Aihe: Hirsisorvi
Lähettäjä: jussi
Tiistaina 30.11. 2004 klo 07:52:25

Viesti:
Olisko kenelläkään tietoa hirsisorvilla sorvaamisesta?Kummakka päin terä kurso pitää pyöriä kun ajetaan ns.varausta hirren päälle.(onko pyörimis-suunnalla väliä jälkeen).Olisko myynnis.kursoja+teriä+aksila 40-50mm laakeripukit+käänteiskatkaisin millä voimav.pyörissuunta vaihtuu.Hyvää joulua t.rakentaja.
RE: Hirsisorvi
Lähettäjä: Sorvaaja
Tiistaina 30.11. 2004 klo 09:03:32

Message:
Konehallissa on tuollainen kärkiväliltään seitsemän metrinen sorvi, jolla harastusluonteisesti tulee muiden kiireiden lomassa sorvailtua. Koneen periaate on lyhyesti seuraava;

1. Pölli pyörii piikkien päässä piehkön sähkömoottorin voimalla aina samaan suuntaan ja samalla nopeudella.

2. Puuntyöstöterä pyörii toisen sähkömoottorin voimalla aina samaan suuntaan ja samalla nopeudella. Tämä terä säädetään ensin sopivalle etäisyydelle puustä ja "lähetetään" sitten kiskoja myöten matkaan, jolloin puu sorvautuu pyöreäksi. Sorvaussuunta on oikealta vasemmalle ja terä pyörii myötäpäivään. Kun puu on saatu puöreäksi, se pysäytetään ja lukitään paikalleen. Sorvausterä ajetaan pysäytettynä takaisin puun toiseen päähän ja säädetään keskelle puuta sellaiselle korkeudelle, että syntyy halutun syvyinen varaus. Tämän jälkeen terä ajetaan jälleen puun oikeaan päähän. Työstöjälki on hyvä. Jos terä pyörisi toisin päin, olettaisin pärsäävän. Samalla terällä syntyvät myös salvokset. Terä pysäytetään oikealle kohdalle puuta, ja työnnetään puusta läpi (terän liikesuunta tällöin ristikkäinen suhteessa sen normaaliin liikesuuntaan).


3. Kolmas sähkömoottori vetää vaijerilla kiskojen päällä tuota varsinaista sorvikonetta edestakaisin. Tämän moottorin pyörimisnopeutta säädetään portaattomalla taajuusmuuntajalla. Nopeuden säätömahdollisuus on tärkeä hyvän työjäljen saamiseksi. Halkaisijaltaan 25 senttista hirttä on sorvattaja noin huomattavasti hitaammalla nopeudella kuin 10 senttistä. Lisäksi tämä on ainoa moottori, jonka pyörimissuuntaa voidaan/on tarpeen muuttaa, jotta terä saadaan ajettua takaisin alkupisteeseen.

Terät on aikoinaan teetetty Lempäälässä terien valmistamiseen erikoistuneessa yrityksessä. Nimeä en nyt muista.

Että näin se meillä pelittää.

RE: Hirsisorvi
Lähettäjä: Sorvaaja
Tiistaina 30.11. 2004 klo 09:08:15

Message:
Möhläys!

Edellä piti kirjoittaa, että sorvaussuunta on vasemmalta oikealle!
RE: Hirsisorvi
Lähettäjä: Ex sorvari
Tiistaina 30.11. 2004 klo 15:35:37

Message:
Olisi sulle valmis sorvin"aihio" jos kiinnostaa...

T.Jari
RE: Hirsisorvi
Lähettäjä: Ex sorvari
Tiistaina 30.11. 2004 klo 15:35:53

Message:
Olisi sulle valmis sorvin"aihio" jos kiinnostaa...

