Aihe: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Make
Sunnuntaina 11.9. 2005 klo 08:44:09

Viesti:
Tukijaispelleistä keskustellaan kiihkeästi tällä sivulla, muistatteko ketkä oli kovimmat vastustajat tälle tukijärjestmälle? Muistin virkistämiseksi he olivat maanviljeliöitä, mutta kovassa Eu-huumassa mentiin tukka putkella ja silloin luotiin tukijärjestelmä joka oli jo käytössä muualla Eu:ssa. Nyt on jäljellä pelkkä Suomalainen kateus ja pyritään saamaan tuet pois vaikka muualla maksatukset jatkuu edelleen. Voi meitä raukkoja kun me ollaan kateellisia naapurille ja kirjoitellaan mitä sylki suuhun tuo eikä muisteta mihin kaikki perustuu.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: nii
Sunnuntaina 11.9. 2005 klo 11:00:11

Message:
Kaikki perustuu maajussien laiskuuteen ja haluun saada ilmaista rahaa toisten kustannuksilla. Tuet pois vaan ja maajussit OIKEESTI töihin!
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: tukijussi
Sunnuntaina 11.9. 2005 klo 11:09:07

Message:
Jos laiskuudesta puhutaan niin katoppa paperimiehiä jotka pelaavat kaiket päivät valvomossa tietsikalla pasianssia ja verytelläkseen käyvät sitten tehtaanlattialla hiukan ajelemassa potkulaudalla. Lisäksi itkevät palkan pienuutta vaikka liksa on samaa tasoa lääkäreitten kanssa. Siinä vasta loisia on noi papermiähet.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: jeh
Sunnuntaina 11.9. 2005 klo 11:20:14

Message:
ja ny oikee naurattaa kun paperitehtaat menöö ulkomaille ja suames pian paperimiähet pelaa pokkaa tyäkkäris ja paperiliitosta ei oo jäljellä enää kun muisto ja verenmaku hohohohohoo ja syy tuskin on maajussien

RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: ääteetee
Sunnuntaina 11.9. 2005 klo 11:38:50

Message:
Tuet pois kepulaisilta...
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Ei-demari
Sunnuntaina 11.9. 2005 klo 14:57:36

Message:
Maataloustuet keksittiin 60-luvulla demarihallituksessa, kun haluttiin kansalaisille halvempaa ruokaa. EU on muuttanut tukia, mutta ne ovat olleet olemassa jo 40 vuotta.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: tukijussi
Sunnuntaina 11.9. 2005 klo 15:24:13

Message:
Tukijussi vaihtaa nimimerkkiä. Liikaa tukijusseja nykyään liikkeellä.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: tukijussi
Sunnuntaina 11.9. 2005 klo 15:29:14

Message:
nii mäkin
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Make
Sunnuntaina 11.9. 2005 klo 16:08:29

Message:
Ensimmäinen tuki oli pinta-alalisä joka tuli pian sodan jälkeen turvaamaan lähinnä ruuan riittävyyttä, ja samalla vääristi tilakoon kehityksen ja perustettu nimenomaan demarien taholta.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: ehei
Maanantaina 12.9. 2005 klo 20:43:40

Message:
Kekkos-kepuhan ne tuet on aloittanut! (eihän korppi korpin silmää noki.....)
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Ken ellää, se näkee
Maanantaina 12.9. 2005 klo 21:00:09

Message:
Vuonna -55 yleislakon aikaan demarit esitti 1 miljadin ("apulanta miljartti") tukea apulannan ostoon, vaihtoehdoksi ettei ruuan hintaan tehdä koroituksia. Luitte oikein - demarit. Myöhemmin sitä kutsuttiin pinta-ala lisäksi.
Siinä alku tukiaisille.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: mualaane
Tiistaina 13.9. 2005 klo 00:09:11

Message:
Pahimpia tukiaispellejä on täällä kirjoittelevat kaikkitietävät puusilmät, jotka eivät tiedä koko asiasta yhtään mitään. Ehkä säälittävin on tämä eheheheh-tyyppi, joka on kaikkialla hohottamassa ja reppanalla selvästi lepakoita tapulissa pahemman kerran.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Veikko S
Tiistaina 13.9. 2005 klo 07:29:37

Message:
Jos maanviljelys on niin kannattavaa ja tukiaisia tulee että on sijoitus vaikeuksia, miksi siten tuhannet viljelijät on lopettaneet kultakaivoksen pitämisen? Kyllä duunarilla ja yrittäjällä/viljelijällä on eri jumala kun mennään esim. terv.keskukseen vaivoja valitamaan ja eläkettä kyselemään, on saatu sivusta seurata duunarin paapomista, pikkusen räkä valuu, duunari polkasee ter.keskukseen, viikko sairaslomaa, hommat seisoo
yrittäjä maksaa. Näin se homma menee, mutta duunari on kateellinen paska ja aina valittaa kun
on vähän liksaa ja pitkät työvuorot.
nim.yrittäjä m-50
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Punikkien vastustaja
Tiistaina 13.9. 2005 klo 08:15:40

Message:
Kyllä se totuus on, että ne tukiaisrahat menee suoraan kommarien taskuun. Se on niitten punikkien systeemi, että oikeita töitä tekeviä verotetaan ja niillä rahoilla maksetaan ruoan hinnasta osa, jotta punanenä sais sen hapankaalinsa halvemmalla. Tuet pois, kannatetaan ja ruualle oikea hinta. On tuossa itänaapurissa jo nähty, mihin systeemi johti.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Kyylä
Tiistaina 13.9. 2005 klo 08:17:10

Message:
Hyvä kirjoitus tuo edellinen. Itse tekisin edellisestä toisen version vaihtamalla duunari-sanan paikalle sanan demari. Kokeilkaapa, se on vielä todempaa.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Mualaenen
Tiistaina 13.9. 2005 klo 09:21:43

Message:
Joo ei maha mittää, toiset ne sossun luukulla norkoilee ja vieroksuvat töitä ja met vain nostellaan maataloustukia.
Tervetuloo tänne yrittämään mihin rahkeenne riittää.
Eipä silti tyuskin te osaatte muuta ku vittuilla ja odottaa valmista pöytään. Menkää sitten sinne puistonpenkille ja KELA:n kulmille ilmaisille viinanmaistajaisille.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Bemari
Tiistaina 13.9. 2005 klo 15:20:07

Message:
Hyh, vaikuttaa jotenkin asenteelliselta tuo kirjottelu tällä foorumilla?
Paskahi haisoo!!!
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: xxx
Tiistaina 13.9. 2005 klo 15:40:12

Message:
ja sen hajun peräässähän kulet
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: ehheheheheeeheh
Tiistaina 13.9. 2005 klo 22:24:45

Message:
Tais alkaa ituniskoilla paikat poltteleen kun totuuksia joku erehtyi kirjoittaan! Kyllä löytyi selittäjiä, mutta ei se totuus miksikään muutu : Loiseläjiä olette ja elätte toisten veroeuroilla, HYI HÄVETKÄÄ!!! Niin ja muistakaa : Kepu pettää aina!
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: mualaane
Tiistaina 13.9. 2005 klo 22:46:07

Message:
Hienoa, kun hihna luistaa... kitinästä kärsii koko kylä.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: manne
Keskiviikkona 14.9. 2005 klo 07:17:07

Message:
koirat haukkuu, karavaani kulkee
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: aivajustahan
Keskiviikkona 14.9. 2005 klo 08:48:59

Message:
Koskas niihin tukiaasihin tuloo inreksikorotuksia inflaation mukaan? Enkäs koskas niihin tukiiasihin tuloo polttoaine pykälä, jotta polttonesteen hinnankorotus saadaan katettua ilman myytävän tuotteen hinnankorotusta? Nyt ku nuo maalaasten "työehtosopimukset", nelikkäs tukipykälät mutkistuu ja tukirahat laskoo vuosi vuodelta, elikkäs pitäskö sitä mennä lakkohon, notta saataas vähä kohtuutta nuohin pykälööhin? Ai niin, ei yrittäjä oikeen voi mennä lakkoon, toisin ku vasurit. Tosin yrittäjä voi tehä työsulun, jos katsoo tarpeelliseksi, mutta kuinkas sellanen toimis maataloudessa?





RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Make
Keskiviikkona 14.9. 2005 klo 10:12:58

Message:
Ensimmäiset tuet siirtyy maksatukseen 21.9 jos tilalla ei ole valvonta päällä tai tulossa.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Aapeli
Keskiviikkona 14.9. 2005 klo 11:51:57

Message:
Saa ennakkoverot maksuun niillä. Helpotus on suuri taas.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: kenny
Keskiviikkona 14.9. 2005 klo 12:07:59

Message:
Kuinkas niitä tarkastuksia nytten on ollut? Täälä pohojoos satakunnas on ollut tänävuonna poikkeuksellisen rauhallista, mutta onko vain tyyntä myrskyn edellä?
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Tukijussi
Keskiviikkona 14.9. 2005 klo 12:14:48

Message:
Niille kanssa tulee vissiin sitä tarkastettavaa lisää joka vuosi, ja ovathan nuo tarkastajatkin toisinaan EUn määräämien tarkastajan tarkastajien tarkastettavana.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Make
Keskiviikkona 14.9. 2005 klo 16:14:15

Message:
Joku alue on Suomessa aina tehovalvonnassa ja siitä ei tiedä kuin tarkastajat, voi olettaa olevasa sellaisella alueella jos isännät puhuu, että taas kävi tarkastaja.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: tukijussi
Keskiviikkona 14.9. 2005 klo 16:23:13

Message:
Perustavat noihin vakoilusateliittien suomiin tekniikoihin entistä enemmän. Vähentänevät suhteellisesti valvonnan määrään nähden jalkatyöhön.

Ylilentojakaan en ole tänä vuonna lounaassa nähnyt, kun joinain vuosina pörrätään lentokoneilla sekä helikoptereilla.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: hehheh
Keskiviikkona 14.9. 2005 klo 19:47:03

Message:
Kyllä nyt on ituniskoilla komiat puintikelit, vai mitä tukipellet?
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Torppari
Keskiviikkona 14.9. 2005 klo 20:03:41

Message:
Tulis vaan nopeasti ne pinta-ala perusteiset tuet niin "heinähatun, tukiaispellen, pehkupellen, lehmilassin ym." ei tarvitsisi kuin syksyllä käydä hirvenmetsällä lihat hakemassa seuraavaksi vuodeksi.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: läskipää
Keskiviikkona 14.9. 2005 klo 20:12:59

Message:
HAISTA VITTU!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: mualaane
Keskiviikkona 14.9. 2005 klo 20:17:50

Message:
Mikä ihmisiä oikein riivaa? Yhteiskunta on sairas, kun se aiheuttaa joillekin tuollaisia oireita. Ei taida se kaupunkilaiselämä olla ihmiselle loppujen lopuksi hyväksi... Ammattiapua on tarjolla mm. terveyskeskuksessa, käyttäkää sitä.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Make
Keskiviikkona 14.9. 2005 klo 20:20:48

Message:
hehheh: Me on puinnit puitu, olet näköjään aina askeleen jäljessä, kai ne lepakot haittaa järjenjuoksua tapulissa,sulla on joka keskustelussa samat kommentit joten vaihtaisitko välillä kommentia uuteen alkaa olemaan aika kuiva ja loppuun-kulunut. Muistin virkistämiseksi lue tämän keskustelun avaus.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Joppari
Keskiviikkona 14.9. 2005 klo 20:35:53

Message:
Pitäisi kai ostaa pari isohkoa toimivaa maatilaa, jotta pääsisi noista pinta-alaperusteisista tuista nauttimaan tulevaisuudessa. Vanhat isännät luopuvat kuulemma kun maksaa vähän enemmän kuin on maan arvo ja antaisi isäntien asua tilalla ja pitää peltoja ns. viljelykunnossa ja vuottaa tukipäätöstä ja sen jälkeen häätö heti landepaukulle!
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Make
Keskiviikkona 14.9. 2005 klo 20:44:01

Message:
Ettekö te kaupunkilaiset vieläkään ymmärrä miten me kasvatetaan pelto-alaa, reittämyöten, reittämyöten.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Paperimies
Keskiviikkona 14.9. 2005 klo 20:49:15

Message:
Ei oo ollut aikoihin mitään särmää vittuilussa. Sillon paperiliiton lakon aikana sentään vielä joku onnistui vittuilemaan aika ilkeästi.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: hehheh
Keskiviikkona 14.9. 2005 klo 20:52:27

Message:
Muutetaan muutetaan. Voi että nuat maajussit on sitten ahkeria ja mukavia immeisiä. Kaikkille pitäis järjestää jonkinmoinen ansiomitali. Varsinkin noille Makelle ja mualaaselle, niin ja tietty oikialle vallulle.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Torppari
Keskiviikkona 14.9. 2005 klo 21:02:40

Message:
Ihan ketuttaa kun taas se hirvenmetsästys alkaa ja sinne tulee ne ns. tukiaispellet navettahaalareissa mukaan. V??? kyllä se valmetti vai mikä valtra se nykyään on kun se sen punasen värin niihin navettahaalareihin laittoi.
Jyväjemmarit haalareissaan vaan leikkelee hirven lihoja eikä oo millään jos pala kengille tippuu saahan siitä jauhelihaa vielä sannoo ne.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: mualaane
Keskiviikkona 14.9. 2005 klo 21:22:37

Message:
Hehheh: Ne on ihan eri heppuja, jotka jakelee mitaleja, samoin kuin ne, jotka niitä ottaa vastaan ja kanniskelee rintapielessä. Ne on niitä PUNIKKEJA, vaikka kyllähän Sinä ne tunnet...
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä:
Keskiviikkona 14.9. 2005 klo 21:28:24

Message:
Jaa. Täällähän tämä "kuuluisa" sivuston pölö mellastaa. Olet sivuston väriläiskä. Tuntuu heti paremmalta kun jollakulla menee vielä huonommin kuin itsellä.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Ehnrooth
Torstaina 15.9. 2005 klo 18:15:50

Message:
Kukas se tämä mualaane on, joka nimittelee meitä sotilaita ja veteraaneja punikeiksi??? Olet tietysti joku punasten paperien mies eli rintamakarkuri. Ehei pojaat, monttuun tuollaset kuuluu.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Oikealta ohi
Torstaina 15.9. 2005 klo 19:20:08

Message:
" Olet tietysti joku punasten paperien mies " No juu olihan täällä lakon ja sulun aikana niitä punasia paperimiehiä aika lauma parkumassa.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Ehnrooth
Torstaina 15.9. 2005 klo 21:01:00

Message:
Saatanan käpykaartilainen, mene vittuun tukiesi kanssa!
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Make
Torstaina 15.9. 2005 klo 21:06:40

Message:
Älä morkka maalaisia käpykaartilaisiksi, ovat nimittäin isänmaallisia miehiä ja naisia. Etkö tiedä,että mitä enempi on hehtaari sen enempi rautaa kaulassa.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Tupauuno
Torstaina 15.9. 2005 klo 21:26:54

Message:
Joo en sano mittään. ??
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Maatalon pooka evp.
Torstaina 15.9. 2005 klo 22:24:13

Message:
Ei maalaiset ole käpykaartilaisia, muistan kun vanhemmat puhuvat punikeista ja myöhemmin demareista "työväenyhd. jäsenistä" kyl ne on kovia juoksee kun vain joku niille suunnan näyttää! Paperimies on "punikki" pahimmasta päästä vaikka luulee olevansa joku kepulainen tai joku parempiosainen herra.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: mualaane
Torstaina 15.9. 2005 klo 22:27:21

Message:
No nyt Äänruutti käsitti kyllä sen verran väärin, että pitää oikasta. Noi mitalit, mistä Sinä puhut on korkeassa kurssissa, mutta tuolla Venäjällä sitä on sitä prenikkaa aina "myönnetty" urheille työläisille jne. Sitä touhua tarkoitin. Nitro kielen alle, no hard feelings!

RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: hähää
Perjantaina 16.9. 2005 klo 19:13:39

Message:
Maajussit on paskoja paskoja paskoja paskoja..............................................................................................................................................................................................................
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Oikea Vallu
Perjantaina 16.9. 2005 klo 20:39:39

Message:
Juu.kyllä ne ekat fyrkat rapsahtaa 21 päivä. On sitten ainoita taas hetkeen aikaan. Viljoja ei viitti myyrä ku on hinnat vielä alakantimissa. Noh, ajetaan paskaa sitten, siitä saa 1.75/kuutio. On tullu vedeltyä jo 5000 mottia. Siankusta ja mullinpaskaa. 8550 haisee kilometrin päähän..............
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Työt
Perjantaina 16.9. 2005 klo 20:49:54

Message:
Mikäs yleinen käsitys on on että rahat menee kommarien taskuu? Eiks ne ole yleensä ole sieltä köyhemmältä puolelta.

Kyllä varakkaiden taskuun enemmän menee. Esimerkkinä vaikka tämä kotitalousvähennys. Suomessa on 200 000 eläkeläistä jotka saa niin pientä eläkettä etteivät maksa valtion veroa, jotan eivät saa mitään vähennyksiäkään. Ja töitä olis niin paljon kun vaan joku jaksais tehdä. Paremmin ansaitsevat saa vähennettyä työn verotuksessa joten he voivat käyttää nekin verorahat itse kulutukseen.

Kyllä töitä olisi jos vaan olisi tahtoa järjestää asiat oikein.

RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Oikea Vallu
Perjantaina 16.9. 2005 klo 21:00:15

Message:
Soita kansanradioon, kuulostat ihan soittajilta....
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 00:23:37

Message:
Tukiaisvallu-kusipää on taas palannut idioottimaisine jutuineen. Painu jo helkuttiin!
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Oikea Vallu
Lauantaina 17.9. 2005 klo 04:57:18

Message:
Mikä vitun ääliö pikkukikkelin omistaja itse olet. Painu vaikka vittuun jos satut pääsemään. TOLLO!
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: nono
Lauantaina 17.9. 2005 klo 10:58:36

Message:
Oles ny POIKA hiljaa, ettei tarvi sivistää! Mee leikkii sillä tukiaisraktorillas.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Oikea Vallu
Lauantaina 17.9. 2005 klo 16:08:28

Message:
Pojat on koulussa niinkuin varmaan välitunnilla olet todennut.nono ei vielä ole sisäistänyt kaikkea elämän realiteetejä,mutta kunhan hän varttuu ja finnit häviää niin uskoisin hänestäkin miehen kasvavan.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Oikea Vallu
Lauantaina 17.9. 2005 klo 18:04:42

Message:
Jaaha. Minä ja mun multipersoonani. Jatkakaa vaan.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Härmän rikkain
Lauantaina 17.9. 2005 klo 18:54:49

Message:
Jaaha, tukiaismaksujen aika. Pitääpä soittaa pankkiin ja kysyä vieläkö tilille mahtuu vai pitääkö avata uusi. Syyshommatkin tuli tehtyä kun soitin pojat puimaan viljat pois. Itte olin kolme viikkoa Hawaiilla lepäilemässä. Pitää kohta lähteä kattomaan onko kelomökki vielä Levillä pystyssä.Pitää vaan muistaa vaihtaa uusi maasturi kun ei viitti kahtena vuonna samalla autolla mennä. Ai niin, se puunmyyntisopimus pitäis kans muistaa teettää ennen vuodenvaihdetta. Pantaisko tänä vuonna vähän enemmän puuta maailmalle kun toi verotus alkaa pian painaa päälle siinäkin hommassa. Joo-o. Ja älkääkä te pojat paperimiehiä haukkuko. Ne joutuu niin pienillä pennosilla kituuttamaan meihin maanviljelijöihin verrattuna, että oikein saa ihmetellä kuinka ne viittii sillä rahalla töihin joka päivä mennä.
Tässä onkin nyt rauhallista kun emäntä lähti Lontooseen ostoksille ja kaikki rengitkin on vapaalla. Mihinkähän ne piiat on menny? Hyvää työväkeä on sitte vaikea löytää. No, toivotaan että mahdollisimman moni noista edellisistäkin kirjoittajista pääsis joskus maanviljelijäksi.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: voi voi
Lauantaina 17.9. 2005 klo 22:28:56

Message:
Voi voi on siinä ukkoraasulla haaveet! Yritä nyt äkkiä alkaa toteuttaan niitä, maataloustuet katos loppuu lähivuosina!
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Make
Sunnuntaina 18.9. 2005 klo 10:04:51

Message:
Ei ne lopu, ne muuttaa muotoaan, huomaa esim. uudet lfa:n lisäosa, maitopalkkiot ym. Voi olla että jonkinverran leikkautuu, kun tuotanto ja tuki irroitetaan toisistaan, mutta ei mitään mullistavaa. Mutta valitetaan , niin muut luulee , että meillä menee huonosti. Tosiasiahan on joka tapauksessa nyt niin,että investointeihin ei tällaisia mahdollisuuksia ollut ennen, on rakennusavustukset ym.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Erpo
Sunnuntaina 18.9. 2005 klo 10:56:09

Message:
Mä en saatana kestä tätä kun äänet päässä sanoo että äänestä kepua mutta helvetti sitten ne menee ja tulee aukomaan meidän ladon ovia.... ... ja ryhmässä antovat mulle neuvoksi että älä välitä, päästä vaan höyryt ulos.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä:
Sunnuntaina 18.9. 2005 klo 11:32:25

Message:

Etusivulle

Aihe: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: pohjalaanen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 09:04:34

Viesti:
sain eilen eu-tukiaiset.kyllä taas kelpaa. 50 tuhatta eeroa. uuden traktorin käyn tänään tilaamassa
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 10:54:34

Message:
Ime munaas LOINEN.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ei niin loinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:20:51

Message:
Ime munki munaa ku muija lähti tukiaispellen mukaan!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: heh
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:48:58

Message:
Sil oli vissiin hajuaisti mennyt.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Hämäläinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:33:06

Message:
Joo oli ne tullu mullekin noi tukiaiset eilen tilille. Itse en ostele enää koneita kun olen jo iäkäs mutta akka on halunnut ulkomaille ja thaimaahan ajateltiin kohtapuoli lähteä kolmeksi viikoksi. Naapurin maajussin kanssa ollaaan käyty Leviltä kattelemassa kelomökkiä sijoitusmielessä. Pitäähän tulevaisuutta turvata jo nyt jos tuet joskus poistuu.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ?
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:54:46

Message:
Ei niitä vielä ole tullut tilille!!!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Iiro V
Lauantaina 17.9. 2005 klo 14:19:58

Message:

Maatalouden tarkat tukimarkat yksissä kansissa

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on yhteistyössä ministeriön kanssa koonnut Suomen EU-jäsenyyden aikana 1995-1999 maksetut maa- ja puutarhatalouden tulotuet sekä vienti-, rakenne- ja aluetuet yksiin kansiin. Tarkat markat - niminen julkaisu ilmestyy nyt ensi kertaa ja jatkossa se julkaistaan säännöllisin väliajoin.

Julkaisusta käy muun muassa ilmi, että maa- ja puutarhatalouden tulotukea sai vuonna 1999 Suomessa 81 395 maatilaa. Aktiivitilojen kokonaismäärä samana vuonna oli noin 83 000, mikä osoittaa että noin 98 % tiloista on hakenut tukea. Suomen ensimmäisenä EU-vuotena tulotukea sai 95 139 tilaa.

EU-jäsenyyden aikana maatilojen keskipeltoala on kasvanut 4,5 hehtaarilla 26,8 hehtaariin. Vuonna 1995 keskipeltoala oli 4,5 hehtaaria pienempi. Huomattava osa peltoalan kasvusta johtuu pellon vuokrauksen lisääntymisestä EU-jäsenyyden aikana.

Julkaisussa on kuvattu maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmien pääpiirteet ja esitetty niistä keskeiset tilastot tukityypeittäin ja alueittain vuosilta 1995-1999. Mukana ovat myös maito-, uuhi- ja emolehmäkiintiöt ja kasvinviljelypuolelta muun muassa Suomen CAP-perusalan sekä öljynkasvi-, tärkkelys- ja koristekasvikiintiöiden käyttöasteet.

Julkaisun tilastoista ei pysty päättelemään yksittäisille tiloille maksettuja tukia, sillä jos tukimuotojen saajia on vain yksi tai muutamia aluetta kohden, summat on liitetty osaksi suurempia kokonaisuuksia.

Julkaisu on laatuaan ensimmäinen. Aikaisemmin tukitiedot on kerätty erikseen perusrekisteristä, mikä on ollut aikaa vievää ja työlästä. Julkaisusta on suunnitteilla myös sähköinen versio.

Julkaisun hinta on 230 markkaa. Ks. myös kirjaesittely!

Lisätietoja:

yliaktuaari Kaija Eskelinen
puh. (09) 5765 2363

tutkija Maria Granqvist
puh. (09) 5765 2365
maria.granqvist@mmm.fi

Tilaukset:
Virpi Soimes
puh.(09) 5765 2394
fax (09) 5765 2395
virpi.soimes@mmm.fi







Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston laatuseloste
1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maassamme toimivien maataloutta harjoittavien maatilojen taloudellista toimintaa ja rakennetta. Tilaston tutkimusyksikkönä on maatila ja tilastointiajanjaksona kalenterivuosi. Tietosisältö kattaa sekä maa- että metsätalouden. Tilaston tietoja käyttävät niin maatalouspolitiikan tekijät kuin lakien laatijat tietolähteenään. Aineisto on lisäksi tutkimuskäytössä myös useilla maatalouden taloudellista tutkimusta tekevillä laitoksilla.

1.2 Tilaston käsitteet ja luokitukset

Tilaston tärkeimpänä lähdeaineistona käytetään maatilojen veroaineistoja. Tästä johtuen tilastossa käytetyt käsitteet vastaavat suurelta osin maatilatalouden tuloverolain käsitteitä. Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta, sekä sellaista erikoismaataloutta tai maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Tilaston kohdeperusjoukkoon kuulumisen edellytyksenä on lisäksi seuraavat ehdot; maatilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä pelto- ja puutarhamaata, sekä maatilaa verotetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan.

Maatilojen kokoa kuvataan viljellyn pellon pinta-alalla. Viljeltyyn peltoalaan kuuluu oma pelto, josta on vähennetty tilalta pois vuokrattu pelto ja lisätty itselle vuokrattu pelto. Lisäksi tuloksia on luokiteltu alueittain, tuotantosuunnittain, omistaja- ja ikäryhmittäin.
2. Tilaston menetelmäkuvaus

2.1 Tilaston perusjoukko, käytetyt perusaineistot, tutkimusasetelma, tiedonkeruutapa, estimointimenetelmät ja painokertoimien käyttö.

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto on otantatutkimus, jonka tutkimusyksikkönä on maatila. Otantakehikko muodostetaan niistä maatiloista, jotka kuuluvat MMM/Tiken ylläpitämään ns. aktiivisten tilojen maatilarekisteriin. Lisäksi tilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä peltoa. Otantastrategiaan sisältyy kiertävä paneeli, jossa noin puolet otoksesta vaihtuu vuosittain jolloin sama tila on yleensä mukana tutkimuksessa kahden vuoden ajan. Otanta-asetelmana oli ositettu yksinkertainen satunnaisotanta palauttamatta. Tärkeimpinä osituskriteereinä olivat tuotantosuunta ja tilakoko. Otos kiintiöidään Neyman-kiintiöinnin mukaan ja kiintiöintimuuttujana käytetään edellisen vuoden maatalouden tulosta.

Estimointi suoritetaan jälkiosittamalla aineisto. Jälkiosituksessa tärkeimmät kriteerit ovat maatilan juridinen muoto ja koko. Tämän jälkeen saadut painokertoimet kalibroidaan suurimmalle osalle otosta.

Tilaston tiedonkeruussa on noudatettu vuodesta 1993 lähtien samaa periaatetta; tiedot kerätään otokseen kuuluvilta viljelijöiltä ensisijaisesti verolomakkeista. Verolomakkeiden tietoja täydennetään tiloille lähetettävällä tilastolomakkeella. Koko kohdeperusjoukosta saadaan tietoja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämästä maaseutuelinkeinorekisteristä. Tähän rekisteriin sisältyvästä integroidusta hallinto- ja valvontajärjestelmästä (IACS) poimittiin myös tilaston kotieläin-, kasvinviljely- ja tukitiedot. Estimoinnissa ja puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään lisäksi henkilöverorekisteriä.

Osittaiskatoa täydennetään niiltä osin kuin mahdollista suoraan maaseutuelinkeinorekisteristä. Muiden puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään hyväksi riippuvuuksia puuttuvia tietoja sisältävien muuttujien ja taustatietojen välillä. Puuttuvien tietojen täydennyksessä käytetään ns. hot-deck-imputointia, jossa järjestävänä muuttujana käytetään tilastollisilla malleilla muodostettuja ennusteita.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1 Mitä mitataan?

Useimmat tilaston muuttujat ovat suoraan veroilmoituksessa omana kohtanaan ja yleensä näiden muuttujien käsittelyssä ei ollut virheen mahdollisuutta. Tilastolomakkeella kerätyissä muuttujissa saattaa kuitenkin olla joitakin kohtia, lähinnä muut kotieläinmenot, muut kasvinviljelymenot ja lyhytaikainen kalusto, jotka voivat olla tilan kirjanpidossa hyvinkin eri tavalla käsiteltyjä. Tällaisissa tapauksissa käsittely pyrittiin saattamaan kaikille maatiloille samanlaiseksi.

3.2 Epävarmuustekijät ja mahdolliset virhelähteet

Muilta kuin yksityisten henkilöiden omistamilta tiloilta oikean viljelijän tavoittaminen on usein vaikeaa. Toinen potentiaalinen tilan omistukseen liittyvä virhelähde on omistajanvaihdokset. Omistajan vaihtuessa tilan tiedoista ei useinkaan saada muodostettua hyväksyttäviä tietoja, joten tilastovuonna omistajan vaihdoksen kokeneista tiloista vain pieni osuus oli mukana tilastossa. Myös omistajan vaihdoksen ajankohdan havaitseminen on usein vaikeaa. Tällaisia havaintoja tutkittiin erikseen tiedonkeruuvaiheessa, joten tästä syntyvän virheen vaikutus on pieni. Osa tiloista saa lykkäystä veroilmoituksen palauttamisajankohtaan. Tällöin kasvaa mahdollisuus, ettei maatilaa saada mukaan tilastoon.

