Aihe: kynnöt
Lähettäjä: DB 850
Perjantaina 16.9. 2005 klo 11:35:15

Viesti:
Mitenkä tehdään aloitus, jos sarka kynnetään samaan suuntaan reunasta aloittaen? tarkoituksena olisi kyntää kahta sarkaa kerralla samalla kierrolla
RE: kynnöt
Lähettäjä: DB 25
Perjantaina 16.9. 2005 klo 12:57:37

Message:
Mahdollisimman suoraan että kehtaa kattella ! Mutkia silmä sairastaa !
RE: kynnöt
Lähettäjä: DB 850
Perjantaina 16.9. 2005 klo 13:03:34

Message:
siraan tottakai. tarkoitinkin nyt vaan sitä aloitusta että mitenkä se tehään
RE: kynnöt
Lähettäjä: DB 850
Perjantaina 16.9. 2005 klo 13:04:06

Message:
*siis
RE: kynnöt
Lähettäjä: JASKATAAS
Perjantaina 16.9. 2005 klo 15:58:56

Message:
SIIS PUDOTAT FÄLTIT SARAN PÄÄS MAAHAN ANNAT KONEELLE REIPPAASTI HAPPEA JA RUPEET KYNTÄMÄÄN SUORAAN. TIETETNKIN ALUS KATOT KUMMALLE SYRJÄÄ SARKAA LÄHDET KÄÄNTÄMÄÄN, KYLS TIERÄT.
RE: kynnöt
Lähettäjä: FM52
Perjantaina 16.9. 2005 klo 16:29:00

Message:
Kampea etummainen fältti syvemmälle jotta menee aura vaaterissa maahan. Kun oot kiertänyt kierroksen veivaa etummainen normaalisyvyyteen. Nääs kun silloin on jo toisen puolen pyörät vaossa.

Aloitus tehdään vanhan vesivaon kohdalle.

Lopetusvako erikseen, mutta siinä onkin selittämistä.

Ei saakeli. Hommaa joku opus paikallisesta maatalousfabriikista.
RE: kynnöt
Lähettäjä: DB 850
Perjantaina 16.9. 2005 klo 17:34:20

Message:
kiitos nyt kuitenkin
RE: kynnöt
Lähettäjä: SS
Perjantaina 16.9. 2005 klo 17:51:47

Message:
Kattotaas nyt jos sais kuveja aikaiseksi mulla on pari sarkaa vielä varalla nin vois näyttää...

Tietenkin kannattaa astella jalan sarat reunasta reunaan ja katsoa kummalla reunalla on semmoinen syvempi ura - eli edellisen kynnön vako. Sitten vaan menet niin päin, että viilu kaatuu siihen vanhaan vakoon.

Ei kannata laskea oikeaa vetovartta normaalia alemmaksi, tulee turhan iso viilu siihen ojanpyörtänölle. Jos siellä reunassa on se vanha vako, laskee oikea takapyörä jo muutenkin alemmaksi.

Sitten kun on kahta sarkaa ajanut riittävästi, pitää koittaa tähdätä sillä tavalla, että viimeiseksi jää ojan reunaan semmoinen kaista, että kun oikeanpuoleisen pyörän ajaa vakoon, vasen pyörä kulkee mahdollisimman lähellä ojan reunaa/reunan päällä .

VAROITUS ! Tämä viimeinen kyntämätön kaista kannattaa jättää reilusti hieman ylileveäksi, jos tuntee itsensä epävarmaksi: Liian kapea vie vasemman takapyörän ojan päälle ja traktori on vaarassa liukua ojaan. Kynnetylle ei tahdo päästä koska se viilu painaa samaan suuntaan kuin ojan reuna vetää. Nimenomaan sen viimeisen kaistan leveydellä ja vaon paikalla estetään traktoirin lieruminen ojan pohjalle. Ei ole häpeä mitata ja merkitä ajolinjaa esim. multakokkareilla. Itsekin olen noita sarkaojien reunoja kyntänyt vähän yli 30 vuotta, ja kun on väsynyt niin ei enää silmä sano sitä oikeaa kaistaa jolloin jää liian leviä piennar, ja mikä pahempi liian kapea, jolloin joutuu taiteilemaan oikean pyörän kynnöksen päälle. Tulee ruma ja mutkainen vako siihen ojan reunaan silloin.

Jos kyntäminen ei mene tasan ja joutuu sovittelemaan sitä viimeistä leveyttä, kannattaa itse asiassa kapeampaa viilua leikaten tai vajailla siivillä kyntäen säätää se kaista kohdalleen sillä tavalla, että jäljellä on tasan seuraava mitta: Ojan reunasta toisen pyörän keskeltä toisen pyörän sisäreunaan plus kyntösiipien yhteenlaskettu työleveys. Tällöin voi kiertää yhden kierroksen täydellä työleveydellä, tulee suora ja hyvä vako ja viimeisellä ajokerralla voi rauhassa lasketella oikea pyörä tukevasti vaossa hyvinkin lähellä ojan reunaa. Joskus kun menee oikein makeasti, traktorin vasemmasta pyörästä ei tarvii olla kuin sisäreunasta kämmenenleveys pellon puolella, ei valu ojaan kuitenkaan.

