonttia. Pää on ollut jäässä siitä saakka. Eikä sula.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: pekka (suzuki)
Tiistaina 22.2. 2005 klo 21:11:26

Message:
idiootti pekka ja suzuki pekka eivät ole sama henkilö. Minä olen suzuki pekka. Joku käyttää minun nimimerkkiä vai käytänkö minä jonkun nimimerkkiä? Minä ainakin olen esiintynyt täällä noin puolivuotta nimimerkillä pekka.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: Sulo Pökringäinen
Tiistaina 22.2. 2005 klo 21:18:43

Message:
Olipa semmoinen tapaus, että mies oli vaimonsa kanssa liikkeellä autolla ja asuntuvaunulla. Vaimoa rupesi nukuttamaan ja kun ei osannut oikein autossa nukkua hän sanoi miehelleen, että voisko sitä mennä nukkumaan tuonne perässä tyhjänä tulevaan asuntovaunuun kun on yöaika ja hiljainen liikenne. Auto pysäytettiin ja vaimo meni vaunuun nukkumaan ja eikun menoksi. No, mies ajeli aikansa ja tuli tarve pysähtyä kuselle. Mies pysähtyi tienlaitaan tarpeilleen huomaamatta, että vaimo, joka oli riisuutunut pikkuhoususilleen ja tissiliivisilleen, meni myöskin vaunun ovesta ulos samanlaisille tarpeilleen mutta pensaikon suojaan piiloon kuten naisten on tapana.
No, mies teki nopeasti tarpeensa ja lähti ajamaan. Vaimo hyppäsi metsästä äkkiä tielle mutta mies ei havainnut taustapeileistään käsillään huitovaa vaimoaan vaan vain lisäsi kaasua.
No, matka jatkui tovin kunnes mies havaitsi takaapäin lähestyvän hälytysajoneuvon vilkut päällä. Kun auto lähestyi havaitsi mies sen ooevan poliisiauton Silloin hänellä meinasi sydän pysähtyä; nyt ne kytät pysäyttää hänet ja vaimo on asuntovaunussa ja tästä paukahtaa sakko. No, poliisin lamppuauto pyyhälsi ohitse, siitä annettiin pysähtymiskäsky ja mies pysäytti autonsa.
Yllätys oli suuri kun lamppuautonn takapenkiltä ilmestyi pikkuhousuihin ja tissiliiveihin puettu rakas vaimo!
Sakkoa ei tullut.
Ja tämä tarina on tosi, sanoi aikanaan jo Tapsa Rautavaarakin.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: Sauli
Tiistaina 22.2. 2005 klo 21:35:47

Message:
rovaniemellä olessani intissä, niin kaveri soitti eräänä iltana että oli päässy kontiosta loppuun menovesi siihen nelostien alikulun kohdalle, ei muutakuin otin maasto sk:n ja paaka kyytiin.
Sitten paikalle mentäessä huomattiin että eipä ole kontioon hinaustappia, ja vetokoukuntappi tietysti liian iso. ei muuta kun kungisidea välähti työnetään auto kassulle, ei siin ongelmia tuntu vaan reilu parinkilsan matka ikuisuudelta, spollet oli portilla ihmeissään kun ei etunmaisesta koslasta kuulunutkaan sitä leukun päksätystä.

RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: Jani
Tiistaina 22.2. 2005 klo 21:37:08

Message:
Kyllä noita yksikseen toisella koneella toisen koneen irtivetämisiä on tullut harrastettua. Pitää vaan olla riittävän pitkä matka, että ehtii juosta traktoreiden välillä, ennen ko sarka loppuu.

Parhaimpia tälläisiä tapauksia sattui kaverilleni, joka oli äestämässä keväällä peltojaan. Naapuripellolla oli kyseisen maanomistajan renki ja kuis ollakkaan painui niin, ettei omin avuin irti. Raja naapurit eivät oikein olleet valeissä, joten renkikään ei kehdannut tulla kysymään viereiseltä pellolta vetoapua. Silloin eii ollut kännyköitäkään, joten renki lähti jalkaisin noin neljän kilometrin päästä hakemaan apuja. Tämä isäntä näki tilanteen ja kun sai äestettyä oman peltonsa pokkesi vetämään naapurin koneen pinnalle. Äesti vielä painumisjäljet piiloon. Olis ollu kiva nähdä rengin ilme kun tuli vetoavun kanssa pellolle.