Tiedonkeruussa mittavirheitä aiheuttaa myös se, että lomakkeet saatiin yleensä ennen verottajan valmistelua. Tällöin tiedot ovat viljelijän itsensä antamia, jolloin niistä puuttuvat verottajan korjaukset. Verottajan korjaukset kohdistuvat yleensä arvionvaraisiin eriin ja käyttöomaisuuden käsittelyyn. Verottajan korjausten eroja on tutkittu vuosittain henkilöveroaineiston avulla ja aineiston tietojen vastaavuus henkilöverotietoihin on ollut erittäin hyvä.

Kerätyt tiedot tarkistettiin usealla eri tavalla. Jokainen havainto käydään kertaalleen läpi kaikkien kohtien osalta, joten tietojen käsittelystä ja tarkistuksesta aiheutuneiden virheiden todennäköisyys on pieni.

Otantavirheen suuruutta arvioidaan estimaattoreiden keskivirheiden avulla. Keskivirheen avulla lasketaan tutkimuksen kullekin tulosluvulle luottamusväli, jolla kohdeperusjoukon todellinen arvo on tietyllä luotettavuustasolla. Esimerkiksi koko maan tulos maataloudesta -muuttujan keskiarvon estimaatti vuonna 2002 oli 14249 euroa ja suhteellinen keskivirhe 0,5 prosenttia. Kun keskivirhe kerrotaan luottamusvälin kertoimella 1,96, saadaan tulokseksi maataloudesta koko maassa tilaa kohti 95 prosentin luotettavuustasolla 14049 - 14449 euroa.

Tilaston osuvuutta verrattiin laskemalla otoksen perusteella kokonaismääriä maaseutuelinkeinorekisterin muuttujista. Erot rekisteristä laskettuihin kokonaismääriin olivat vähäisiä. Ylipeittoa syntyy kun kehikossa on mukana kohdeperusjoukkoon kuulumattomia alkioita, esimerkiksi tiloja jotka kuuluvat EVL piiriin. Tässä tilastossa ylipeiton vaikutus poistetaan estimoinnissa.

Alipeittoa syntyy kun kehikossa eivät ole mukana kaikki kohdeperusjoukkoon kuuluvat alkiot. Tässä tilastossa alipeittoon voi kuulua vain sellaiset maatilat, jotka eivät ole olleet mukana vuoden 2002 maatilarekisterissä. Alipeittoa ei ole korjattu estimoinnissa minkään vuoden tilastossa. Myöskään ennen vuotta 1995 olleissa aineistoissa ylipeiton vaikutusta ei saatu poistettua kokonaan. Tämä johtuu siitä, että pelkästään veroilmoituksen perusteella voi olla vaikeaa erottaa peltoa viljelemättömät tilat peltoa viljelleistä, mutta vähäisten myyntitulojen tiloista.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy kerran vuodessa ja mittausjakso on verovuosi, joka tarkoittaa maatilatalouden tuloverolain mukaan kalenterivuotta. Tilastosta julkaistaan vain lopullinen tieto. Tilasto pyritään jatkossa julkaisemaan yhden vuoden kuluessa tilastovuoden päättymisestä.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Tiedot julkaistaan paperijulkaisuna. Osa tiedoista julkaistaan myös internetissä. Taulukoita voidaan toimittaa asiakkaille myös sähköisessä muodossa sekä julkaisusta poikkeavalla tavalla ristiintaulukoituna.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilasto on laadittu vuodesta 1973 saakka. Suurimpia ajallista vertailtavuutta heikentäviä muutoksia on tapahtunut esimerkiksi vuonna 1986, jolloin maatilatalouden verotuksessa maa- ja metsätalous eriytettiin toisistaan. Sen jälkeen tiedot on julkaistu sekä maa että metsätaloudesta erikseen. Vuonna 1992 uudistettiin maatalouden verolomakkeet perusteellisesti, jonka jälkeen Tilastokeskus on täydentänyt tilastoaineistoa suoralla maatiloille tehtävällä lomakekyselyllä.

Tilaston tiedot ovat osittain vertailukelpoisia mm seuraavien maatilojen taloutta kuvaavien tilastojen ja tutkimusten kesken:

-Maatilatalouden tulo- ja verotilasto, julk. Tilastokeskus
-Tulonjakotilasto, julk. Tilastokeskus
-FADN kannattavuustutkimus, julk. MTT Taloustutkimus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa on julkaistu vuosittain eri pituisia aikasarjoja menneiltä vuosilta. Aikasarjoja on sekä kaikilta tiloilta että paneelina, jolloin aiemmilta vuosilta on vain tilastovuotena tuotantoa jatkaneet tilat.
7. Selkeys ja eheys

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maatilojen tuloja, menoja, varoja ja velkoja verotusaineiston pohjalta. Tässä mielessä tilasto on keskeinen maatilojen talouden kuvaaja ns. kassaperusteisen järjestelmän avulla. Koska kassaperusteisesti lasketut tunnusluvut lähentyvät pitkällä aikajänteellä kannattavuusperusteisia lukuja, niin tilaston lukuja voidaan vertailla myös FADN kannattavuustutkimuksen tuottamiin tunnuslukuihin.
8. Dokumentointi

Keskeiset tilaston käsitteet ja luokitukset on esitetty tilastojulkaisussa. Lisäksi käsitteet ovat saatavilla Tilastokeskuksen käsite ja luokitustietokannoissa.

Päivitetty 1.6.2005








Itse maksettu kansallinen tuki maataloutemme turva. Suomi salaa eurotukiaiset.

EU:n maataloustukiaisista 80 % maksetaan viidennekselle maatiloista. Suurviljelijöinä voivat toimia myös pankit ja pörssiyhtiöt. EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel on ollut yksi suurimpia tanskalaisia EU-tukiaisten saajia.

Kansallinen tuki

Periaatteessa kaikissa EU-maissa on sama eli yhteinen maatalouspolitiikka. Käytännössä se ei enää sitä ole viime vuoden laajenemisen jälkeen, mutta yhteistä kaikille jäsenmaille on se, että EU määrää niiden maataloudesta.

EU maksaa maataloustukiaisia eri maille eri perusteiden mukaan. Suomi on pelannut tukiaispokerissa korttinsa huonosti. Me joudumme itse maksamaan maataloutemme ylläpidosta paljon suuremman osuuden kuin muut EU-maat.

EU:n Suomen maataloudelle sallimista tukiaisista (noin 1 800 miljoonaa euroa) suurin osa on sellaista rahaa, joka maksetaan meidän omien veronmaksajiemme pussista. Itse maksamme 1 000 miljoonaa euroa ja EU:n jäsenmaksupalautusta saamme vain 800 miljoonaa.

Tukitiedot eivät julkisia

Tanskan ohella tukiaisten saajat tiedetään muun muassa Englannissa. Siellä eniten tukia saa sokeriyhtiö Tate&Lyle, jolle lähetetään Brysselistä 227 miljoonaa euroa vuodessa meidänkin jäsenmaksurahojamme. Kuningatar Elisabeth II on saanut EU:lta 546 000 puntaa eli lähes miljoona euroa kuninkaallisiin maanviljelyharrastuksiin. Suomessa tukiaisten saajat salataan. Kun meppi Esko Seppänen pyysi maa- ja metsätalousministeriöltä 18.4.2005 tukiaistietoja siihen tapaan kuin ne ovat julkisia Tanskassa ja Englannissa, vastaus oli että ei.

Ministeriö perusteli kielteisen kantansa tietojen julkaisemiseen tässä lehdessä seuraavasti: ”Maaseutuelinkeinorekisterilain 7 §:n mukaan rekisterissä olevia tietoja saa antaa ja luovuttaa vain 1) rekisteriyksikön omistajan tai haltijan suostumuksella ja toimeksiannosta; 2) lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaisesti; tai 3) tieteelliseen tutkimukseen sekä tilastollisiin tarkoituksiin. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että mikään näistä edellytyksistä ei tässä tapauksessa täyty.” Jos tiedot olisi saatu, niistä olisi selvinnyt, että maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kepu) on suuria EU-maataloustuen maataloustuen saajia. Se ei kuitenkaan selvinnyt, kun hänen ministeriönsä kieltäytyi luovuttamasta tietoja. Tilastot kertovat EU:n komission tilastot paljastavat sen, miten epätasaisesti maataloustuet jakautuvat vanhojen jäsenmaiden kesken.

Seuraavassa esitetään kaksi taulukkoa, joista vasemmanpuoleinen kertoo EU:n rahoista jäsenmaille maksetut tukiaiset ja oikeanpuoleinen jäsenmaiden itsensä omista varoistaan maksamat kansalliset tuet.

EU:n raha


Kansallinen tuki

Ranska 10,4


Ranska 3,4

Espanja 6,6


Saksa 1,8

Saksa 5,8


Suomi 1,4

Italia 5,4


Italia 1,0

Englanti 4,0


Englanti 1,0

Kreikka 2,8


Hollanti 0,9

Irlanti 2,0


Itävalta 0,9

Hollanti 1,4


Espanja 0.7

Tanska 1,2


Irlanti 0.5

Itävalta 1,2


Belgia 0,4

Belgia 1,0


Ruotsi 0,4

Suomi 0,9


Portugali 0,3

Ruotsi 0,9


Kreikka 0,3

Portugali 0,9


Tanska 0,2

Luxemburg 0,04


Luxemburg 0,03

Suomi saa näiden tilastojen mukaan vähän EU-tukia, mutta maksaa niitä omista rahoistaan paljon. Asukasluvulla mitattuna Suomi saa paljon rahaa EU:lta, mutta karuissa ilmastooloissamme se ei riitä menestykselliseen maanviljelyyn. Jos Suomessa halutaan ylläpitää maataloudellista toimintaa, on vaikea kuvitella, että siihen saataisiin lähivuosina olennaisesti enemmän EU-rahaa. Pikemminkin EU:lta saadaan entistä vähemmän rahaa. Kaikki viljelijöiden elinolojen parannukset meidän on maksettava itse. Sekin tie on jo kuitenkin pitkälle kuljettu: kaikista EU:n jäsenmaista – suuret maat mukaan lukien – Suomi maksaa jo nyt kolmanneksi eniten kansallisia tukia!

Maatalouden rahat eivät kasva

EU:ssa ollaan par´aikaa päättämässä vuosien 2007–2013 budjettien suurista linjoista. Maatalouden menoista on jo periaatteessa sopimus, jonka mukaan ne voivat lisääntyä enintään prosentin vuodessa. Kun samanaikaisesti leikataan aluepoliittisia tukia, joista päättämiseen EU:lla on monopoli, on entistä enemmän uhattuna Suomen maaseudun elinkelpoisuus. Meille ei luonto tarjoa samanlaisia myötäjäisiä kuin eteläisemmille EU-kansalaisille, ja sitä puutetta meidän pitää korjata kansallisella rahalla.



Esko Seppänen










Maataloustuissa monta
piinakohtaa viljelijälle

Maatalouden tuet ovat edelleen suurimmalle osalle viljelijöitä vaikea asia. Tukijärjestelmää sinällään pidetään vaikeaselkoisena, mutta lähes yhtä vaikeita ovat lomakkeiden täyttö ja niihin liittyvät ohjeet.
Tukien selkiyttämisestä ja yksinkertaistamisesta on puhuttu usein, mutta tuloksia ei ole saatu aikaan. Joka viides maa- ja metsätalousministeriön kyselyyn vastanneesta vajaasta kahdestatuhannesta viljelijästä oli sitä mieltä, että tukijärjestelmä on kehittynyt yhä vaikeampaan suuntaan.
Neljä viidennestä viljelijöistä pitää tukien valvontaa tarpeellisena, jotta väärinkäytöksiltä vältytään. Silti valvonta koetaan henkisesti raskaaksi ja valvojien tulo tilalle koettelemukseksi, vaikka tarkastajia pidetään asiallisina ja osaavina.
Suomi on niin tukiasioissa kuin valvonnoissakin EU:n mallioppilas. Viljelijät uskovat, että maataloutta valvotaan meillä tarkemmin kuin muissa jäsenmaissa. EU:n raporttien mukaan muita vähäisempikin valvonta riittäisi. Suomi näet kuuluu väärinkäytösten tilastossa häntäpäähän. Kun unioni perii vuosittain väärin perustein maksettuja tukia takaisin satoja miljoonia euroja, Suomen osuus koko jäsenyysaikana on ollut miljoonan euron luokkaa.
Yksi ahdistuksen aihe viljelijälle on pelko vahingossa sattuneesta erehdyksestä. Tahatonkin rike on perinteisen, rehellisyyteen kannustavan, luterilaisen kasvatuksen saaneelle häpeällistä. Asiaa pahentaa vielä se, että siitä koituvat seuraamukset ikään kuin tekevät tahattomasta tahallisen, rangaistavan teon.
Euroopan unionin säädökset, artiklat ja direktiivit ovat tulleet jäädäkseen. Niiden pahamaineista byrokratiaa voidaan kuitenkin lieventää. Kotimainen hallinto EU-tarkastajia myöten on avainasemassa.
Puhutaan hyvästä hallinnosta, joka viime kädessä riippuu hallintoa toteuttavista ihmisistä. Lakeja ja paragrafeja pitää noudattaa, mutta niiden soveltamisessa käytäntöön tarvitaan oikeuden ja kohtuuden tuntemusta, inhimillisyyttä. Monessa tapauksessa jo lähestymistapa tai ohjekirjeen sanamuoto ratkaisevat, kokeeko ihminen itsensä tasa-arvoiseksi kansalaiseksi vai hallintoalamaiseksi.
Kohu aiheettomista ja suurista tuista on viime aikoina nostanut esiin kysymyksen tukien julkisuudesta. EU:ssa vain Britanniassa ja Tanskassa tukitiedot ovat julkisia. Ja ne hätkähdyttävät kansalaisia. Suurimman tukipotin korjaavat varakkaat, kuninkaalliset etunenässä.
Suomessa tukien kokonaissummat paljastuvat valtion talousarviosta ja tukiperusteet ovat tiedossa, mutta viljelijäkohtaiset tiedot eivät ole julkisia.
Suomalainen viljelijä voi kokea tukitietonsa julkaisemisen kiusalliseksi. Se ei kuulu kulttuuriimme. Mutta epäily salamyhkäisyydestäkään ei ole eduksi. Paras lääke kohulle on avoimuus.
Viljelijä on palkkansa ansainnut ja tuki on puolet palkasta. Käytäntö on EU:n yhteinen, tuet ovat osa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja turva omalle ruuantuotannolle


















RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Jo riittää !
Lauantaina 17.9. 2005 klo 16:50:56

Message:
Tämä keskustelu ei kuulu tämän clubin palstoille.
Suosittelen muita forumeita.
Eero L. / Hyvinkää
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: tukiainen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 19:47:55

Message:
tuli tukia nii vitusti että on akan kans pyyhitty perseemme 500euron seteleihin ja syötetty niitä kaupunkilaisille paperi työntekiöölle ne kon on nii vitun ahnehia
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:03:20

Message:

Etusivulle

Aihe: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: pohjalaanen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 09:04:34

Viesti:
sain eilen eu-tukiaiset.kyllä taas kelpaa. 50 tuhatta eeroa. uuden traktorin käyn tänään tilaamassa
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 10:54:34

Message:
Ime munaas LOINEN.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ei niin loinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:20:51

Message:
Ime munki munaa ku muija lähti tukiaispellen mukaan!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: heh
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:48:58

Message:
Sil oli vissiin hajuaisti mennyt.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Hämäläinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:33:06

Message:
Joo oli ne tullu mullekin noi tukiaiset eilen tilille. Itse en ostele enää koneita kun olen jo iäkäs mutta akka on halunnut ulkomaille ja thaimaahan ajateltiin kohtapuoli lähteä kolmeksi viikoksi. Naapurin maajussin kanssa ollaaan käyty Leviltä kattelemassa kelomökkiä sijoitusmielessä. Pitäähän tulevaisuutta turvata jo nyt jos tuet joskus poistuu.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ?
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:54:46

Message:
Ei niitä vielä ole tullut tilille!!!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Iiro V
Lauantaina 17.9. 2005 klo 14:19:58

Message:

Maatalouden tarkat tukimarkat yksissä kansissa

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on yhteistyössä ministeriön kanssa koonnut Suomen EU-jäsenyyden aikana 1995-1999 maksetut maa- ja puutarhatalouden tulotuet sekä vienti-, rakenne- ja aluetuet yksiin kansiin. Tarkat markat - niminen julkaisu ilmestyy nyt ensi kertaa ja jatkossa se julkaistaan säännöllisin väliajoin.