TOINEN varoitus ! vesimyyrä ja piisami voivat sotkea suunnitelmasi, ne kaivavat pientareet hötöiksi ja sinnepähän kellahdat ojaan jos et tiedustele ensin sitä reunaa.

Kaksisiipisellä ei saa aikaiseksi kovin kapeita pientareita, olisi mieluummin käytettävä piennarkyntölaitetta, ja sitäkin keväällä, jolloin pientareet ovat kuivemmat ja pitävämmät.

Laskekaa viimeistä kiekkoleikkuria alemmas kun teettä heinäistä ojanpiennarta, että se viilu leikkaa hyvin. Liian syvää ei kannata tehdä, saattaa "kaatua" takaisin pystyyn.

- SS -
RE: kynnöt
Lähettäjä: DB 850
Perjantaina 16.9. 2005 klo 19:55:42

Message:
edelleen kiitoskset. kuva tai muutamakin olisi voisi olla hyvä, niistähän oppii hyvin.
RE: kynnöt
Lähettäjä: DB 850
Perjantaina 16.9. 2005 klo 20:00:36

Message:
edelleen kiitoskset. kuva tai muutamakin olisi voisi olla hyvä, niistähän oppii hyvin.
RE: kynnöt
Lähettäjä: Oikea Vallu
Perjantaina 16.9. 2005 klo 20:42:31

Message:
Ei se ole helppoa juu, näemmä.......
RE: kynnöt
Lähettäjä: DB 850
Perjantaina 16.9. 2005 klo 21:07:50

Message:
ei se ole kun ei ole kukaan opettanutkaan
RE: kynnöt
Lähettäjä: Oikea Vallu
Perjantaina 16.9. 2005 klo 21:14:38

Message:
Ei kun oikeasti. Mikä siinä on vaikeaa??? Aurat faateriin kun pyörät vaossa. Painonsiirto herkimmillen, keskivarsi niin suoraan auroihin nähden kun voi, aloituskohdan oppii nopeasti ettei tuu päisteeseen heittoja, vuosittin vaihdat aloituksen ja aina aloitat sieltä missä on vanha lopetusvako ja muista pitää aurat vapaana. Tukipyörää vielä suosittelisin. Mitä vielä?
RE: kynnöt
Lähettäjä: JH78
Perjantaina 16.9. 2005 klo 21:38:26

Message:
Jos pyrkii tekemään kaiken mahdollisimman hyvin niin en yhtään epäile vaikeutta.
OV:kaan tuskin tietää miten tehdään oikeaoppinen aloitus, sulkeminen ja lopetus. Tukipyörä ja kuorimet on hyvän kynnön edellytys.

Pääasia on että mustaa tulee, kuten on itsekin tullut useasti todettua.

Joskus ennenkin on ollut puhetta Fiskarsin Kynnä oikein oppaasta. Se olisi hyvä perusopus opetella, jos on saatavilla.
RE: kynnöt
Lähettäjä: Oikea Vallu
Perjantaina 16.9. 2005 klo 21:57:59

Message:
No joo, paluuauroilla ei ole hirveästi vaikeuksia aloituksissa ja lopetuksissa. Itelläni on Kvernelandin 5 siipiset EG variomaatit. Automaattine laukaisu ja portaaton työleveydensäätö ym. Kierroksen ajaa niin siinä jo saa säätöihin. Ei tuu muuta vakoa kun lopetus vaot päisteessä ja toisessa reunassa.
RE: kynnöt
Lähettäjä: Oikea Vallu
Perjantaina 16.9. 2005 klo 21:58:57

Message:
Milläs se JH78 kyntää?
RE: kynnöt
Lähettäjä: DB 850
Perjantaina 16.9. 2005 klo 22:54:49

Message:
onhan se varmaan ov: lle helppoa kun on paluuaurat ja säädöt sun muut. mulle riittää 2x14" fiskarssit. ei siinä kyntämisessä sinällään mitään vaikeaa ole, kunhan on päässyt alkuun. sen aloitusvaon tekemisestä halusin vaan saada tietoa.
RE: kynnöt
Lähettäjä: JASKATAAS
Perjantaina 16.9. 2005 klo 23:17:05

Message:
JA ei kannata ressata vaik jälki ei oo aluks hyvää, kun 10 vuonnakin kynnät ni oot jo melkonen kyntömies:)
RE: kynnöt
Lähettäjä: woodsman
Lauantaina 17.9. 2005 klo 08:14:29