T.Jari
RE: Hirsisorvi
Lähettäjä: monttööri
Tiistaina 30.11. 2004 klo 17:16:43

Message:
Nimim. 'Sorvaaja'. Voisitko täsmentää, miten tuo tukin sorvausterä työstää, ovatko tukin keskiakselilinja ja sorvausterän akseli samansuuntaiset ja lastuaminen siten tapahtuu terän otsapinnalla? Onko sinulla leikkuujälki hirren pinnalla sileä?
Itse tein joitakin vuosia sitten sorviini tällaisen ratkaisun; tukki pyörii vastapäivään ja työstävä teräpää (terän akseli on) pystyssä tukin takana. Terän korkeus asetetaan halutun hirsikoon mukaan (esim. 200 mm hirren asetus => terä 100 mm hirren keskiön yläpuolelle). Terä minulla pyörii ylhäältä katsoen myötäpäivään. Kun lastuaminen alkaa niin terä on käännettynä ulos tukin takana (työstävän teräpään kääntöakseli on myöskin pystyssä). Teräpäätä käyttävine sähkömoottoreineen käännetään lähemmäksi pyörivää tukkia ja laitetaan pituussyöttö päälle. Tukista lähtee paikoittain pintaa lastuina ensimmäisellä lastuamisella. Toinen lastu ajetaan siirtämällä teräpää taas hieman lähemmäksi tukkia ja lastutaan pituussyötöllä pois. Kun näin on tukin pintaa lastuttu, niin lopulta terän leikkaavat palat ovat tukin keskilinjan kohdalla ja tukista on tullut pyöreä mittatarkka 'hirsi'. Nyt tullaan minun ns. ongelmaani, leikkuujälki on muuten hyvä, mutta johtuen ehkä tukin vapinasta pyöriessään työstön aikana pintaan tulee erittäin heikosti mutta tasaisesti näkyvä 'suomumainen' kuvio. Mitä ehdotat minun nyt tekevän, työn alla on parhaillaan toinen hirsisorvini ja olen juuri tässä ajankohtaisessa vaiheessa, miten tehdä tämä kurson lastuaminen. Mainittakoon vielä, että tästä toisesta sorvistani teen sellaisen, jossa tukki pyörimisen lisäksi liikkuu pituussuunnassa, saan monia lastuamisteriä tukevasti runkoon kiinnitettyinä kun itse terien ei tarvitse liikkua (sirkkelin-, poran-, kuviojyrsimen- ym. teriä). Terät valmistan muuten itse, terästä runko-osat ja kovametallipalat juottamalla kiinnitettyinä. Säästyy huomattavia summia ekuja!
Laitan tähän s-postini, jos joku haluaa keskustella aiheesta kanssani lisää, itse ainakin haluaisin kovasti sitä. Kuvia minulla laitteestani on myöskin, mutta niiden liittäminen tänne ei minulta onnistu, s-postitse niitä voin kyllä lähettää. Terveisiä kaikille metalli- ja puusorvareille toivoopi olavi.kangas(ät)luukku.com
RE: Hirsisorvi
Lähettäjä: hirsirakentaja
Tiistaina 30.11. 2004 klo 20:31:13

Message:
Minkalaisen rungon ja johteet olette sorviin tehneet,moottorien tehot ja jyrsinterän halkaisia.
Kuinka salvos tehdään,pitäisikö jyrsinkiekon olla sorvattavan hirren halkaisian kokoinen.
RE: Hirsisorvi
Lähettäjä: monttööri
Keskiviikkona 01.12. 2004 klo 18:50:33

Message:
Olisin pistänyt 'hirsirakentajalle' kuvan, mutta linkkisi on puutteellinen.

-Lyhyesti omastani; RHS-putkipalkkirunko, johteet 42 mm paksuseinämäisestä putkesta, moottorit 0,25 kW syöttömoottorista > 3.0 kW kursomoottoriin. Pääkurson halk. n. 200 mm, salvos-/varausterä riippuu hirsikoosta. Salvos syntyy ympärikääntyvällä teräkelkalla, tällä tehdään varaus ja mihin tahansa kulmaan käännettäessä salvokset. Tukin pitäisi olla ylivuotista tai konekuivattua kuivumisen aiheuttaman kutistumisen minimoimiseksi sorvauksen jälkeen. Salvosterä = hirren halkaisija. Näin minä toimin.
terv. Olkku olavi.kangas(ät)luukku.com
RE: Hirsisorvi
Lähettäjä: sorvaaja
Keskiviikkona 01.12. 2004 klo 19:32:10

Message:
Jep, olet montööri törmännyt samaan ongelmaan kuin minäkin. Pitkää ja heikkoa hirttä sorvattaessa alkaa tämä työn kohde väristä, jolloin syntyy hiukan epätasainen vuolujälki. Omassa sorvissa tätä on yritetty estää asentamalla kiskoilla liikkuvaan "työstöyksikköön" tukirauta hirrelle. Käytännössä se on vain oikeaan muotoon taivuteltu metalliputken pätkä, joka nostetaan tukemaan hirttä sen alapuolelta ja lukitaan mekaanisesti pultilla tähän oikeaan korkeuteensa. Tämä tukirauta siis liikkuu työstöterän mukana koko hirren matkan.

Näin menetellen työstöjäljestä tulee vähän parempi, mutta ei kuitenkaan täydellinen. Tuo tukisysteemi kun saattaa herkästi herua tai ei vaan muuten anna jatkuvaa kiinteää tukea hirrelle. Olisiko jokin jousella kiristyvä tukirulla tai tela mahdollinen?? Tässäpä pulma.