Julkaisusta käy muun muassa ilmi, että maa- ja puutarhatalouden tulotukea sai vuonna 1999 Suomessa 81 395 maatilaa. Aktiivitilojen kokonaismäärä samana vuonna oli noin 83 000, mikä osoittaa että noin 98 % tiloista on hakenut tukea. Suomen ensimmäisenä EU-vuotena tulotukea sai 95 139 tilaa.

EU-jäsenyyden aikana maatilojen keskipeltoala on kasvanut 4,5 hehtaarilla 26,8 hehtaariin. Vuonna 1995 keskipeltoala oli 4,5 hehtaaria pienempi. Huomattava osa peltoalan kasvusta johtuu pellon vuokrauksen lisääntymisestä EU-jäsenyyden aikana.

Julkaisussa on kuvattu maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmien pääpiirteet ja esitetty niistä keskeiset tilastot tukityypeittäin ja alueittain vuosilta 1995-1999. Mukana ovat myös maito-, uuhi- ja emolehmäkiintiöt ja kasvinviljelypuolelta muun muassa Suomen CAP-perusalan sekä öljynkasvi-, tärkkelys- ja koristekasvikiintiöiden käyttöasteet.

Julkaisun tilastoista ei pysty päättelemään yksittäisille tiloille maksettuja tukia, sillä jos tukimuotojen saajia on vain yksi tai muutamia aluetta kohden, summat on liitetty osaksi suurempia kokonaisuuksia.

Julkaisu on laatuaan ensimmäinen. Aikaisemmin tukitiedot on kerätty erikseen perusrekisteristä, mikä on ollut aikaa vievää ja työlästä. Julkaisusta on suunnitteilla myös sähköinen versio.

Julkaisun hinta on 230 markkaa. Ks. myös kirjaesittely!

Lisätietoja:

yliaktuaari Kaija Eskelinen
puh. (09) 5765 2363

tutkija Maria Granqvist
puh. (09) 5765 2365
maria.granqvist@mmm.fi

Tilaukset:
Virpi Soimes
puh.(09) 5765 2394
fax (09) 5765 2395
virpi.soimes@mmm.fi







Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston laatuseloste
1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maassamme toimivien maataloutta harjoittavien maatilojen taloudellista toimintaa ja rakennetta. Tilaston tutkimusyksikkönä on maatila ja tilastointiajanjaksona kalenterivuosi. Tietosisältö kattaa sekä maa- että metsätalouden. Tilaston tietoja käyttävät niin maatalouspolitiikan tekijät kuin lakien laatijat tietolähteenään. Aineisto on lisäksi tutkimuskäytössä myös useilla maatalouden taloudellista tutkimusta tekevillä laitoksilla.

1.2 Tilaston käsitteet ja luokitukset

Tilaston tärkeimpänä lähdeaineistona käytetään maatilojen veroaineistoja. Tästä johtuen tilastossa käytetyt käsitteet vastaavat suurelta osin maatilatalouden tuloverolain käsitteitä. Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta, sekä sellaista erikoismaataloutta tai maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Tilaston kohdeperusjoukkoon kuulumisen edellytyksenä on lisäksi seuraavat ehdot; maatilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä pelto- ja puutarhamaata, sekä maatilaa verotetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan.

Maatilojen kokoa kuvataan viljellyn pellon pinta-alalla. Viljeltyyn peltoalaan kuuluu oma pelto, josta on vähennetty tilalta pois vuokrattu pelto ja lisätty itselle vuokrattu pelto. Lisäksi tuloksia on luokiteltu alueittain, tuotantosuunnittain, omistaja- ja ikäryhmittäin.
2. Tilaston menetelmäkuvaus

2.1 Tilaston perusjoukko, käytetyt perusaineistot, tutkimusasetelma, tiedonkeruutapa, estimointimenetelmät ja painokertoimien käyttö.

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto on otantatutkimus, jonka tutkimusyksikkönä on maatila. Otantakehikko muodostetaan niistä maatiloista, jotka kuuluvat MMM/Tiken ylläpitämään ns. aktiivisten tilojen maatilarekisteriin. Lisäksi tilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä peltoa. Otantastrategiaan sisältyy kiertävä paneeli, jossa noin puolet otoksesta vaihtuu vuosittain jolloin sama tila on yleensä mukana tutkimuksessa kahden vuoden ajan. Otanta-asetelmana oli ositettu yksinkertainen satunnaisotanta palauttamatta. Tärkeimpinä osituskriteereinä olivat tuotantosuunta ja tilakoko. Otos kiintiöidään Neyman-kiintiöinnin mukaan ja kiintiöintimuuttujana käytetään edellisen vuoden maatalouden tulosta.

Estimointi suoritetaan jälkiosittamalla aineisto. Jälkiosituksessa tärkeimmät kriteerit ovat maatilan juridinen muoto ja koko. Tämän jälkeen saadut painokertoimet kalibroidaan suurimmalle osalle otosta.

Tilaston tiedonkeruussa on noudatettu vuodesta 1993 lähtien samaa periaatetta; tiedot kerätään otokseen kuuluvilta viljelijöiltä ensisijaisesti verolomakkeista. Verolomakkeiden tietoja täydennetään tiloille lähetettävällä tilastolomakkeella. Koko kohdeperusjoukosta saadaan tietoja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämästä maaseutuelinkeinorekisteristä. Tähän rekisteriin sisältyvästä integroidusta hallinto- ja valvontajärjestelmästä (IACS) poimittiin myös tilaston kotieläin-, kasvinviljely- ja tukitiedot. Estimoinnissa ja puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään lisäksi henkilöverorekisteriä.

Osittaiskatoa täydennetään niiltä osin kuin mahdollista suoraan maaseutuelinkeinorekisteristä. Muiden puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään hyväksi riippuvuuksia puuttuvia tietoja sisältävien muuttujien ja taustatietojen välillä. Puuttuvien tietojen täydennyksessä käytetään ns. hot-deck-imputointia, jossa järjestävänä muuttujana käytetään tilastollisilla malleilla muodostettuja ennusteita.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1 Mitä mitataan?

Useimmat tilaston muuttujat ovat suoraan veroilmoituksessa omana kohtanaan ja yleensä näiden muuttujien käsittelyssä ei ollut virheen mahdollisuutta. Tilastolomakkeella kerätyissä muuttujissa saattaa kuitenkin olla joitakin kohtia, lähinnä muut kotieläinmenot, muut kasvinviljelymenot ja lyhytaikainen kalusto, jotka voivat olla tilan kirjanpidossa hyvinkin eri tavalla käsiteltyjä. Tällaisissa tapauksissa käsittely pyrittiin saattamaan kaikille maatiloille samanlaiseksi.

3.2 Epävarmuustekijät ja mahdolliset virhelähteet

Muilta kuin yksityisten henkilöiden omistamilta tiloilta oikean viljelijän tavoittaminen on usein vaikeaa. Toinen potentiaalinen tilan omistukseen liittyvä virhelähde on omistajanvaihdokset. Omistajan vaihtuessa tilan tiedoista ei useinkaan saada muodostettua hyväksyttäviä tietoja, joten tilastovuonna omistajan vaihdoksen kokeneista tiloista vain pieni osuus oli mukana tilastossa. Myös omistajan vaihdoksen ajankohdan havaitseminen on usein vaikeaa. Tällaisia havaintoja tutkittiin erikseen tiedonkeruuvaiheessa, joten tästä syntyvän virheen vaikutus on pieni. Osa tiloista saa lykkäystä veroilmoituksen palauttamisajankohtaan. Tällöin kasvaa mahdollisuus, ettei maatilaa saada mukaan tilastoon.

Tiedonkeruussa mittavirheitä aiheuttaa myös se, että lomakkeet saatiin yleensä ennen verottajan valmistelua. Tällöin tiedot ovat viljelijän itsensä antamia, jolloin niistä puuttuvat verottajan korjaukset. Verottajan korjaukset kohdistuvat yleensä arvionvaraisiin eriin ja käyttöomaisuuden käsittelyyn. Verottajan korjausten eroja on tutkittu vuosittain henkilöveroaineiston avulla ja aineiston tietojen vastaavuus henkilöverotietoihin on ollut erittäin hyvä.

Kerätyt tiedot tarkistettiin usealla eri tavalla. Jokainen havainto käydään kertaalleen läpi kaikkien kohtien osalta, joten tietojen käsittelystä ja tarkistuksesta aiheutuneiden virheiden todennäköisyys on pieni.

Otantavirheen suuruutta arvioidaan estimaattoreiden keskivirheiden avulla. Keskivirheen avulla lasketaan tutkimuksen kullekin tulosluvulle luottamusväli, jolla kohdeperusjoukon todellinen arvo on tietyllä luotettavuustasolla. Esimerkiksi koko maan tulos maataloudesta -muuttujan keskiarvon estimaatti vuonna 2002 oli 14249 euroa ja suhteellinen keskivirhe 0,5 prosenttia. Kun keskivirhe kerrotaan luottamusvälin kertoimella 1,96, saadaan tulokseksi maataloudesta koko maassa tilaa kohti 95 prosentin luotettavuustasolla 14049 - 14449 euroa.

Tilaston osuvuutta verrattiin laskemalla otoksen perusteella kokonaismääriä maaseutuelinkeinorekisterin muuttujista. Erot rekisteristä laskettuihin kokonaismääriin olivat vähäisiä. Ylipeittoa syntyy kun kehikossa on mukana kohdeperusjoukkoon kuulumattomia alkioita, esimerkiksi tiloja jotka kuuluvat EVL piiriin. Tässä tilastossa ylipeiton vaikutus poistetaan estimoinnissa.

Alipeittoa syntyy kun kehikossa eivät ole mukana kaikki kohdeperusjoukkoon kuuluvat alkiot. Tässä tilastossa alipeittoon voi kuulua vain sellaiset maatilat, jotka eivät ole olleet mukana vuoden 2002 maatilarekisterissä. Alipeittoa ei ole korjattu estimoinnissa minkään vuoden tilastossa. Myöskään ennen vuotta 1995 olleissa aineistoissa ylipeiton vaikutusta ei saatu poistettua kokonaan. Tämä johtuu siitä, että pelkästään veroilmoituksen perusteella voi olla vaikeaa erottaa peltoa viljelemättömät tilat peltoa viljelleistä, mutta vähäisten myyntitulojen tiloista.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy kerran vuodessa ja mittausjakso on verovuosi, joka tarkoittaa maatilatalouden tuloverolain mukaan kalenterivuotta. Tilastosta julkaistaan vain lopullinen tieto. Tilasto pyritään jatkossa julkaisemaan yhden vuoden kuluessa tilastovuoden päättymisestä.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Tiedot julkaistaan paperijulkaisuna. Osa tiedoista julkaistaan myös internetissä. Taulukoita voidaan toimittaa asiakkaille myös sähköisessä muodossa sekä julkaisusta poikkeavalla tavalla ristiintaulukoituna.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilasto on laadittu vuodesta 1973 saakka. Suurimpia ajallista vertailtavuutta heikentäviä muutoksia on tapahtunut esimerkiksi vuonna 1986, jolloin maatilatalouden verotuksessa maa- ja metsätalous eriytettiin toisistaan. Sen jälkeen tiedot on julkaistu sekä maa että metsätaloudesta erikseen. Vuonna 1992 uudistettiin maatalouden verolomakkeet perusteellisesti, jonka jälkeen Tilastokeskus on täydentänyt tilastoaineistoa suoralla maatiloille tehtävällä lomakekyselyllä.

Tilaston tiedot ovat osittain vertailukelpoisia mm seuraavien maatilojen taloutta kuvaavien tilastojen ja tutkimusten kesken:

-Maatilatalouden tulo- ja verotilasto, julk. Tilastokeskus
-Tulonjakotilasto, julk. Tilastokeskus
-FADN kannattavuustutkimus, julk. MTT Taloustutkimus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa on julkaistu vuosittain eri pituisia aikasarjoja menneiltä vuosilta. Aikasarjoja on sekä kaikilta tiloilta että paneelina, jolloin aiemmilta vuosilta on vain tilastovuotena tuotantoa jatkaneet tilat.
7. Selkeys ja eheys

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maatilojen tuloja, menoja, varoja ja velkoja verotusaineiston pohjalta. Tässä mielessä tilasto on keskeinen maatilojen talouden kuvaaja ns. kassaperusteisen järjestelmän avulla. Koska kassaperusteisesti lasketut tunnusluvut lähentyvät pitkällä aikajänteellä kannattavuusperusteisia lukuja, niin tilaston lukuja voidaan vertailla myös FADN kannattavuustutkimuksen tuottamiin tunnuslukuihin.
8. Dokumentointi

Keskeiset tilaston käsitteet ja luokitukset on esitetty tilastojulkaisussa. Lisäksi käsitteet ovat saatavilla Tilastokeskuksen käsite ja luokitustietokannoissa.

Päivitetty 1.6.2005








Itse maksettu kansallinen tuki maataloutemme turva. Suomi salaa eurotukiaiset.

EU:n maataloustukiaisista 80 % maksetaan viidennekselle maatiloista. Suurviljelijöinä voivat toimia myös pankit ja pörssiyhtiöt. EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel on ollut yksi suurimpia tanskalaisia EU-tukiaisten saajia.

Kansallinen tuki

Periaatteessa kaikissa EU-maissa on sama eli yhteinen maatalouspolitiikka. Käytännössä se ei enää sitä ole viime vuoden laajenemisen jälkeen, mutta yhteistä kaikille jäsenmaille on se, että EU määrää niiden maataloudesta.