Message:
Kaksisiipisellä jää väkisinkin leveä piennar. Vasta nelisiipinen menee suunnilleen pyörien leveydeltä. Valmiin kynnöksen päälle joutuu lopetusta suunnitellessa aina ajamaan jos lopetusviilu ei jää sopivan leveäksi tai kuvio ei ole suorasivuinen. Kunistahan se ei ole mutta näin on pakko tehdä jos haluaa lopetuksesta jonkin näköisen.
Oikealle Vallulle: Ei sitä tunnustelua kannata kaikkein herkimmälle laittaa, minulla ainakin 6400:ssa siinä puolivälin paikkeilla. Pompottaa eli hakee liikaa oikeata syvyyttä jos on liian herkällä. Maalajista tietenkin riippuu sen säätö, kevyillä mailla herkemmällä.
Hydraulinen työntövarsi ja kallistus helpottaa sarka-auralla kyntämistä huomattavasti. Aloitusten ja lopetusten kallistukset sujuu kevyesti.
Kyntäminen on taitolaji ja valmiiksi mestariksi ei tule koskaan !
RE: kynnöt
Lähettäjä: FM52
Lauantaina 17.9. 2005 klo 09:24:45

Message:
Aurojen säätö on se perusasia. Ilman oikein säädettyjä auroja ei tule kynnöstä mitään.

Minä kun olin siinä iässä, että piti kyntökurssi käydä, se oli niin vanhakantaista että hukkaan meni.

Tukeva setä pienellä takavedolla ilman kannatuspyörää ja kahdella siivellä.

Saman tyyppisen kurssin oli käynyt naapurin kölvi muutama vuosi sitten. Paluuauroistakaan ei ollut puhuttu mitään. Eikä puolihinattavista, eikä hinattavista auroista.




RE: kynnöt
Lähettäjä: Jaska Y
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:17:28

Message:
FM52:lle Oliko "tukeva setä" lajin maailmanmestari?
RE: kynnöt
Lähettäjä: FM52
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:59:40

Message:
Taisi olla, vuodelta papu.
RE: kynnöt
Lähettäjä: Valmettimies
Lauantaina 17.9. 2005 klo 18:50:09

Message:
No mä oon kyntäny ny jonku 10 vuotta ei mitää kulutusta muuta isä jotain kerto ja sit 3 siipiset Fiskarssit niin syvään kun 4600 Fordi jakso vetää ja harijotteleen ei kaunista jäläkee mutta ei ainakaa menny liikä syväälle. Nyt ei palijoo tarvi mittailla kun sen näkee jo silimällä mutta joskus kyllä tulee virheitä. Nyt onneks on jo paree rattori
RE: kynnöt
Lähettäjä: Make1
Sunnuntaina 18.9. 2005 klo 13:55:47

Message:
Oikein taiteen sääntöjen mukaan pitäisi vanha vako avata ensimmäisenä. Ajetaan takaterällä vanha vako auki ja sitten ajetaan oikea pyörä tähän avattuun vakoon ja aletaan kyntää. paluuauroilla kynnetään ja meillä on yleensä tapana avata tuo vako. Vähentää juolavehnää.
RE: kynnöt
Lähettäjä: 1-siipinen Fisk
Sunnuntaina 18.9. 2005 klo 13:57:10

Message:
Juolahti tuossa mieleen, että miten ne vetovastuksen tunnustelijat kynnettäessä toimivat muissa veteraanivehkeissä? Itellä kun ei ole kokemusta muusta, kuin alan pioneerista MF-35:sta.
Siinä se vältti pysyy samassa syvyydessä, mihin sen lähtiessä laitoit, vaikka olis kuinka kumpuileva kentura.
RE: kynnöt
Lähettäjä: JH78
Maanantaina 19.9. 2005 klo 20:22:55

Message:
Oma kyntökalusto on IH 454 ja aurat Sampo 2*13 ja Kverneland MZ 3*14, josta nyt otettu kolmas siipi pois.

Lisäksi on renkinä ajettu Kvernelandin variomaateilla ES 3 vai mikä se oli. Ja Fiskarssin 4*16 sarka-auroilla.


RE: kynnöt
Lähettäjä: supermajor
Maanantaina 19.9. 2005 klo 20:38:38

Message:
turhaa sitä kukaan vähättelöö toisten kysymyksiä,ei se perkule oo helppoa jos ei kukaan koskaan oo opettanu ja sitten viälä jos oikeen vastustaa niin alakaa vituttaa,.
ei kysyvä tiältä eksy!
ps.kuinka ne aurat sais oikeen kunnolla säädettyä?
oli oma lehmä ojas.
RE: kynnöt
Lähettäjä: rane
Maanantaina 19.9. 2005 klo 20:50:25

Message:
Maan saa käännettyä sunnilleen kuka vaan, mutta kaunista/ tasalaatuista kyntöä ainoastaan taitavat!
RE: kynnöt
Lähettäjä: .
Torstaina 22.9. 2005 klo 21:02:32

Message:
.
RE: kynnöt
Lähettäjä: JH78
Torstaina 22.9. 2005 klo 21:06:57

Message:
Tämä juttu on osin Kynnä oikein oppaasta osin omasta päästä.