Joskus koiitettiin pappatunturilla istuttaa perunoita, eli vetää ns. ämmänsaharaa, muttei siittäkään kokeilusta ollu oikeen mihinkään.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: nonii
Tiistaina 22.2. 2005 klo 22:40:56

Message:
Tuli joskus pelto/monttuauto ikäisenä rakennettua kakkosnelosesta kärkimallinen aura, jota autolla vetämällä saatiin ura pysymään auki. Toinen ajoi, toinen istui painona auran päällä. Hyvä tuli.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: Emmämitääntierä
Keskiviikkona 23.2. 2005 klo 02:07:30

Message:
Tuo "Dexta ja 3600":n kommentti, että hinattavaa autoa ei saa laittaa käyntiin, ettei vain tule vahinkoja, on mulla nykyään mielessä.

Olen 15-20 vuotta sitten vetänyt auton ojasta MF165:lla. Ojaan ajanut painoi kaasun pohjaan pakki päällä ja mulla oli 165:n hitain vaihde päällä. Kun hinattava irtosi ojanpenkalta ja alkoi lähestyä vauhdilla 165:n perässä olevaa kyntöauraa, paniikki meinasi iskeä päälle. Mitään ei kuitenkaan sillä kertaa sattunut. Hinattava (sattumalta) painoi kytkimen ajoissa alas.

Kerran piti hinata erään naisen Volvo 244 käyntiin. Akku oli loppunut. Selitin tarkkaan, miten tehdään. Käskin laittaa virran päälle, neuvoin sopivan vaihteen ja käskin painaa kytkimen alas. Koska vedin MF 165:lla, en kuule hyttiin, koska auto lähtee käyntiin, sovittiin, että hän vaihtaa päällä olevat hätävilkut parkkeihin, kun auto käynnistyy. Ihmettelin, kun vasta n. 3 km hinauksen jälkeen hätävilkut sammuivat ja parkit syttyivät. Olin muuten ohjeistanut naista tarkasti, mutta en ollut sanonut, että kytkin täytyy nostaa, kun päästään vauhtiin. Vasta 3 km hinauksen jälkeen nainen hoksasi asian ja auto saatiin käyntiin.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: ST
Keskiviikkona 23.2. 2005 klo 08:14:04

Message:
Sarjaan autoilijalla pakki päällä hinattaessa: hinasin ojaan suistuneen vanhemman Mersun ojasta ja kuskilla toki pakki päällä ja kaasu pohjassa. Kun auto nousi tielle niin saman tien töksähti takalanan terän selkäpuolelle. Onneksi oli terä suorassa niin osui koko takaluukun yläreunan matkalle, ei tullut pahempaa vekkiä, mutta kyllä pimeässäkin näki että luukku ei ollut enää ihan niin hyvässä kunnossa. Toisella kerralla sattui olemaan Opel ojassa ja kun sain Opelin tielle ja irroitin ketjun sen vetokoukusta iski kuski kaasun pohjaan ja poistui mitään sanomatta aika vauhdilla.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: Dexta ja 3600
Keskiviikkona 23.2. 2005 klo 09:09:08

Message:
Saab 96 piti myös saada käyntiin hinaamalla. Isoäitini ohjaili Saabia. Ei lähtenyt käyntiin. Välillä kävin kokeilemassa eri vaihteita. Lopuksi kysyin, että yrittääkö se startata? - Ei tämä tee eikä sano mitään.

Silloin muistui mieleen se Saabin vapaakytkin...
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: eräänä aamuna
Keskiviikkona 23.2. 2005 klo 09:53:05

Message:
Tämä tarina ei ole varsinaisesti hinaus mutta onpahan kuitenkin mieleeni jäänyt työntö.

Eletään armon vuotta 1998 on syyskuun ensimmäisen päivän aamu. Eräs väestön ryhmä starttaa perinteisesti tuona aamuna varhain, nimittäin jänisjahdin aloitukseen osallistuvat.