EU maksaa maataloustukiaisia eri maille eri perusteiden mukaan. Suomi on pelannut tukiaispokerissa korttinsa huonosti. Me joudumme itse maksamaan maataloutemme ylläpidosta paljon suuremman osuuden kuin muut EU-maat.

EU:n Suomen maataloudelle sallimista tukiaisista (noin 1 800 miljoonaa euroa) suurin osa on sellaista rahaa, joka maksetaan meidän omien veronmaksajiemme pussista. Itse maksamme 1 000 miljoonaa euroa ja EU:n jäsenmaksupalautusta saamme vain 800 miljoonaa.

Tukitiedot eivät julkisia

Tanskan ohella tukiaisten saajat tiedetään muun muassa Englannissa. Siellä eniten tukia saa sokeriyhtiö Tate&Lyle, jolle lähetetään Brysselistä 227 miljoonaa euroa vuodessa meidänkin jäsenmaksurahojamme. Kuningatar Elisabeth II on saanut EU:lta 546 000 puntaa eli lähes miljoona euroa kuninkaallisiin maanviljelyharrastuksiin. Suomessa tukiaisten saajat salataan. Kun meppi Esko Seppänen pyysi maa- ja metsätalousministeriöltä 18.4.2005 tukiaistietoja siihen tapaan kuin ne ovat julkisia Tanskassa ja Englannissa, vastaus oli että ei.

Ministeriö perusteli kielteisen kantansa tietojen julkaisemiseen tässä lehdessä seuraavasti: ”Maaseutuelinkeinorekisterilain 7 §:n mukaan rekisterissä olevia tietoja saa antaa ja luovuttaa vain 1) rekisteriyksikön omistajan tai haltijan suostumuksella ja toimeksiannosta; 2) lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaisesti; tai 3) tieteelliseen tutkimukseen sekä tilastollisiin tarkoituksiin. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että mikään näistä edellytyksistä ei tässä tapauksessa täyty.” Jos tiedot olisi saatu, niistä olisi selvinnyt, että maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kepu) on suuria EU-maataloustuen maataloustuen saajia. Se ei kuitenkaan selvinnyt, kun hänen ministeriönsä kieltäytyi luovuttamasta tietoja. Tilastot kertovat EU:n komission tilastot paljastavat sen, miten epätasaisesti maataloustuet jakautuvat vanhojen jäsenmaiden kesken.

Seuraavassa esitetään kaksi taulukkoa, joista vasemmanpuoleinen kertoo EU:n rahoista jäsenmaille maksetut tukiaiset ja oikeanpuoleinen jäsenmaiden itsensä omista varoistaan maksamat kansalliset tuet.

EU:n raha


Kansallinen tuki

Ranska 10,4


Ranska 3,4

Espanja 6,6


Saksa 1,8

Saksa 5,8


Suomi 1,4

Italia 5,4


Italia 1,0

Englanti 4,0


Englanti 1,0

Kreikka 2,8


Hollanti 0,9

Irlanti 2,0


Itävalta 0,9

Hollanti 1,4


Espanja 0.7

Tanska 1,2


Irlanti 0.5

Itävalta 1,2


Belgia 0,4

Belgia 1,0


Ruotsi 0,4

Suomi 0,9


Portugali 0,3

Ruotsi 0,9


Kreikka 0,3

Portugali 0,9


Tanska 0,2

Luxemburg 0,04


Luxemburg 0,03

Suomi saa näiden tilastojen mukaan vähän EU-tukia, mutta maksaa niitä omista rahoistaan paljon. Asukasluvulla mitattuna Suomi saa paljon rahaa EU:lta, mutta karuissa ilmastooloissamme se ei riitä menestykselliseen maanviljelyyn. Jos Suomessa halutaan ylläpitää maataloudellista toimintaa, on vaikea kuvitella, että siihen saataisiin lähivuosina olennaisesti enemmän EU-rahaa. Pikemminkin EU:lta saadaan entistä vähemmän rahaa. Kaikki viljelijöiden elinolojen parannukset meidän on maksettava itse. Sekin tie on jo kuitenkin pitkälle kuljettu: kaikista EU:n jäsenmaista – suuret maat mukaan lukien – Suomi maksaa jo nyt kolmanneksi eniten kansallisia tukia!

Maatalouden rahat eivät kasva

EU:ssa ollaan par´aikaa päättämässä vuosien 2007–2013 budjettien suurista linjoista. Maatalouden menoista on jo periaatteessa sopimus, jonka mukaan ne voivat lisääntyä enintään prosentin vuodessa. Kun samanaikaisesti leikataan aluepoliittisia tukia, joista päättämiseen EU:lla on monopoli, on entistä enemmän uhattuna Suomen maaseudun elinkelpoisuus. Meille ei luonto tarjoa samanlaisia myötäjäisiä kuin eteläisemmille EU-kansalaisille, ja sitä puutetta meidän pitää korjata kansallisella rahalla.



Esko Seppänen










Maataloustuissa monta
piinakohtaa viljelijälle

Maatalouden tuet ovat edelleen suurimmalle osalle viljelijöitä vaikea asia. Tukijärjestelmää sinällään pidetään vaikeaselkoisena, mutta lähes yhtä vaikeita ovat lomakkeiden täyttö ja niihin liittyvät ohjeet.
Tukien selkiyttämisestä ja yksinkertaistamisesta on puhuttu usein, mutta tuloksia ei ole saatu aikaan. Joka viides maa- ja metsätalousministeriön kyselyyn vastanneesta vajaasta kahdestatuhannesta viljelijästä oli sitä mieltä, että tukijärjestelmä on kehittynyt yhä vaikeampaan suuntaan.
Neljä viidennestä viljelijöistä pitää tukien valvontaa tarpeellisena, jotta väärinkäytöksiltä vältytään. Silti valvonta koetaan henkisesti raskaaksi ja valvojien tulo tilalle koettelemukseksi, vaikka tarkastajia pidetään asiallisina ja osaavina.
Suomi on niin tukiasioissa kuin valvonnoissakin EU:n mallioppilas. Viljelijät uskovat, että maataloutta valvotaan meillä tarkemmin kuin muissa jäsenmaissa. EU:n raporttien mukaan muita vähäisempikin valvonta riittäisi. Suomi näet kuuluu väärinkäytösten tilastossa häntäpäähän. Kun unioni perii vuosittain väärin perustein maksettuja tukia takaisin satoja miljoonia euroja, Suomen osuus koko jäsenyysaikana on ollut miljoonan euron luokkaa.
Yksi ahdistuksen aihe viljelijälle on pelko vahingossa sattuneesta erehdyksestä. Tahatonkin rike on perinteisen, rehellisyyteen kannustavan, luterilaisen kasvatuksen saaneelle häpeällistä. Asiaa pahentaa vielä se, että siitä koituvat seuraamukset ikään kuin tekevät tahattomasta tahallisen, rangaistavan teon.
Euroopan unionin säädökset, artiklat ja direktiivit ovat tulleet jäädäkseen. Niiden pahamaineista byrokratiaa voidaan kuitenkin lieventää. Kotimainen hallinto EU-tarkastajia myöten on avainasemassa.
Puhutaan hyvästä hallinnosta, joka viime kädessä riippuu hallintoa toteuttavista ihmisistä. Lakeja ja paragrafeja pitää noudattaa, mutta niiden soveltamisessa käytäntöön tarvitaan oikeuden ja kohtuuden tuntemusta, inhimillisyyttä. Monessa tapauksessa jo lähestymistapa tai ohjekirjeen sanamuoto ratkaisevat, kokeeko ihminen itsensä tasa-arvoiseksi kansalaiseksi vai hallintoalamaiseksi.
Kohu aiheettomista ja suurista tuista on viime aikoina nostanut esiin kysymyksen tukien julkisuudesta. EU:ssa vain Britanniassa ja Tanskassa tukitiedot ovat julkisia. Ja ne hätkähdyttävät kansalaisia. Suurimman tukipotin korjaavat varakkaat, kuninkaalliset etunenässä.
Suomessa tukien kokonaissummat paljastuvat valtion talousarviosta ja tukiperusteet ovat tiedossa, mutta viljelijäkohtaiset tiedot eivät ole julkisia.
Suomalainen viljelijä voi kokea tukitietonsa julkaisemisen kiusalliseksi. Se ei kuulu kulttuuriimme. Mutta epäily salamyhkäisyydestäkään ei ole eduksi. Paras lääke kohulle on avoimuus.
Viljelijä on palkkansa ansainnut ja tuki on puolet palkasta. Käytäntö on EU:n yhteinen, tuet ovat osa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja turva omalle ruuantuotannolle


















RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Jo riittää !
Lauantaina 17.9. 2005 klo 16:50:56

Message:
Tämä keskustelu ei kuulu tämän clubin palstoille.
Suosittelen muita forumeita.
Eero L. / Hyvinkää
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: tukiainen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 19:47:55

Message:
tuli tukia nii vitusti että on akan kans pyyhitty perseemme 500euron seteleihin ja syötetty niitä kaupunkilaisille paperi työntekiöölle ne kon on nii vitun ahnehia

Vastauksen voit lähettää alla olevalla lomakkeella.

Nimi:
Email:
Aihe:
Viesti:





RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Make
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:39:12

Message:
Jokut ovat latvasta lahoja, kun kopsaavat sivutolkulla tekstiä tänne, käyttäkää mielikuvitusta ja kirjoittakaa. Seuraavat suuremmat tuet Lfa: lisäosa ja Cap-tuki tippuvat marras/joulukuun vaihteessa, kyllä kauppiaat tietää milloin raha liikkuu, on muuten kauppiaat liikkeellä, ainakin konekauppiaat.Ovat oppineet haistamaan rahanhajun.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:46:57

Message:

Etusivulle

Aihe: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: pohjalaanen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 09:04:34

Viesti:
sain eilen eu-tukiaiset.kyllä taas kelpaa. 50 tuhatta eeroa. uuden traktorin käyn tänään tilaamassa
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 10:54:34

Message:
Ime munaas LOINEN.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ei niin loinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:20:51

Message:
Ime munki munaa ku muija lähti tukiaispellen mukaan!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: heh
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:48:58

Message:
Sil oli vissiin hajuaisti mennyt.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Hämäläinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:33:06

Message:
Joo oli ne tullu mullekin noi tukiaiset eilen tilille. Itse en ostele enää koneita kun olen jo iäkäs mutta akka on halunnut ulkomaille ja thaimaahan ajateltiin kohtapuoli lähteä kolmeksi viikoksi. Naapurin maajussin kanssa ollaaan käyty Leviltä kattelemassa kelomökkiä sijoitusmielessä. Pitäähän tulevaisuutta turvata jo nyt jos tuet joskus poistuu.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ?
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:54:46

Message:
Ei niitä vielä ole tullut tilille!!!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Iiro V
Lauantaina 17.9. 2005 klo 14:19:58

Message:

Maatalouden tarkat tukimarkat yksissä kansissa

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on yhteistyössä ministeriön kanssa koonnut Suomen EU-jäsenyyden aikana 1995-1999 maksetut maa- ja puutarhatalouden tulotuet sekä vienti-, rakenne- ja aluetuet yksiin kansiin. Tarkat markat - niminen julkaisu ilmestyy nyt ensi kertaa ja jatkossa se julkaistaan säännöllisin väliajoin.

Julkaisusta käy muun muassa ilmi, että maa- ja puutarhatalouden tulotukea sai vuonna 1999 Suomessa 81 395 maatilaa. Aktiivitilojen kokonaismäärä samana vuonna oli noin 83 000, mikä osoittaa että noin 98 % tiloista on hakenut tukea. Suomen ensimmäisenä EU-vuotena tulotukea sai 95 139 tilaa.

EU-jäsenyyden aikana maatilojen keskipeltoala on kasvanut 4,5 hehtaarilla 26,8 hehtaariin. Vuonna 1995 keskipeltoala oli 4,5 hehtaaria pienempi. Huomattava osa peltoalan kasvusta johtuu pellon vuokrauksen lisääntymisestä EU-jäsenyyden aikana.

Julkaisussa on kuvattu maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmien pääpiirteet ja esitetty niistä keskeiset tilastot tukityypeittäin ja alueittain vuosilta 1995-1999. Mukana ovat myös maito-, uuhi- ja emolehmäkiintiöt ja kasvinviljelypuolelta muun muassa Suomen CAP-perusalan sekä öljynkasvi-, tärkkelys- ja koristekasvikiintiöiden käyttöasteet.

Julkaisun tilastoista ei pysty päättelemään yksittäisille tiloille maksettuja tukia, sillä jos tukimuotojen saajia on vain yksi tai muutamia aluetta kohden, summat on liitetty osaksi suurempia kokonaisuuksia.

Julkaisu on laatuaan ensimmäinen. Aikaisemmin tukitiedot on kerätty erikseen perusrekisteristä, mikä on ollut aikaa vievää ja työlästä. Julkaisusta on suunnitteilla myös sähköinen versio.

Julkaisun hinta on 230 markkaa. Ks. myös kirjaesittely!

Lisätietoja:

yliaktuaari Kaija Eskelinen
puh. (09) 5765 2363

tutkija Maria Granqvist
puh. (09) 5765 2365
maria.granqvist@mmm.fi

Tilaukset:
Virpi Soimes
puh.(09) 5765 2394
fax (09) 5765 2395
virpi.soimes@mmm.fi







Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston laatuseloste
1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maassamme toimivien maataloutta harjoittavien maatilojen taloudellista toimintaa ja rakennetta. Tilaston tutkimusyksikkönä on maatila ja tilastointiajanjaksona kalenterivuosi. Tietosisältö kattaa sekä maa- että metsätalouden. Tilaston tietoja käyttävät niin maatalouspolitiikan tekijät kuin lakien laatijat tietolähteenään. Aineisto on lisäksi tutkimuskäytössä myös useilla maatalouden taloudellista tutkimusta tekevillä laitoksilla.

1.2 Tilaston käsitteet ja luokitukset

Tilaston tärkeimpänä lähdeaineistona käytetään maatilojen veroaineistoja. Tästä johtuen tilastossa käytetyt käsitteet vastaavat suurelta osin maatilatalouden tuloverolain käsitteitä. Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta, sekä sellaista erikoismaataloutta tai maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Tilaston kohdeperusjoukkoon kuulumisen edellytyksenä on lisäksi seuraavat ehdot; maatilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä pelto- ja puutarhamaata, sekä maatilaa verotetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan.

Maatilojen kokoa kuvataan viljellyn pellon pinta-alalla. Viljeltyyn peltoalaan kuuluu oma pelto, josta on vähennetty tilalta pois vuokrattu pelto ja lisätty itselle vuokrattu pelto. Lisäksi tuloksia on luokiteltu alueittain, tuotantosuunnittain, omistaja- ja ikäryhmittäin.
2. Tilaston menetelmäkuvaus

2.1 Tilaston perusjoukko, käytetyt perusaineistot, tutkimusasetelma, tiedonkeruutapa, estimointimenetelmät ja painokertoimien käyttö.