Normaali kyntö:

Takapyörien sisävälin tulisi olla lähellä 3 viilun leveyttä eli 14 105cm, 16 120cm. 10cm heitto kumpaankin suuntaan sallitaan. Etupyörien väli täytyy olla yhtä suuri tai 10cm suurempi.


Perussäädöt esim. leikkurien kiinnitysruuvit, vetokartun kiinnitysruuvit ja nostolaitteen säätöruuvit yms. kannattaa kokeilla jo ennen pellolle siirtymistä, ettei tarvitse sitten pellolla tapella niiden kanssa. Siipien aurauskulmat voi tarkistaa esim. ottamalla kiintopisteen siiven yläosasta, vaikka rintapalan (jos on) ja siiven saumakohdasta ottamalla mitan siivestä siipeen. Ota sen jälkeen joku tietty mitta siiven yläosasta taaksepäin ja tee merkki joka siipeen. Mittaa tämän jälkeen tämä taaempi mitta siivestä siipeen. Sen pitäisi olla sama kuin siiven etuosasta otettu mitta.

Aurojen perussäätöä varten ajetaan vaikka jostain reunasta yksi veto jotta saadaan laitteet kyntöasentoon. Traktorin rajoittimet on ehdottomasti oltava vapaalla. Tässä vaiheessa voi jo seurata että aura kulkee suunnilleen vaakasuorassa tai pellon suuntaisesti. Sivusuunnassa säätäen kallistusruuvilla ja menosuuntaan nähden työntövarrella.

Leikkurit säädetään siten että maapuolireunasta tulee ehjä. Sivusuunnassa voi jäädä pieni porras (kulkee kyntämättömällä päin), ei kuitenkaan liian suuri jolloin maapuoli ei enää saa tukea. Korkeussuunnassa leikkurin pitää päästä liikkumaan vapaasti terän yli eikä liian syvällä jolloin laakerointi laahaa maassa ja rikkoo reunan.

Ensimmäisen viilun leveys säädetään kartun säätövivun ollessa keskiasennossa. Nostolaitteen rajoittimet ovat vapaana. Ajetaan muutama metri ja mitataan ensimmäisen viilun leveys. Jos ei ole sama kuin muiden viilujen leveydet avataan kaikki vetokartun kiinnitysruuvit (myös säätövivun kiinnitys). Jos on liian leveä siirretään karttua kyntämättömälle sen verran kun virhettä on, jos kapea päinvastaiset toimenpiteet.

Syvyys säädetään nostolaitteella ja työntövarrella (aura suoraan maanpinnan suuntaisesti) lohkon kovimmalla alueella. Sen jälkeen mahdollinen tukipyörä siten että se kevyesti koskettaa maata.

Kuorimet säädetään siten että ne kevyesti kuorivat oljen yms. viilun pinnasta. Liikaa ottavat kuorimet kasaavat maata vaon pohjaan ja seuraava viilu ei kaadu kunnolla. Joskus esim. Fiskarsin leikkurikiinnitteisillä kuorimilla voi olla eduksi ottaa enemmän jolloin se vähentää tukkeutumista.

Kuitenkin jokainen tekee säädöt omaan tapaansa ja joka maalajilla ja auralla on omat vaatimuksensa. Jälkeä kannattaa seurata ja miettiä ja kokeilla itse parhaan tuloksen saamiseksi.
RE: kynnöt
Lähettäjä: Riku
Sunnuntaina 25.9. 2005 klo 22:02:10

Message:
Minulla ongelma, millä te estätte ettei lohkojen nurkat laskeudu huomattavasti muuta pellonpintaa alemmaksi, kun kynnetään sarka-auroilla?
RE: kynnöt
Lähettäjä: SS
Sunnuntaina 25.9. 2005 klo 22:18:48

Message:
Ne kulmat laskeutuu kaikilla, jos on syvä oja eessä ettei voi ajaa traktoria toiselle puolelle yli. Maa siirtyy auroissa paitsi sivulle niin jonkun sentin menosuuntaankin, paluuauroissakin. Siksi kannattaa lykätä vaikka kevätäestysten aikoihin lanalla se nurkka tasaseksi. Multaa vaan levyn edessä. Samoin tasoittaa aina ojankaivuun yhteydessä pellon reunan niin ettei jää vettä lätäköksi.

- SS -