Tähän väestöryhmään kuulun myös minä. Aamu oli kaunis ja aurinkoinen, keli mitä parhain. Ase ja reppu mukaan ja mies autoon siirtymä taipaleelle.
Kulkimena toimi siihen maailman aikaan kumiankka, sätkä, tuo kaikkien rakastama citroen 2cv eli rättisitikka, no eihän se tietystikkään käyntiin lähtenyt kun siinä ei ollut akussa tippaakaan eloa. Pikanainen nortin mittainen tuumaustauko ja syntyi hyvä ajatus. Eihän tuo sätkä paina paljoakaan, työntelenpä sen itsekseni käyntiin.

Noo tuumasta toimeen työntelin kiesin tielle ja yrittelin itse juosta rinnalla ja keritä sakastiin survomaan vaihdetta pykälään jahka vauhtia olisi tarpeeksi. Tiesin että käymään se kyllä lähtee kunhan vaan vähän pyörähtää. No en siihen saanut niin paljoa vauhtia kerittyä että se olisi onnistunut. Rupesi sitten siinä tympimään se ajan menetys ja tulin siihen tulokseen että, kun ei muukaan auta niin työntelen seuraavalle mäelle parin kilometrin päähän. Ja eikun tuumasta toimeen.

Sitten jossain puolen kilometrin paikkeilla HÄN saapui vastaan. Syyskuisen aamun harmaahapsinen enkeli. Ikäneito n.75V oli taluttelemassa puudeliaan kuin tilauksesta samoilla sensseillä kuin minä, no nyt ei auttanut enempiä empiä vaan oli tartuttava tilaisuuten. Pienen koirankehumis tuokion jälkeen sain kuin sainkin houkuteltua arvoisan eläkkeensaajan ajoneuvoni sisälle.

Luonnollisesti neuvoin koko proceduurin auton liikkelle saamiseksi hänelle ja hän näytti ymmärtävän hyvin missä mennään. Nooh kuitenkin ajattelin että panempa valmiiski kolomosen silmään ja vedin käsikaasun niin ulos kun tuli, hyvä ettei lähtenyt nahkoineen irti. Ja sitten tyylikäs työntöasento auton takana ja kas. Kovinpa se tuntuu tahmeasti liikkuvan eteenpäin.

Tässä vaiheessa piti tarkistella tilannetta että käsijarrun pirulainenko se jäi päälle, ei jäänyt rouvas henkilö vaan ei tuntunut ymmärtävän kytkinpolkimen merkitystä vaikka juuri vähän aikaa sitten sen toiminnan hänelle selvittelin. Pikaisen kertauksen jälkeen asetuin uudelleen ajokkini taakse ja rupesin puskemaan, puskin, puskin, puskin ja vauhtia rupes olemaan sen mitä juoksemalla pääsee, pitipä siinä sitten vielä teititellen huutaa arvon rouvalle että voisitteko te nyt löysätä sen kytkimen.... Ja löysäshän se.

Sitten pärähti mylly käymään ja auto lähti etenemään. Tässä vaiheessa muistin että tulipa vedettyä se käsikaasukin silleen niinku hyvälle hollille. Ja hetken mielessä pyöri semmosia hyvän laisia lööppivaihtoehtoja... No onneksi se mummeli hoksasi että sillä kytkimellä sen saattas saada pysähtymäänkin ja niin se myös teki ja tielläkin se pysy. Kiittelin luomakunnan herraa kun saavuin sitten hetkeä myöhemmin siihen sätkän rinnalle joka jo parkui kun tapettava sika ja löysäilin käsikaasun ja pukkasin kiesin vapaalle.

Ajokista nousi hento tärisevä vaalea tukkainen vanhempi naisihminen ja yhtä lailla vaalea ja tärisevä puudeli. Siinä kun sytyttelin hermosavuja niin se tuli puheeksi, se että olihan tuo hienoa päästä kerran elämässään auton rattiin...
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: SS
Keskiviikkona 23.2. 2005 klo 10:02:13

Message:
Juontovinssi on hyvä yksinhinaukseen. Narua vaan puimurin sillalle, traktori niin pienelle kuin saattaa, puimuriin muuttajan pienin asento ja noin 1000 kierrosta niin hitaasti tullaan kuivalle, ei oo kiirekään, narua nykimällä vaijeri kiristyy. Lisäetuna on, että vaijeria kyllä riittää, jotta voi laittaa traktorin pitävälle pinnalle.