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto on otantatutkimus, jonka tutkimusyksikkönä on maatila. Otantakehikko muodostetaan niistä maatiloista, jotka kuuluvat MMM/Tiken ylläpitämään ns. aktiivisten tilojen maatilarekisteriin. Lisäksi tilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä peltoa. Otantastrategiaan sisältyy kiertävä paneeli, jossa noin puolet otoksesta vaihtuu vuosittain jolloin sama tila on yleensä mukana tutkimuksessa kahden vuoden ajan. Otanta-asetelmana oli ositettu yksinkertainen satunnaisotanta palauttamatta. Tärkeimpinä osituskriteereinä olivat tuotantosuunta ja tilakoko. Otos kiintiöidään Neyman-kiintiöinnin mukaan ja kiintiöintimuuttujana käytetään edellisen vuoden maatalouden tulosta.

Estimointi suoritetaan jälkiosittamalla aineisto. Jälkiosituksessa tärkeimmät kriteerit ovat maatilan juridinen muoto ja koko. Tämän jälkeen saadut painokertoimet kalibroidaan suurimmalle osalle otosta.

Tilaston tiedonkeruussa on noudatettu vuodesta 1993 lähtien samaa periaatetta; tiedot kerätään otokseen kuuluvilta viljelijöiltä ensisijaisesti verolomakkeista. Verolomakkeiden tietoja täydennetään tiloille lähetettävällä tilastolomakkeella. Koko kohdeperusjoukosta saadaan tietoja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämästä maaseutuelinkeinorekisteristä. Tähän rekisteriin sisältyvästä integroidusta hallinto- ja valvontajärjestelmästä (IACS) poimittiin myös tilaston kotieläin-, kasvinviljely- ja tukitiedot. Estimoinnissa ja puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään lisäksi henkilöverorekisteriä.

Osittaiskatoa täydennetään niiltä osin kuin mahdollista suoraan maaseutuelinkeinorekisteristä. Muiden puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään hyväksi riippuvuuksia puuttuvia tietoja sisältävien muuttujien ja taustatietojen välillä. Puuttuvien tietojen täydennyksessä käytetään ns. hot-deck-imputointia, jossa järjestävänä muuttujana käytetään tilastollisilla malleilla muodostettuja ennusteita.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1 Mitä mitataan?

Useimmat tilaston muuttujat ovat suoraan veroilmoituksessa omana kohtanaan ja yleensä näiden muuttujien käsittelyssä ei ollut virheen mahdollisuutta. Tilastolomakkeella kerätyissä muuttujissa saattaa kuitenkin olla joitakin kohtia, lähinnä muut kotieläinmenot, muut kasvinviljelymenot ja lyhytaikainen kalusto, jotka voivat olla tilan kirjanpidossa hyvinkin eri tavalla käsiteltyjä. Tällaisissa tapauksissa käsittely pyrittiin saattamaan kaikille maatiloille samanlaiseksi.

3.2 Epävarmuustekijät ja mahdolliset virhelähteet

Muilta kuin yksityisten henkilöiden omistamilta tiloilta oikean viljelijän tavoittaminen on usein vaikeaa. Toinen potentiaalinen tilan omistukseen liittyvä virhelähde on omistajanvaihdokset. Omistajan vaihtuessa tilan tiedoista ei useinkaan saada muodostettua hyväksyttäviä tietoja, joten tilastovuonna omistajan vaihdoksen kokeneista tiloista vain pieni osuus oli mukana tilastossa. Myös omistajan vaihdoksen ajankohdan havaitseminen on usein vaikeaa. Tällaisia havaintoja tutkittiin erikseen tiedonkeruuvaiheessa, joten tästä syntyvän virheen vaikutus on pieni. Osa tiloista saa lykkäystä veroilmoituksen palauttamisajankohtaan. Tällöin kasvaa mahdollisuus, ettei maatilaa saada mukaan tilastoon.

Tiedonkeruussa mittavirheitä aiheuttaa myös se, että lomakkeet saatiin yleensä ennen verottajan valmistelua. Tällöin tiedot ovat viljelijän itsensä antamia, jolloin niistä puuttuvat verottajan korjaukset. Verottajan korjaukset kohdistuvat yleensä arvionvaraisiin eriin ja käyttöomaisuuden käsittelyyn. Verottajan korjausten eroja on tutkittu vuosittain henkilöveroaineiston avulla ja aineiston tietojen vastaavuus henkilöverotietoihin on ollut erittäin hyvä.

Kerätyt tiedot tarkistettiin usealla eri tavalla. Jokainen havainto käydään kertaalleen läpi kaikkien kohtien osalta, joten tietojen käsittelystä ja tarkistuksesta aiheutuneiden virheiden todennäköisyys on pieni.

Otantavirheen suuruutta arvioidaan estimaattoreiden keskivirheiden avulla. Keskivirheen avulla lasketaan tutkimuksen kullekin tulosluvulle luottamusväli, jolla kohdeperusjoukon todellinen arvo on tietyllä luotettavuustasolla. Esimerkiksi koko maan tulos maataloudesta -muuttujan keskiarvon estimaatti vuonna 2002 oli 14249 euroa ja suhteellinen keskivirhe 0,5 prosenttia. Kun keskivirhe kerrotaan luottamusvälin kertoimella 1,96, saadaan tulokseksi maataloudesta koko maassa tilaa kohti 95 prosentin luotettavuustasolla 14049 - 14449 euroa.

Tilaston osuvuutta verrattiin laskemalla otoksen perusteella kokonaismääriä maaseutuelinkeinorekisterin muuttujista. Erot rekisteristä laskettuihin kokonaismääriin olivat vähäisiä. Ylipeittoa syntyy kun kehikossa on mukana kohdeperusjoukkoon kuulumattomia alkioita, esimerkiksi tiloja jotka kuuluvat EVL piiriin. Tässä tilastossa ylipeiton vaikutus poistetaan estimoinnissa.

Alipeittoa syntyy kun kehikossa eivät ole mukana kaikki kohdeperusjoukkoon kuuluvat alkiot. Tässä tilastossa alipeittoon voi kuulua vain sellaiset maatilat, jotka eivät ole olleet mukana vuoden 2002 maatilarekisterissä. Alipeittoa ei ole korjattu estimoinnissa minkään vuoden tilastossa. Myöskään ennen vuotta 1995 olleissa aineistoissa ylipeiton vaikutusta ei saatu poistettua kokonaan. Tämä johtuu siitä, että pelkästään veroilmoituksen perusteella voi olla vaikeaa erottaa peltoa viljelemättömät tilat peltoa viljelleistä, mutta vähäisten myyntitulojen tiloista.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy kerran vuodessa ja mittausjakso on verovuosi, joka tarkoittaa maatilatalouden tuloverolain mukaan kalenterivuotta. Tilastosta julkaistaan vain lopullinen tieto. Tilasto pyritään jatkossa julkaisemaan yhden vuoden kuluessa tilastovuoden päättymisestä.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Tiedot julkaistaan paperijulkaisuna. Osa tiedoista julkaistaan myös internetissä. Taulukoita voidaan toimittaa asiakkaille myös sähköisessä muodossa sekä julkaisusta poikkeavalla tavalla ristiintaulukoituna.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilasto on laadittu vuodesta 1973 saakka. Suurimpia ajallista vertailtavuutta heikentäviä muutoksia on tapahtunut esimerkiksi vuonna 1986, jolloin maatilatalouden verotuksessa maa- ja metsätalous eriytettiin toisistaan. Sen jälkeen tiedot on julkaistu sekä maa että metsätaloudesta erikseen. Vuonna 1992 uudistettiin maatalouden verolomakkeet perusteellisesti, jonka jälkeen Tilastokeskus on täydentänyt tilastoaineistoa suoralla maatiloille tehtävällä lomakekyselyllä.

Tilaston tiedot ovat osittain vertailukelpoisia mm seuraavien maatilojen taloutta kuvaavien tilastojen ja tutkimusten kesken:

-Maatilatalouden tulo- ja verotilasto, julk. Tilastokeskus
-Tulonjakotilasto, julk. Tilastokeskus
-FADN kannattavuustutkimus, julk. MTT Taloustutkimus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa on julkaistu vuosittain eri pituisia aikasarjoja menneiltä vuosilta. Aikasarjoja on sekä kaikilta tiloilta että paneelina, jolloin aiemmilta vuosilta on vain tilastovuotena tuotantoa jatkaneet tilat.
7. Selkeys ja eheys

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maatilojen tuloja, menoja, varoja ja velkoja verotusaineiston pohjalta. Tässä mielessä tilasto on keskeinen maatilojen talouden kuvaaja ns. kassaperusteisen järjestelmän avulla. Koska kassaperusteisesti lasketut tunnusluvut lähentyvät pitkällä aikajänteellä kannattavuusperusteisia lukuja, niin tilaston lukuja voidaan vertailla myös FADN kannattavuustutkimuksen tuottamiin tunnuslukuihin.
8. Dokumentointi

Keskeiset tilaston käsitteet ja luokitukset on esitetty tilastojulkaisussa. Lisäksi käsitteet ovat saatavilla Tilastokeskuksen käsite ja luokitustietokannoissa.

Päivitetty 1.6.2005








Itse maksettu kansallinen tuki maataloutemme turva. Suomi salaa eurotukiaiset.

EU:n maataloustukiaisista 80 % maksetaan viidennekselle maatiloista. Suurviljelijöinä voivat toimia myös pankit ja pörssiyhtiöt. EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel on ollut yksi suurimpia tanskalaisia EU-tukiaisten saajia.

Kansallinen tuki

Periaatteessa kaikissa EU-maissa on sama eli yhteinen maatalouspolitiikka. Käytännössä se ei enää sitä ole viime vuoden laajenemisen jälkeen, mutta yhteistä kaikille jäsenmaille on se, että EU määrää niiden maataloudesta.

EU maksaa maataloustukiaisia eri maille eri perusteiden mukaan. Suomi on pelannut tukiaispokerissa korttinsa huonosti. Me joudumme itse maksamaan maataloutemme ylläpidosta paljon suuremman osuuden kuin muut EU-maat.

EU:n Suomen maataloudelle sallimista tukiaisista (noin 1 800 miljoonaa euroa) suurin osa on sellaista rahaa, joka maksetaan meidän omien veronmaksajiemme pussista. Itse maksamme 1 000 miljoonaa euroa ja EU:n jäsenmaksupalautusta saamme vain 800 miljoonaa.

Tukitiedot eivät julkisia

Tanskan ohella tukiaisten saajat tiedetään muun muassa Englannissa. Siellä eniten tukia saa sokeriyhtiö Tate&Lyle, jolle lähetetään Brysselistä 227 miljoonaa euroa vuodessa meidänkin jäsenmaksurahojamme. Kuningatar Elisabeth II on saanut EU:lta 546 000 puntaa eli lähes miljoona euroa kuninkaallisiin maanviljelyharrastuksiin. Suomessa tukiaisten saajat salataan. Kun meppi Esko Seppänen pyysi maa- ja metsätalousministeriöltä 18.4.2005 tukiaistietoja siihen tapaan kuin ne ovat julkisia Tanskassa ja Englannissa, vastaus oli että ei.

Ministeriö perusteli kielteisen kantansa tietojen julkaisemiseen tässä lehdessä seuraavasti: ”Maaseutuelinkeinorekisterilain 7 §:n mukaan rekisterissä olevia tietoja saa antaa ja luovuttaa vain 1) rekisteriyksikön omistajan tai haltijan suostumuksella ja toimeksiannosta; 2) lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaisesti; tai 3) tieteelliseen tutkimukseen sekä tilastollisiin tarkoituksiin. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että mikään näistä edellytyksistä ei tässä tapauksessa täyty.” Jos tiedot olisi saatu, niistä olisi selvinnyt, että maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kepu) on suuria EU-maataloustuen maataloustuen saajia. Se ei kuitenkaan selvinnyt, kun hänen ministeriönsä kieltäytyi luovuttamasta tietoja. Tilastot kertovat EU:n komission tilastot paljastavat sen, miten epätasaisesti maataloustuet jakautuvat vanhojen jäsenmaiden kesken.

Seuraavassa esitetään kaksi taulukkoa, joista vasemmanpuoleinen kertoo EU:n rahoista jäsenmaille maksetut tukiaiset ja oikeanpuoleinen jäsenmaiden itsensä omista varoistaan maksamat kansalliset tuet.

EU:n raha


Kansallinen tuki

Ranska 10,4


Ranska 3,4

Espanja 6,6


Saksa 1,8

Saksa 5,8


Suomi 1,4

Italia 5,4


Italia 1,0

Englanti 4,0


Englanti 1,0

Kreikka 2,8


Hollanti 0,9

Irlanti 2,0


Itävalta 0,9

Hollanti 1,4


Espanja 0.7

Tanska 1,2


Irlanti 0.5

Itävalta 1,2


Belgia 0,4

Belgia 1,0


Ruotsi 0,4

Suomi 0,9


Portugali 0,3

Ruotsi 0,9


Kreikka 0,3

Portugali 0,9


Tanska 0,2

Luxemburg 0,04


Luxemburg 0,03

Suomi saa näiden tilastojen mukaan vähän EU-tukia, mutta maksaa niitä omista rahoistaan paljon. Asukasluvulla mitattuna Suomi saa paljon rahaa EU:lta, mutta karuissa ilmastooloissamme se ei riitä menestykselliseen maanviljelyyn. Jos Suomessa halutaan ylläpitää maataloudellista toimintaa, on vaikea kuvitella, että siihen saataisiin lähivuosina olennaisesti enemmän EU-rahaa. Pikemminkin EU:lta saadaan entistä vähemmän rahaa. Kaikki viljelijöiden elinolojen parannukset meidän on maksettava itse. Sekin tie on jo kuitenkin pitkälle kuljettu: kaikista EU:n jäsenmaista – suuret maat mukaan lukien – Suomi maksaa jo nyt kolmanneksi eniten kansallisia tukia!

Maatalouden rahat eivät kasva

EU:ssa ollaan par´aikaa päättämässä vuosien 2007–2013 budjettien suurista linjoista. Maatalouden menoista on jo periaatteessa sopimus, jonka mukaan ne voivat lisääntyä enintään prosentin vuodessa. Kun samanaikaisesti leikataan aluepoliittisia tukia, joista päättämiseen EU:lla on monopoli, on entistä enemmän uhattuna Suomen maaseudun elinkelpoisuus. Meille ei luonto tarjoa samanlaisia myötäjäisiä kuin eteläisemmille EU-kansalaisille, ja sitä puutetta meidän pitää korjata kansallisella rahalla.