Jatkan juttua taas joku toinen kerta, kun kello juoksee niin, että mies ei ehdi kuin ihmetellä.
RE: Hirsisorvi
Lähettäjä: Ex sorvari
Torstaina 02.12. 2004 klo 18:50:11

Message:
Käyttävät nykyään sellaisia suht järeitä säädettäviä muovi talloja kurson kelkassa, jotka ovat kiinni tukin alapinnassa kello 16 ja 20 kohdin tukemassa tukkia värinöiltä.
RE: Hirsisorvi
Lähettäjä: Jahvetti
Torstaina 02.12. 2004 klo 19:31:00

Message:
Tuosta tukin sorvauksesta ei tiedä juuri mitään,mutta vaneriteollisuuden pölli sorvauksesta jotakin. Onko tuossa tukki sorvauksessa mahdollisuus säätää leikkuterää millään tavalla,lähinnä leikkuuterän korkeutta tukin keskiöön nähden ja tuota leikkuuterän ottavuutta(päästökulma) ?
RE: Hirsisorvi
Lähettäjä: monttööri
Torstaina 02.12. 2004 klo 21:02:17

Message:
Kumpikas on tärkeämpi, suuri päästö- vai suuri rintakulma, vaiko molemmat? Omassani päästökulma on 3 asteen luokkaa, jonka olen olettanut riittävän, terän kesto on suurempi näin. Rintakulma on varmasti liian pieni, luokkaa 5 astetta, syy sama kuin edelliseenkin. Vois tietty tehdä terästä terävän kuin puukon terä, mutta kestävyyden hinnalla.
Tukin kaarnapinnassa saattaa olla kaikenlaista epäpuhtautta, yleisimmin varmasti hiekkaa, joka vaurioittaa terän erittäin helposti. Lisäksi kuiva puu on kovaa ja teriä kuluttavaa. Yhden tukin sorvaaminen valmiiksi hirreksi vaatii useamman yliajon, ehkä tuollaiset 4 - 6 ajoa/tukki. Tukista riippuen on terä on lujilla kehikon hirsien teossa. Kehittämällä sorvia, voisi ehkä asentaa kaksi terää työstöön; ensimmäisellä krupattaisiin pinta puhtaaksi ja toisella koneistettaisiin laadukas pinta hirrelle. Pitäneen harkita, onko kellään tästä kokemusta tai esimerkkiä?
RE: Hirsisorvi
Lähettäjä: Rakentelija
Torstaina 02.12. 2004 klo 21:43:26

Message:
Sorvintekijöille olis tarjolla hitaita kulmavaihteita työstökelkan liikutteluun ja tietysti kuulaohjaimia jouden varassa työstökelkkaa voi liikuttaa ilman että se alkaa väristä. Lisäksi on tarjolla taajuusmuuttajia kierrosten säätöön.
Esim. 0,75kW taajuusmuuttaja irtoaa 130 sis. veron. Jos menee useampia voidaan hinnasta vielä hieman neuvotella. Löytyy myös halpaa ja laadukasta vektorimuuttjaa koossa 2,2kW.
Tuo työstökelkan siirto kannattaa tehdä ketjulla, jolloin siihen voidaan liittää myös tarvittava paikkatieto salvosten paikan määrittelyyn. Kun koko komeus liitetään logiikan perään niin salvosten paikat voidaan antaa suoraan käyttäjä päätteeltä millin tarkasti.


RE: Hirsisorvi
Lähettäjä: monttööri
Perjantaina 03.12. 2004 klo 20:52:27

Message:
-Voisitkos, rakentelija, kertoilla tarkemmin noista paikannussysteemeistä. Ekassa sorvissani paikannus tapahtui eripituisien 'topparien' avulla, mutta tässä työn alla olevassa haluaisin jotain kehittyneempää. Samoin salvos/varaus -teräpään johteet kiinnostavat, liikkeen pituus metrin luokkaa. Kuningasajatuksena olisi voida tehdä erilaisia ja -muotoisia pylväitä, niin sorvattuja pyöreitä kuin kulmikkaita, sekä näiden yhdistelmiä. Tähän tarvittaisiin jonkinasteista ohjelmoitua logiikkaa.
RE: Hirsisorvi
Lähettäjä: Rakentelija
Perjantaina 03.12. 2004 klo 22:35:32