- S -
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: tapa tämäkin
Keskiviikkona 23.2. 2005 klo 19:07:37

Message:
Nyk.traktorini entinen omistaja harrasti yksinhinausta,kun yksin tilaansa hoitelee.Hinattavaan taavettiin ykkönen ettei pääse karkuun kun käynnistyy ja veturiin iso ykkönen.Alku sujui hyvin hinattava käynnistyi vaijeri lähti koukusta kun apunarusta nykäsi.Ukko hytistä ulos hinattavan vaihdetta vapauttaa.Sillä aikaa vetokone karkuun yli viconin pöyhimen ja läpi aidan viljapellolle.Olis pitäny vapautta veto myös veturista.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: Punnitsija
Keskiviikkona 23.2. 2005 klo 22:48:53

Message:
Erikoisin hinauskeikka, minkä olen eläessäni nähnyt oli se, kun eksyin päätieltä sivuteille. Keskellä tietä oli kokonainen omakotitalo, sen alla oli kaksi pitkää järeää mäntytukkia, edessä vetotraktorina oli suuri nelivetoinen kone, takana kaivinkone kevittämässä ja työntämässä taloa. Tie oli puhdistettu hiekasta, olivat tainneet jopa sitä hivenen jäädyttää. Haastattelin puuhassa olevia kylänmiehiä, he olivat kaikki enemmän kuin juovuksissa kuskeja myöden. Kertoivat, että taloa siirretään 5km. Valitsivat siirtoajakseen keskiyön, koska silloin liikenne on vähäistä ja poliisisetiä vähemmän liikkeellä. Eräs heistä kylläkin naureskeli, jotta väliäkö tuolla, eivät kuitenkaan voisi keskeyttää vetopuuhaa, muuten omakotitalo jäisi keskelle tietä. Enhän minä tuosta touhusta ohi päässyt, vaan kävelin perässä ja kuuntelin miesten öistä tarinointia. Tarjoilivat minullekin lämmikettä, mutta en tohtinut kaupunkilaisena raakaa pontikkaa suuhuni laittaa. Täytyy kyllä tunnustaa, jotta olivat kaiken kaikkiaan neuvokkaita ja hauskasia kavereita. Siirtää kokonainen talo purkamatta paikasta toiseen, eipä ihan äkkiä tuollainen juolahtaisi mieleen.

Sitä ihailin suuresti, kuinka luja vanhanaikainen tapitettu hirsirakennus saattaa olla.

RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: Retu
Torstaina 24.2. 2005 klo 10:56:07

Message:
Työkaverilta simahti auto tienvarteen. Varoituskolmio auton taakse ja kaveria apuun soittelemaan. No tulihan se kaveri, laittoivat hinausköyden kiinni ja työkaveri lähti hakemaan varotuskolmiota pois, sitäpä ei hinaaja huomannut vaan lähti hinaamaan. Reilun puolen kilometrin päässä hinattava törmäs liikenteen jakajaan ja meno hyytyi siihen. Onneks ei pahempia vaurioita tullut.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: M
Torstaina 24.2. 2005 klo 18:59:35

Message:
Juhaerkki jäi tuolla Rumpsunpohjalla pellolle kiinni sinisellä 850 Fiatilla, siis autolla. Riski mies kun oli, niin nou propplem. Fiat autoissa oli aikoinaan myös käsikaasu. Ykkönen päälle, annos käsikaasua ja työntämään. Fiat irtosi helposti, mutta JE ei ennättänyt kyytiin. Ja fiiu löytyi pellon laidasta pirunmoisen viemärin pohjalta.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: jukka
Torstaina 24.2. 2005 klo 19:54:27