Esko Seppänen










Maataloustuissa monta
piinakohtaa viljelijälle

Maatalouden tuet ovat edelleen suurimmalle osalle viljelijöitä vaikea asia. Tukijärjestelmää sinällään pidetään vaikeaselkoisena, mutta lähes yhtä vaikeita ovat lomakkeiden täyttö ja niihin liittyvät ohjeet.
Tukien selkiyttämisestä ja yksinkertaistamisesta on puhuttu usein, mutta tuloksia ei ole saatu aikaan. Joka viides maa- ja metsätalousministeriön kyselyyn vastanneesta vajaasta kahdestatuhannesta viljelijästä oli sitä mieltä, että tukijärjestelmä on kehittynyt yhä vaikeampaan suuntaan.
Neljä viidennestä viljelijöistä pitää tukien valvontaa tarpeellisena, jotta väärinkäytöksiltä vältytään. Silti valvonta koetaan henkisesti raskaaksi ja valvojien tulo tilalle koettelemukseksi, vaikka tarkastajia pidetään asiallisina ja osaavina.
Suomi on niin tukiasioissa kuin valvonnoissakin EU:n mallioppilas. Viljelijät uskovat, että maataloutta valvotaan meillä tarkemmin kuin muissa jäsenmaissa. EU:n raporttien mukaan muita vähäisempikin valvonta riittäisi. Suomi näet kuuluu väärinkäytösten tilastossa häntäpäähän. Kun unioni perii vuosittain väärin perustein maksettuja tukia takaisin satoja miljoonia euroja, Suomen osuus koko jäsenyysaikana on ollut miljoonan euron luokkaa.
Yksi ahdistuksen aihe viljelijälle on pelko vahingossa sattuneesta erehdyksestä. Tahatonkin rike on perinteisen, rehellisyyteen kannustavan, luterilaisen kasvatuksen saaneelle häpeällistä. Asiaa pahentaa vielä se, että siitä koituvat seuraamukset ikään kuin tekevät tahattomasta tahallisen, rangaistavan teon.
Euroopan unionin säädökset, artiklat ja direktiivit ovat tulleet jäädäkseen. Niiden pahamaineista byrokratiaa voidaan kuitenkin lieventää. Kotimainen hallinto EU-tarkastajia myöten on avainasemassa.
Puhutaan hyvästä hallinnosta, joka viime kädessä riippuu hallintoa toteuttavista ihmisistä. Lakeja ja paragrafeja pitää noudattaa, mutta niiden soveltamisessa käytäntöön tarvitaan oikeuden ja kohtuuden tuntemusta, inhimillisyyttä. Monessa tapauksessa jo lähestymistapa tai ohjekirjeen sanamuoto ratkaisevat, kokeeko ihminen itsensä tasa-arvoiseksi kansalaiseksi vai hallintoalamaiseksi.
Kohu aiheettomista ja suurista tuista on viime aikoina nostanut esiin kysymyksen tukien julkisuudesta. EU:ssa vain Britanniassa ja Tanskassa tukitiedot ovat julkisia. Ja ne hätkähdyttävät kansalaisia. Suurimman tukipotin korjaavat varakkaat, kuninkaalliset etunenässä.
Suomessa tukien kokonaissummat paljastuvat valtion talousarviosta ja tukiperusteet ovat tiedossa, mutta viljelijäkohtaiset tiedot eivät ole julkisia.
Suomalainen viljelijä voi kokea tukitietonsa julkaisemisen kiusalliseksi. Se ei kuulu kulttuuriimme. Mutta epäily salamyhkäisyydestäkään ei ole eduksi. Paras lääke kohulle on avoimuus.
Viljelijä on palkkansa ansainnut ja tuki on puolet palkasta. Käytäntö on EU:n yhteinen, tuet ovat osa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja turva omalle ruuantuotannolle


















RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Jo riittää !
Lauantaina 17.9. 2005 klo 16:50:56

Message:
Tämä keskustelu ei kuulu tämän clubin palstoille.
Suosittelen muita forumeita.
Eero L. / Hyvinkää
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: tukiainen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 19:47:55

Message:
tuli tukia nii vitusti että on akan kans pyyhitty perseemme 500euron seteleihin ja syötetty niitä kaupunkilaisille paperi työntekiöölle ne kon on nii vitun ahnehia
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:03:20

Message:

Etusivulle

Aihe: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: pohjalaanen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 09:04:34

Viesti:
sain eilen eu-tukiaiset.kyllä taas kelpaa. 50 tuhatta eeroa. uuden traktorin käyn tänään tilaamassa
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 10:54:34

Message:
Ime munaas LOINEN.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ei niin loinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:20:51

Message:
Ime munki munaa ku muija lähti tukiaispellen mukaan!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: heh
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:48:58

Message:
Sil oli vissiin hajuaisti mennyt.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Hämäläinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:33:06

Message:
Joo oli ne tullu mullekin noi tukiaiset eilen tilille. Itse en ostele enää koneita kun olen jo iäkäs mutta akka on halunnut ulkomaille ja thaimaahan ajateltiin kohtapuoli lähteä kolmeksi viikoksi. Naapurin maajussin kanssa ollaaan käyty Leviltä kattelemassa kelomökkiä sijoitusmielessä. Pitäähän tulevaisuutta turvata jo nyt jos tuet joskus poistuu.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ?
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:54:46

Message:
Ei niitä vielä ole tullut tilille!!!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Iiro V
Lauantaina 17.9. 2005 klo 14:19:58

Message:

Maatalouden tarkat tukimarkat yksissä kansissa

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on yhteistyössä ministeriön kanssa koonnut Suomen EU-jäsenyyden aikana 1995-1999 maksetut maa- ja puutarhatalouden tulotuet sekä vienti-, rakenne- ja aluetuet yksiin kansiin. Tarkat markat - niminen julkaisu ilmestyy nyt ensi kertaa ja jatkossa se julkaistaan säännöllisin väliajoin.

Julkaisusta käy muun muassa ilmi, että maa- ja puutarhatalouden tulotukea sai vuonna 1999 Suomessa 81 395 maatilaa. Aktiivitilojen kokonaismäärä samana vuonna oli noin 83 000, mikä osoittaa että noin 98 % tiloista on hakenut tukea. Suomen ensimmäisenä EU-vuotena tulotukea sai 95 139 tilaa.

EU-jäsenyyden aikana maatilojen keskipeltoala on kasvanut 4,5 hehtaarilla 26,8 hehtaariin. Vuonna 1995 keskipeltoala oli 4,5 hehtaaria pienempi. Huomattava osa peltoalan kasvusta johtuu pellon vuokrauksen lisääntymisestä EU-jäsenyyden aikana.

Julkaisussa on kuvattu maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmien pääpiirteet ja esitetty niistä keskeiset tilastot tukityypeittäin ja alueittain vuosilta 1995-1999. Mukana ovat myös maito-, uuhi- ja emolehmäkiintiöt ja kasvinviljelypuolelta muun muassa Suomen CAP-perusalan sekä öljynkasvi-, tärkkelys- ja koristekasvikiintiöiden käyttöasteet.

Julkaisun tilastoista ei pysty päättelemään yksittäisille tiloille maksettuja tukia, sillä jos tukimuotojen saajia on vain yksi tai muutamia aluetta kohden, summat on liitetty osaksi suurempia kokonaisuuksia.

Julkaisu on laatuaan ensimmäinen. Aikaisemmin tukitiedot on kerätty erikseen perusrekisteristä, mikä on ollut aikaa vievää ja työlästä. Julkaisusta on suunnitteilla myös sähköinen versio.

Julkaisun hinta on 230 markkaa. Ks. myös kirjaesittely!

Lisätietoja:

yliaktuaari Kaija Eskelinen
puh. (09) 5765 2363

tutkija Maria Granqvist
puh. (09) 5765 2365
maria.granqvist@mmm.fi

Tilaukset:
Virpi Soimes
puh.(09) 5765 2394
fax (09) 5765 2395
virpi.soimes@mmm.fi







Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston laatuseloste
1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maassamme toimivien maataloutta harjoittavien maatilojen taloudellista toimintaa ja rakennetta. Tilaston tutkimusyksikkönä on maatila ja tilastointiajanjaksona kalenterivuosi. Tietosisältö kattaa sekä maa- että metsätalouden. Tilaston tietoja käyttävät niin maatalouspolitiikan tekijät kuin lakien laatijat tietolähteenään. Aineisto on lisäksi tutkimuskäytössä myös useilla maatalouden taloudellista tutkimusta tekevillä laitoksilla.

1.2 Tilaston käsitteet ja luokitukset

Tilaston tärkeimpänä lähdeaineistona käytetään maatilojen veroaineistoja. Tästä johtuen tilastossa käytetyt käsitteet vastaavat suurelta osin maatilatalouden tuloverolain käsitteitä. Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta, sekä sellaista erikoismaataloutta tai maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Tilaston kohdeperusjoukkoon kuulumisen edellytyksenä on lisäksi seuraavat ehdot; maatilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä pelto- ja puutarhamaata, sekä maatilaa verotetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan.

Maatilojen kokoa kuvataan viljellyn pellon pinta-alalla. Viljeltyyn peltoalaan kuuluu oma pelto, josta on vähennetty tilalta pois vuokrattu pelto ja lisätty itselle vuokrattu pelto. Lisäksi tuloksia on luokiteltu alueittain, tuotantosuunnittain, omistaja- ja ikäryhmittäin.
2. Tilaston menetelmäkuvaus

2.1 Tilaston perusjoukko, käytetyt perusaineistot, tutkimusasetelma, tiedonkeruutapa, estimointimenetelmät ja painokertoimien käyttö.

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto on otantatutkimus, jonka tutkimusyksikkönä on maatila. Otantakehikko muodostetaan niistä maatiloista, jotka kuuluvat MMM/Tiken ylläpitämään ns. aktiivisten tilojen maatilarekisteriin. Lisäksi tilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä peltoa. Otantastrategiaan sisältyy kiertävä paneeli, jossa noin puolet otoksesta vaihtuu vuosittain jolloin sama tila on yleensä mukana tutkimuksessa kahden vuoden ajan. Otanta-asetelmana oli ositettu yksinkertainen satunnaisotanta palauttamatta. Tärkeimpinä osituskriteereinä olivat tuotantosuunta ja tilakoko. Otos kiintiöidään Neyman-kiintiöinnin mukaan ja kiintiöintimuuttujana käytetään edellisen vuoden maatalouden tulosta.

Estimointi suoritetaan jälkiosittamalla aineisto. Jälkiosituksessa tärkeimmät kriteerit ovat maatilan juridinen muoto ja koko. Tämän jälkeen saadut painokertoimet kalibroidaan suurimmalle osalle otosta.

Tilaston tiedonkeruussa on noudatettu vuodesta 1993 lähtien samaa periaatetta; tiedot kerätään otokseen kuuluvilta viljelijöiltä ensisijaisesti verolomakkeista. Verolomakkeiden tietoja täydennetään tiloille lähetettävällä tilastolomakkeella. Koko kohdeperusjoukosta saadaan tietoja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämästä maaseutuelinkeinorekisteristä. Tähän rekisteriin sisältyvästä integroidusta hallinto- ja valvontajärjestelmästä (IACS) poimittiin myös tilaston kotieläin-, kasvinviljely- ja tukitiedot. Estimoinnissa ja puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään lisäksi henkilöverorekisteriä.

Osittaiskatoa täydennetään niiltä osin kuin mahdollista suoraan maaseutuelinkeinorekisteristä. Muiden puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään hyväksi riippuvuuksia puuttuvia tietoja sisältävien muuttujien ja taustatietojen välillä. Puuttuvien tietojen täydennyksessä käytetään ns. hot-deck-imputointia, jossa järjestävänä muuttujana käytetään tilastollisilla malleilla muodostettuja ennusteita.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1 Mitä mitataan?

Useimmat tilaston muuttujat ovat suoraan veroilmoituksessa omana kohtanaan ja yleensä näiden muuttujien käsittelyssä ei ollut virheen mahdollisuutta. Tilastolomakkeella kerätyissä muuttujissa saattaa kuitenkin olla joitakin kohtia, lähinnä muut kotieläinmenot, muut kasvinviljelymenot ja lyhytaikainen kalusto, jotka voivat olla tilan kirjanpidossa hyvinkin eri tavalla käsiteltyjä. Tällaisissa tapauksissa käsittely pyrittiin saattamaan kaikille maatiloille samanlaiseksi.

3.2 Epävarmuustekijät ja mahdolliset virhelähteet

Muilta kuin yksityisten henkilöiden omistamilta tiloilta oikean viljelijän tavoittaminen on usein vaikeaa. Toinen potentiaalinen tilan omistukseen liittyvä virhelähde on omistajanvaihdokset. Omistajan vaihtuessa tilan tiedoista ei useinkaan saada muodostettua hyväksyttäviä tietoja, joten tilastovuonna omistajan vaihdoksen kokeneista tiloista vain pieni osuus oli mukana tilastossa. Myös omistajan vaihdoksen ajankohdan havaitseminen on usein vaikeaa. Tällaisia havaintoja tutkittiin erikseen tiedonkeruuvaiheessa, joten tästä syntyvän virheen vaikutus on pieni. Osa tiloista saa lykkäystä veroilmoituksen palauttamisajankohtaan. Tällöin kasvaa mahdollisuus, ettei maatilaa saada mukaan tilastoon.

Tiedonkeruussa mittavirheitä aiheuttaa myös se, että lomakkeet saatiin yleensä ennen verottajan valmistelua. Tällöin tiedot ovat viljelijän itsensä antamia, jolloin niistä puuttuvat verottajan korjaukset. Verottajan korjaukset kohdistuvat yleensä arvionvaraisiin eriin ja käyttöomaisuuden käsittelyyn. Verottajan korjausten eroja on tutkittu vuosittain henkilöveroaineiston avulla ja aineiston tietojen vastaavuus henkilöverotietoihin on ollut erittäin hyvä.

Kerätyt tiedot tarkistettiin usealla eri tavalla. Jokainen havainto käydään kertaalleen läpi kaikkien kohtien osalta, joten tietojen käsittelystä ja tarkistuksesta aiheutuneiden virheiden todennäköisyys on pieni.

Otantavirheen suuruutta arvioidaan estimaattoreiden keskivirheiden avulla. Keskivirheen avulla lasketaan tutkimuksen kullekin tulosluvulle luottamusväli, jolla kohdeperusjoukon todellinen arvo on tietyllä luotettavuustasolla. Esimerkiksi koko maan tulos maataloudesta -muuttujan keskiarvon estimaatti vuonna 2002 oli 14249 euroa ja suhteellinen keskivirhe 0,5 prosenttia. Kun keskivirhe kerrotaan luottamusvälin kertoimella 1,96, saadaan tulokseksi maataloudesta koko maassa tilaa kohti 95 prosentin luotettavuustasolla 14049 - 14449 euroa.

Tilaston osuvuutta verrattiin laskemalla otoksen perusteella kokonaismääriä maaseutuelinkeinorekisterin muuttujista. Erot rekisteristä laskettuihin kokonaismääriin olivat vähäisiä. Ylipeittoa syntyy kun kehikossa on mukana kohdeperusjoukkoon kuulumattomia alkioita, esimerkiksi tiloja jotka kuuluvat EVL piiriin. Tässä tilastossa ylipeiton vaikutus poistetaan estimoinnissa.