Message:
Paikannus sinällään on varsin simppeli juttu.
Jos esim. haluat paikoittaa sorvin kelkkaa niin helpoimmillaan se on seuraava.
Vetävään rattaaseen asennetaan vaihepulssianturi joka kalibroidaan esim. kelkan toisessa päässä.
Resoluutio valitaan siten että 1 pulssi vastaa matkassa 1mm. Sitten vaan annetaan käyttäjäpäätteeltä matka jonka kelkan täytyy kulkea ennen kuin se pysäytetään ja paikoituksesta saadaan tieto seuraavaan vaiheeseen.
Moottorilla kannattaa käyttää taajuusmuuttajaa jolloin paikoitus tapahtuu rampittamalla hyvin tarkasti joskin servoon verrattuna hitaammin.
Paras paikoitus saadaan tietysti pulssiohjatulla servomoottorilla jolloin voit valita tarkkuudeksi vaikka 0,001mm. Tällöin et myöskään tarvitse erillistä pulssianturia ja sovitus tehdään ohjelmallisesti siten, että haluttu mekaniikan sovitus pulsseihin tapahtuu servovahvistimella.
Yleensä noihin sorveihin kannattaa laittaa joku kompakti logiikka ja sille käyttäjäpääte jolla hommaa ohjataan. Käyttöliittymä kannattaa rakentaa myös selkeäksi ja jokaiselle liikkeelle vaikkapa oma sivu jolloin sekaantumista tulee vähempi. Sivujako voisi olla vaikkapa seuraava.
Sorvattavan kappaleen paksuus, sorvattavan kappaleen pituus, salvosväli, jyrsivän terän nopeus, kelkan liikenopeus yms.
Saattaa kuulostaa hankalalta mutta käytännössä helpompi rakentaa kuin noiden rajojen kanssa pelaaminen.
Ohjelmointi taitoisia nörttejä istuu joka kylässä ja tälläinen ohjelmointi ei paljon taitoja vaadi.
Tietysti jos paikkakunta satuisi olemaan täällä itäisessä suomessa voisin tarjota apua myös tässä hommassa.

Sitten jos haluat saada sorviisi myös muotoja ei homma enää onnistukkaan muutoin kuin servoilla.
Tällöinhän myös pyöritettävästä kappaleesta täytyy saada paikkatieto ja kyseessä on kahden akselin servo-ohjaus.
Tähänkin löytyy hieman jokamiestä lähempänä olevaa tekniikkaa.
Jos samainen homma halutaan tehdä halvemmilla välineillä lienee kopiosorvi halvin ratkaisu, eikä vaadi käyttäjältään ohjelmointi taitoja kuten kahden akselin cnc-ohjaus vaatii.
Tietysti kopioitava kappale täytyy olla rakennettuna ennen kuin kopiointi voidaan suorittaa.

Minkälaisia johdepaksuuksia kelkassasi käytät?
Noissa johdeliikkeen ohjauksissa kannattaisi käyttää välyksetöntä kuularuuvia jolloin toistotarkkuus pysyisi hyvänä.
RE: Hirsisorvi
Lähettäjä: monttööri
Lauantaina 04.12. 2004 klo 10:06:31

Message:
Olen kyllä vuosien aikana keskustellut erään tällaisen megatroniikka -tuttavani kanssa samaisesta aiheesta ja lähinnä siihen liittyvistä ongelmakohdista. Luotan hänen ja sinunkin näkemykseesi laitteen ohjelmointi- ja paikannuspuolesta, ei vaikeaa teoriassa. Itse kutsun tätä 'kananruoaksi', koska en tästä puolesta paljon mitään ymmärrä ja siitä skeptisyyteni.
Yhteinen näkemyksemme elekrtoniikan epävarmasta toimivuudesta kuitenkin hänen kanssaan on mm. talviset matalat lämpötilat, tärinät, pöly ja ehkä vielä toimivan tekniikan kalleus. Oli nimittäin alkuaan tarkoitus tehdä laitteesta tuollainen ulkopuolisesta energiasta riippumaton laite. Mm. tarvittava sähkö tuotettaisiin agrekaatilla, mutta saatavan sähkön 'laatu' ei ole riittävän tasalaatuinen tähän tarkoitukseen. Sittemmin olen tästä ajatuksesta pikkuhiljaa luopunut/-massa, ja sallin käyttöön atomisähkön, ainakin pakollinen kahvinkeitin toimii vaikka sorvi seisoisi.
Aiemmassa sorvissa rakentamani syöttöjen taajuusmuuttajakäyttö on erittäin toimiva ja asiallinen, mutta paikoituskäytössä se ei toiminut lainkaan. Tarkkaa paikoitusta ei pysty tekemään, vaadittavaa 'vääntävää' ryömintää ei taajuusmuuttajalla saanut. Toimiva paikoitus saatiin näiden aiemmin mainitsemieni toppareiden avulla, joita päin teräkelkka varovasti ajettiin. Näin saatiin samalla melko pitävä pituussuunnan lukitus ja salvosten paikka tismalleen aina oikeaksi, (rautasorvareilla on toleranssit, puumiehet tekee aina jämtiä jälkeä).
Tämä toinen sorvi olisi ajatus tehdä syötöiltään hydrauliseksi, teräkelkkaa kuljettaisi matalakierroksinen hydraulimoottori ketjuvedon avulla. Paikannus = ongelmani, lukitus ei.
Salvosterän johteet aiemmin 40 mm hiottua RST-putkea ja liukulaakerit pronssista => johteisiin tarttui pölyä ja aiheutti jumittumista pienistä välyksistä johtuen. Todennäköisesti tulen nyt tekemään salvosterän toimimaan heilurin tavoin ja sitä käyttämään kaksitoiminen hydraulisylinteri. Lineaarijohteita tarvittaisiin porauksessa ja mahdollisessa muotojyrsinnässä sekä sahauksessa.
Mahtavaa olisi juuri tuo kahden liikkeen ohjelmoitava hallinta, mutta mallineohjaus/kopiosorvaus tulisi kuitenkin varman päälle ja olisi huomattavasti halvempi toteuttaa.
RE: Hirsisorvi
Lähettäjä: tv43
Lauantaina 04.12. 2004 klo 14:11:47