Message:
naapurin mummeli asui mäen tönnäällä ja talvisena aamuna aikoi lähteä kauppaan autolla.yllätys oli suuri kun auto oli hukkunut yön aikaan pihasta.ei kun naapuriin soittamaan poliisille että auto on varastettu.takaisin pihaan saapuessa silmään pisti auton jäljet jotka veivät takapihalle.auto(100a datsun)oli valunut takapihalle marjapuskaan nokka edellä.mummeli soitti meille ja pyysi hinausapua.lähdin taavetilla apuun ja paikalle saavuttuani mummeli oli kantanut hiekkaa takapyörien taakse ja yrittänyt etuvetoisella päästä omin avuin pois.sidoin perälevyyn köyden kiinni ja toisen pään satikkaan kiinni.mummeli ohjaamaan ja painotin että älä käynnistä autoa että taavi vetää kyllä ilman apuakin.lähdin hitaasti vetämään kun mummeli käynnisti auton,löi pakin päälle,kaasun pohjaan,kun eturenkaat tavoitti hiekoitetun osuuden,minulla ei ollut mitään mahdollisuuksia keritä alta pois.satikka tuli kuin ohjus perä edellä suoraan perälevyyn ja takakontti aivan kasaan.mummeli könysi autosta ja kurkisti peräkonttiin nauraen että kyllä sinne vielä kananmunakotelo mahtuu.

RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: F.G.Duca
Torstaina 24.2. 2005 klo 23:39:33

Message:
Joskus 70-luvulla isäukko osti pientilallemme Sampo 10-puimurin. Lähdimme sitä hakemaan n. 25 km:n päästä läheisestä kaupungista. Minä sain kunnian ajaa puimakoneen kotiin. Vaan se oli ilmeisesti ehtinyt seisomaan käyttämättömänä jonkin aikaa, koska variaattori ei liikkunut ollenkaan. Jurnutimme siis hiljakseen peräkkäin minä puimurilla edellä ja isä 190 Mersulla perässä. Isä siinä kyllästyi ensin ja keksi, että vedetään Sampoa autolla vähän vauhdikkaammin. Minulla ei olisi kiirettä ollut, mutta isähän se päätökset tekee... No, köysi kiinni autoon, kun vetokoukkua ei, ollut se kiinnitettiin tavarasäiliön yläpalkkiin. Homma sujui hyvin, vaikka minua vähän alamäissä jännittikin, että koskahan rysähtää. Kotiin päästiin ihan ehjänä ja kaikki näytti olevan hyvin kunnes oli aika laittaa taas Mersun takakontti kiinni. Ei onnistunut. Takapaksin alapalkki oli siinä hinauksen rytkeessä venynyt noin 15 senttiä! Vaan isä keksi keinon siihenkin! Haettiin tukeva lankunpätkä, asetettiin se Mersun takapään ja kivinavetan väliin ja ukkopa peruutti autonsa taas vanhaan kuosiin. Mersu oli meillä vielä useita vuosia tuon jälkeen ja takakontti toimi moitteettomasti.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: ex sorakuski
Perjantaina 25.2. 2005 klo 00:00:33

Message:
vanha keino oli että kun akut olivat kalliita ja toki huonoja niin pyöräkuormaajat jätettiin vähän matkan päähän penkasta ja kauha alas, mutta irti maasta huulilevy taivasta kohti ja kun tultiin montulle niin lykättin käyntiin autolla ja kone meni penkkaan asti ja etupyörät nousi ilmaan ja sitten vaan hyttiin ja kuorman tekoon. Neliveto ei saanut tietenkään olla päällä.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: mies
Perjantaina 25.2. 2005 klo 00:02:43

Message:
täälläpäin hinasivat avomallista valmettia käyntiin ja oli puhe että pitää nostaa kättä kun lähtee käyntiin tai menee liian lujaa. No niinhän siinä kävi että vauhti kohosi ja käsiä ei tohtinu ottaa ratilta ja 80km/h vietiin vallua. Ollaan myös hinattu jääautoja jäältä pois moottorikelkalla kun ei tohtinu raktorilla mennä jäälle ja ei ollu toista autoo tarjolla. Remmi vähä savus
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: toss
Perjantaina 25.2. 2005 klo 01:45:38

Message:
"täälläpäin hinasivat avomallista valmettia käyntiin" ja "vauhti kohosi ja käsiä ei tohtinu ottaa ratilta ja 80km/h vietiin vallua"

Kyllä on tarvinnu vetomiehellä olla kusta päässä. Eikai sitä nyt tartte käyntiin saamisen takia noin kovaa kiskoa.

Muuten tuli mieleen, kun meikäläinen oli Niinisalossa tykin hinaajana ja kerran kovalla pakkasella oli porukka lähdössä lomille. No varusmiesten autot oli ollu pari viikkoa jäähyllä parkkipaikalla. Sinne lähetettiin ns. vk-taksi kuljetuskeskukselta ja apupässi rattiin tarkoituksena antaa apuvirtaa tai jos ei auta ni hinata käymään autoja. Yks tapaus oli aika hauska:
Kaveri valitteli että ei jaksa startti pyöritää ja apuvirtakaan ei oikein auttanu, no laittoivat voortin liinalla peräkoukusta hinaukseen ja apupässi lähti vetämään. Pari kierrosta se kiersi ympäri parkkipaikkaa ja ei mitään, no meni kysymään kaverilta, että eikö vaan lähde. Kaveri siihen että: "Ei se jaksa vieläkään pyörittää". Apupässi oli vaan tokaissut että tule pois puikoista ja huikannu toisen kuskin paikalle. Sit olivat saaneet het käyntiin.heh heh


RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: hiihtohinaus
Perjantaina 25.2. 2005 klo 08:38:41

Message:
Onko kukaan nähnyt talvisia hiihtokuvia tai ollut kenties itse mukana Armeija-aikoinaan hiihtomarsseilla, joissa puolitela-Majorin perässä on pitkässä köydessä hinauksessa ehkä kymmeniä lumipukuisia varusmiehiä? Mielenkiintoista olisi tietää, millainen Eskon lanseerama "härdelli" syntyi, kun joku esim. kaatui letkassa! Ainakin yhdessä kuvassa tällainen Majori etenee mutkaista traktorinlevyistä metsätietä ja minkäänlaista näköyhteyttäkään ei ole, kuin pariin kolmeen ensimmäiseen hiihtäjään pyssyineen.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: Jussi
Perjantaina 25.2. 2005 klo 12:01:21

Message:
Kaverilla hajosi kuplafolkkarista mylly Kouvolaan.900 Saabilla kävin kaverin ja sen auton hakemassa,Kouvolan-Lahden väliä tultiin parhaimmillaan 120kh/h,useampi auto ohiteltiin siinä matkalla.Kotiin kun päästiin,niin kalpea kaveri kehui tehneensä reitti-ennätyksen...Hulluja oltiin,mutta onneksi ei mitään kamalia matkalla sattunut...
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: eläkeläismetsuri
Perjantaina 25.2. 2005 klo 16:04:50

Message:
Olemme joskus moottorikelkalla suorittanut.Sellaista pujottelun tapaista kovalla hangella tai silloin kun ei enää keväällä upota liiaksi.Sellainen 15-20 m pitkä köysi kiinni moottorikelkkaan. Ja ei kun menoksi. Vauhti vain kohtuullinen.Hinattavan vauhti kiihtyy kun samalla kun mennään eteen päin kurvataan puolelta toiselle. Jopa lähes kelkan kohdalle on mahdollisuus tulla.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: -Justus-
Perjantaina 25.2. 2005 klo 23:51:15

Message:
Eläkeläismetsuri ! Tupsahtipa muistot mieleen, samaa hommaa tehtiin velipojan kanssa kantavalla hangella Yamahan 125 endurolla. Todella hauskaa! Ja niitä hankikelejä on kevättalvella paljon, pisti tuo homma teinipojat heräämään aamuviideltä =)

RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: lumimies
Lauantaina 26.2. 2005 klo 07:55:26

Message:
Vaan eipä ole ollut täällä pohjoisessakaan enään vuosikymmeniin kunnon "hevoshankia".
Joskus 80-luvun puolessa välissä on omien kokemuksien mukaan viimeksi ollut henkilöauton kestävät hanget. Isäukko kertoi, että 60-luvulla escortin ja nuhvin kestäviä hankia oli melkein joka kevät.
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: minä
Keskiviikkona 02.3. 2005 klo 00:00:50