Message:
Mielenkiintoinen aihe.Itse olin sorvia rakentamassa mökille,kun piti saada sinne sähköt.
Ei tullut sähköjä ja tarpeita jäi valurautainen aihio,jossa teräkelkka kulkee ketjusyötöllä edestakaisin.Pari,kolme sähkömoottoria ym.Jos kiinnostaa,nämä saa edullisesti.Esim.johteet pitää tehdä uudet pidemmät.
RE: Hirsisorvi
Lähettäjä: Rakentelija
Lauantaina 04.12. 2004 klo 21:47:28

Message:
Taajuusmuutajan soveltuvuus paikoitukseen.
Tietysti on hieman harhaanjohtavaa puhua pelkästä taajuusmuuttasta paikoituskäytössä.
Normaalilla V/F käyrään perustuvalla muuttajalla ei todellakaan saada sitä tulosta, jota paikoitukseen tarvitaan.
Paikoituskäytössä kannattaa poikkeuksetta käyttää vektorimuuttjaa jolla on täysi momentti aina nollakierroksesta alkaen. Yleensä suljetun luupin käytössä tuo pulssianturikin on sitten asennettava moottorin perään.
Tässä on kuitenkin se etu, että ohjaukseen saadaan monitoroinnista suoraan mekaniikkaan sovitettu pulssimäärä.
Paikoitus on näin toteutettuna täysin tarkka.
Mitä tulee ohjaustekniikan asentamiseen agrekaatin perään, en ole törmännyt ongelmiin.
Tietysti jo ohjaustekniikan valintavaiheessa kannattaa valita logiikka joka kestää hyvin laajaa jännitevaihtelua. Jos jännite saadaan pysymään 80-260V välissä ei se aiheuta ongelmia jos olet valinnut logiikkatyypin oikein. Myöskään jännitteen taajuusvaihtelulla ei ole merkitystä.
Tälläisä cnc-käyttöjä olen asentanut useampiakin, osan jopa pienten mökkiagrekaattien perään eikä ongelmia ole ollut.
Pakkasenkestävyys laitteen olessa toiminnassa saattaa lyhentää laitteen käyttöikää.
Yleensä jos verkkosähköä on käytettävissä ja laitteiston täytyy toimia myös kovassa pakkasessa kannattaa ohjausosa sijoittaa lämmitettävään kaappiin. Anturointi kestää yleisesti jo -50 asteen pakkasia joten se ei ole ongelma.
Hydrauliikalla toteutettuna paikoitus voi olla ongelma joka ei ohjausteknisin keinoin ole kovinkaan helppo ratkaista.
Mutta hitaalla kierukkavaihteella ja tarkoitukseen sopivalla muuttjalla se on helppo nakki.
Mitä taas tulee noihin kuulaohjaimiin niin pesän etureunaan kannattaa asentaa stefa, joka estää epäpuhtauksien pääsyn itse kuulajohteeseen.
Itselläni olevat johteet on rakennettu tarkkuushiottuun akseliin ja myös tuota 40mm uskoisin löytyvän. Tarkistan asian kun arki koittaa.