Message:
kyllä joskus 97 vuonna oli pohjanmaalla semmoset hanget aamupäivisin että naapurin isäntä ajeli uudehkolla corollallaan tuossa hangella. Ei saanut hyppimällä eikä hakkaamalla hankea rikki. Mopollakin pääsi vaikka minne kun ojienkin yli pääsi sen jälkeen en olekkaan yhtä hyville hangille päässyt. tosin nyt vaikuttaisi että on tulossa hyvät hanget kun on lämpimiä aurinkoisia päiviä ja kylmiä öitä...
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: Linja-autolla
Keskiviikkona 02.3. 2005 klo 07:43:44

Message:
60-luvulla linja-autot ajoivat taajaan ns. säännöllisiä kaupunkireittejä. Eräässä kaupunginosassa linja-autoreitti kiersi melkein ympyränmuotoisen n.5km:n lenkin ennen poistumistaan sieltä. Reitin alkupäässä asui vanhempi rouva, joka melkein 100%:sti tuli aina arkisin klo. 20.00 linja-autolla keskikaupungilta kotiinsa ja jäi määrätyllä pysäkillä pois. Reitin loppupäässä oli taas silloinen "musta käsi" eli Stop- merkki, jossa linja-autokin pysähtyi viimeisen kerran ennen poistumistaan kaupunginosasta.
No, pojankoltiaisilla oli ehkä neljän viiden istuttava parirekisysteemi, jota mopoillakin koitettiin hiukan huonolla menestyksellä hinata. Jollain välähti, että paikallisen liikennöitsijän linja-auto hinaisi varmasti huomattavasti paremmin sitä rekeä! Pojat olivat usein talvipimeässä odottamassa linja-auton tuloa ja kyseisen mamman jäämistä pois kyydistä asuntonsa lähellä olevalla pysäkillä. Sitten vaan äkkiä köysilenkki polkupyöräkoukkuun ja 5km:n hinausmatka alkoi sille Stop- merkille asti. Tätä hinausta jatkui pitkään, joskus tosin kuski näki taustapeileistä koplauksen ja pysätti linja-auton hetken ajettuaan ja tuli taakse kiljumaan rankasti ja sai siinä joskus muutama jeppe visiin oikein "isän kädestäkin". Homma sen kuin jatkui, kunnes joku kuskeista oli vissiin sopinut poliisien kanssa, että hän jättää pysähtymättä siellä Stop-merkillä ja hinaa pojat aina keskikaupungille asti. Poliisipartio olikin sitten valmiina vastaanottamaan "pummilla" liikkuneet ja "kamarilla" suoritetun kovan nuhtelun jälkeen olikin sitten vuorossa jo "vanhempienilta", joka viimeistään lopetti huviajelut!
RE: Hulluja hinauksia
Lähettäjä: mauri
Keskiviikkona 02.3. 2005 klo 08:55:31

Message:
Itsellä oli -80 luvulla 343 Volvo (huonoin auto joka mulla koskaan on ollut). Naapurin diplomaattitytöt (Argentiinasta tai jostain sieltäpäinj) ei saanee mersuaan pakkasella käyntiin. Herrasmiehenä (?) tarjosin hinausapua, kun kauniisti pyysivät. Ei muuta kuin köysi väliin ja huonolla englannillani selitin, että ajetaan ensin pihalta pois ja sitten kadulla vasta vaihdetta päälle ja kytkintä hissukseen ylös. No ei jumalauta, heti kun auto alkoi liikkua niin alkoikin tuntua raskaalta. Siinä sitten pujottelin pihalta kadulle takapyörät lievästi sutien ja ihmeen kaupalla sain vielä kakkosenkin päälle. Sata metriä meni kadulla ja hinaus alkoikin keventyä kovasti ja pysähdyttiin hissukseen. Menin katsomaan hinattavia, jotka ihmetteli miksi lopetin homman kesken. Koitin sitten selittää että ei käynnissä olevaa autoa tarvitsekaan hinata...