Alipeittoa syntyy kun kehikossa eivät ole mukana kaikki kohdeperusjoukkoon kuuluvat alkiot. Tässä tilastossa alipeittoon voi kuulua vain sellaiset maatilat, jotka eivät ole olleet mukana vuoden 2002 maatilarekisterissä. Alipeittoa ei ole korjattu estimoinnissa minkään vuoden tilastossa. Myöskään ennen vuotta 1995 olleissa aineistoissa ylipeiton vaikutusta ei saatu poistettua kokonaan. Tämä johtuu siitä, että pelkästään veroilmoituksen perusteella voi olla vaikeaa erottaa peltoa viljelemättömät tilat peltoa viljelleistä, mutta vähäisten myyntitulojen tiloista.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy kerran vuodessa ja mittausjakso on verovuosi, joka tarkoittaa maatilatalouden tuloverolain mukaan kalenterivuotta. Tilastosta julkaistaan vain lopullinen tieto. Tilasto pyritään jatkossa julkaisemaan yhden vuoden kuluessa tilastovuoden päättymisestä.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Tiedot julkaistaan paperijulkaisuna. Osa tiedoista julkaistaan myös internetissä. Taulukoita voidaan toimittaa asiakkaille myös sähköisessä muodossa sekä julkaisusta poikkeavalla tavalla ristiintaulukoituna.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilasto on laadittu vuodesta 1973 saakka. Suurimpia ajallista vertailtavuutta heikentäviä muutoksia on tapahtunut esimerkiksi vuonna 1986, jolloin maatilatalouden verotuksessa maa- ja metsätalous eriytettiin toisistaan. Sen jälkeen tiedot on julkaistu sekä maa että metsätaloudesta erikseen. Vuonna 1992 uudistettiin maatalouden verolomakkeet perusteellisesti, jonka jälkeen Tilastokeskus on täydentänyt tilastoaineistoa suoralla maatiloille tehtävällä lomakekyselyllä.

Tilaston tiedot ovat osittain vertailukelpoisia mm seuraavien maatilojen taloutta kuvaavien tilastojen ja tutkimusten kesken:

-Maatilatalouden tulo- ja verotilasto, julk. Tilastokeskus
-Tulonjakotilasto, julk. Tilastokeskus
-FADN kannattavuustutkimus, julk. MTT Taloustutkimus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa on julkaistu vuosittain eri pituisia aikasarjoja menneiltä vuosilta. Aikasarjoja on sekä kaikilta tiloilta että paneelina, jolloin aiemmilta vuosilta on vain tilastovuotena tuotantoa jatkaneet tilat.
7. Selkeys ja eheys

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maatilojen tuloja, menoja, varoja ja velkoja verotusaineiston pohjalta. Tässä mielessä tilasto on keskeinen maatilojen talouden kuvaaja ns. kassaperusteisen järjestelmän avulla. Koska kassaperusteisesti lasketut tunnusluvut lähentyvät pitkällä aikajänteellä kannattavuusperusteisia lukuja, niin tilaston lukuja voidaan vertailla myös FADN kannattavuustutkimuksen tuottamiin tunnuslukuihin.
8. Dokumentointi

Keskeiset tilaston käsitteet ja luokitukset on esitetty tilastojulkaisussa. Lisäksi käsitteet ovat saatavilla Tilastokeskuksen käsite ja luokitustietokannoissa.

Päivitetty 1.6.2005








Itse maksettu kansallinen tuki maataloutemme turva. Suomi salaa eurotukiaiset.

EU:n maataloustukiaisista 80 % maksetaan viidennekselle maatiloista. Suurviljelijöinä voivat toimia myös pankit ja pörssiyhtiöt. EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel on ollut yksi suurimpia tanskalaisia EU-tukiaisten saajia.

Kansallinen tuki

Periaatteessa kaikissa EU-maissa on sama eli yhteinen maatalouspolitiikka. Käytännössä se ei enää sitä ole viime vuoden laajenemisen jälkeen, mutta yhteistä kaikille jäsenmaille on se, että EU määrää niiden maataloudesta.

EU maksaa maataloustukiaisia eri maille eri perusteiden mukaan. Suomi on pelannut tukiaispokerissa korttinsa huonosti. Me joudumme itse maksamaan maataloutemme ylläpidosta paljon suuremman osuuden kuin muut EU-maat.

EU:n Suomen maataloudelle sallimista tukiaisista (noin 1 800 miljoonaa euroa) suurin osa on sellaista rahaa, joka maksetaan meidän omien veronmaksajiemme pussista. Itse maksamme 1 000 miljoonaa euroa ja EU:n jäsenmaksupalautusta saamme vain 800 miljoonaa.

Tukitiedot eivät julkisia

Tanskan ohella tukiaisten saajat tiedetään muun muassa Englannissa. Siellä eniten tukia saa sokeriyhtiö Tate&Lyle, jolle lähetetään Brysselistä 227 miljoonaa euroa vuodessa meidänkin jäsenmaksurahojamme. Kuningatar Elisabeth II on saanut EU:lta 546 000 puntaa eli lähes miljoona euroa kuninkaallisiin maanviljelyharrastuksiin. Suomessa tukiaisten saajat salataan. Kun meppi Esko Seppänen pyysi maa- ja metsätalousministeriöltä 18.4.2005 tukiaistietoja siihen tapaan kuin ne ovat julkisia Tanskassa ja Englannissa, vastaus oli että ei.

Ministeriö perusteli kielteisen kantansa tietojen julkaisemiseen tässä lehdessä seuraavasti: ”Maaseutuelinkeinorekisterilain 7 §:n mukaan rekisterissä olevia tietoja saa antaa ja luovuttaa vain 1) rekisteriyksikön omistajan tai haltijan suostumuksella ja toimeksiannosta; 2) lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaisesti; tai 3) tieteelliseen tutkimukseen sekä tilastollisiin tarkoituksiin. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että mikään näistä edellytyksistä ei tässä tapauksessa täyty.” Jos tiedot olisi saatu, niistä olisi selvinnyt, että maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kepu) on suuria EU-maataloustuen maataloustuen saajia. Se ei kuitenkaan selvinnyt, kun hänen ministeriönsä kieltäytyi luovuttamasta tietoja. Tilastot kertovat EU:n komission tilastot paljastavat sen, miten epätasaisesti maataloustuet jakautuvat vanhojen jäsenmaiden kesken.

Seuraavassa esitetään kaksi taulukkoa, joista vasemmanpuoleinen kertoo EU:n rahoista jäsenmaille maksetut tukiaiset ja oikeanpuoleinen jäsenmaiden itsensä omista varoistaan maksamat kansalliset tuet.

EU:n raha


Kansallinen tuki

Ranska 10,4


Ranska 3,4

Espanja 6,6


Saksa 1,8

Saksa 5,8


Suomi 1,4

Italia 5,4


Italia 1,0

Englanti 4,0


Englanti 1,0

Kreikka 2,8


Hollanti 0,9

Irlanti 2,0


Itävalta 0,9

Hollanti 1,4


Espanja 0.7

Tanska 1,2


Irlanti 0.5

Itävalta 1,2


Belgia 0,4

Belgia 1,0


Ruotsi 0,4

Suomi 0,9


Portugali 0,3

Ruotsi 0,9


Kreikka 0,3

Portugali 0,9


Tanska 0,2

Luxemburg 0,04


Luxemburg 0,03

Suomi saa näiden tilastojen mukaan vähän EU-tukia, mutta maksaa niitä omista rahoistaan paljon. Asukasluvulla mitattuna Suomi saa paljon rahaa EU:lta, mutta karuissa ilmastooloissamme se ei riitä menestykselliseen maanviljelyyn. Jos Suomessa halutaan ylläpitää maataloudellista toimintaa, on vaikea kuvitella, että siihen saataisiin lähivuosina olennaisesti enemmän EU-rahaa. Pikemminkin EU:lta saadaan entistä vähemmän rahaa. Kaikki viljelijöiden elinolojen parannukset meidän on maksettava itse. Sekin tie on jo kuitenkin pitkälle kuljettu: kaikista EU:n jäsenmaista – suuret maat mukaan lukien – Suomi maksaa jo nyt kolmanneksi eniten kansallisia tukia!

Maatalouden rahat eivät kasva

EU:ssa ollaan par´aikaa päättämässä vuosien 2007–2013 budjettien suurista linjoista. Maatalouden menoista on jo periaatteessa sopimus, jonka mukaan ne voivat lisääntyä enintään prosentin vuodessa. Kun samanaikaisesti leikataan aluepoliittisia tukia, joista päättämiseen EU:lla on monopoli, on entistä enemmän uhattuna Suomen maaseudun elinkelpoisuus. Meille ei luonto tarjoa samanlaisia myötäjäisiä kuin eteläisemmille EU-kansalaisille, ja sitä puutetta meidän pitää korjata kansallisella rahalla.



Esko Seppänen










Maataloustuissa monta
piinakohtaa viljelijälle

Maatalouden tuet ovat edelleen suurimmalle osalle viljelijöitä vaikea asia. Tukijärjestelmää sinällään pidetään vaikeaselkoisena, mutta lähes yhtä vaikeita ovat lomakkeiden täyttö ja niihin liittyvät ohjeet.
Tukien selkiyttämisestä ja yksinkertaistamisesta on puhuttu usein, mutta tuloksia ei ole saatu aikaan. Joka viides maa- ja metsätalousministeriön kyselyyn vastanneesta vajaasta kahdestatuhannesta viljelijästä oli sitä mieltä, että tukijärjestelmä on kehittynyt yhä vaikeampaan suuntaan.
Neljä viidennestä viljelijöistä pitää tukien valvontaa tarpeellisena, jotta väärinkäytöksiltä vältytään. Silti valvonta koetaan henkisesti raskaaksi ja valvojien tulo tilalle koettelemukseksi, vaikka tarkastajia pidetään asiallisina ja osaavina.
Suomi on niin tukiasioissa kuin valvonnoissakin EU:n mallioppilas. Viljelijät uskovat, että maataloutta valvotaan meillä tarkemmin kuin muissa jäsenmaissa. EU:n raporttien mukaan muita vähäisempikin valvonta riittäisi. Suomi näet kuuluu väärinkäytösten tilastossa häntäpäähän. Kun unioni perii vuosittain väärin perustein maksettuja tukia takaisin satoja miljoonia euroja, Suomen osuus koko jäsenyysaikana on ollut miljoonan euron luokkaa.
Yksi ahdistuksen aihe viljelijälle on pelko vahingossa sattuneesta erehdyksestä. Tahatonkin rike on perinteisen, rehellisyyteen kannustavan, luterilaisen kasvatuksen saaneelle häpeällistä. Asiaa pahentaa vielä se, että siitä koituvat seuraamukset ikään kuin tekevät tahattomasta tahallisen, rangaistavan teon.
Euroopan unionin säädökset, artiklat ja direktiivit ovat tulleet jäädäkseen. Niiden pahamaineista byrokratiaa voidaan kuitenkin lieventää. Kotimainen hallinto EU-tarkastajia myöten on avainasemassa.
Puhutaan hyvästä hallinnosta, joka viime kädessä riippuu hallintoa toteuttavista ihmisistä. Lakeja ja paragrafeja pitää noudattaa, mutta niiden soveltamisessa käytäntöön tarvitaan oikeuden ja kohtuuden tuntemusta, inhimillisyyttä. Monessa tapauksessa jo lähestymistapa tai ohjekirjeen sanamuoto ratkaisevat, kokeeko ihminen itsensä tasa-arvoiseksi kansalaiseksi vai hallintoalamaiseksi.
Kohu aiheettomista ja suurista tuista on viime aikoina nostanut esiin kysymyksen tukien julkisuudesta. EU:ssa vain Britanniassa ja Tanskassa tukitiedot ovat julkisia. Ja ne hätkähdyttävät kansalaisia. Suurimman tukipotin korjaavat varakkaat, kuninkaalliset etunenässä.
Suomessa tukien kokonaissummat paljastuvat valtion talousarviosta ja tukiperusteet ovat tiedossa, mutta viljelijäkohtaiset tiedot eivät ole julkisia.
Suomalainen viljelijä voi kokea tukitietonsa julkaisemisen kiusalliseksi. Se ei kuulu kulttuuriimme. Mutta epäily salamyhkäisyydestäkään ei ole eduksi. Paras lääke kohulle on avoimuus.
Viljelijä on palkkansa ansainnut ja tuki on puolet palkasta. Käytäntö on EU:n yhteinen, tuet ovat osa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja turva omalle ruuantuotannolle


















RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Jo riittää !
Lauantaina 17.9. 2005 klo 16:50:56

Message:
Tämä keskustelu ei kuulu tämän clubin palstoille.
Suosittelen muita forumeita.
Eero L. / Hyvinkää
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: tukiainen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 19:47:55

Message:
tuli tukia nii vitusti että on akan kans pyyhitty perseemme 500euron seteleihin ja syötetty niitä kaupunkilaisille paperi työntekiöölle ne kon on nii vitun ahnehia

Vastauksen voit lähettää alla olevalla lomakkeella.

Nimi:
Email:
Aihe:
Viesti:





RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Make
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:39:12

Message:
Jokut ovat latvasta lahoja, kun kopsaavat sivutolkulla tekstiä tänne, käyttäkää mielikuvitusta ja kirjoittakaa. Seuraavat suuremmat tuet Lfa: lisäosa ja Cap-tuki tippuvat marras/joulukuun vaihteessa, kyllä kauppiaat tietää milloin raha liikkuu, on muuten kauppiaat liikkeellä, ainakin konekauppiaat.Ovat oppineet haistamaan rahanhajun.

Vastauksen voit lähettää alla olevalla lomakkeella.

Nimi:
Email:
Aihe:
Viesti:





RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Make
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:55:54

Message:
No hulluja ei kylvetä niitä kasvaa muuten vaan.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: niin no
Lauantaina 17.9. 2005 klo 22:17:47

Message:
Todistihan tuo taas kerran sen minkä kaikki tiedämme: Siivelläeläjiä ovat kaikki maajussit jotka tukiaisia nostavat...............myös tämä "herra" Make-maantonkija.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Sunnuntaina 18.9. 2005 klo 06:59:40

Message:

Etusivulle

Aihe: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: pohjalaanen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 09:04:34

Viesti:
sain eilen eu-tukiaiset.kyllä taas kelpaa. 50 tuhatta eeroa. uuden traktorin käyn tänään tilaamassa
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 10:54:34

Message:
Ime munaas LOINEN.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ei niin loinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:20:51

Message:
Ime munki munaa ku muija lähti tukiaispellen mukaan!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: heh
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:48:58

Message:
Sil oli vissiin hajuaisti mennyt.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Hämäläinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:33:06

Message:
Joo oli ne tullu mullekin noi tukiaiset eilen tilille. Itse en ostele enää koneita kun olen jo iäkäs mutta akka on halunnut ulkomaille ja thaimaahan ajateltiin kohtapuoli lähteä kolmeksi viikoksi. Naapurin maajussin kanssa ollaaan käyty Leviltä kattelemassa kelomökkiä sijoitusmielessä. Pitäähän tulevaisuutta turvata jo nyt jos tuet joskus poistuu.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ?
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:54:46

Message:
Ei niitä vielä ole tullut tilille!!!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Iiro V
Lauantaina 17.9. 2005 klo 14:19:58

Message:

Maatalouden tarkat tukimarkat yksissä kansissa

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on yhteistyössä ministeriön kanssa koonnut Suomen EU-jäsenyyden aikana 1995-1999 maksetut maa- ja puutarhatalouden tulotuet sekä vienti-, rakenne- ja aluetuet yksiin kansiin. Tarkat markat - niminen julkaisu ilmestyy nyt ensi kertaa ja jatkossa se julkaistaan säännöllisin väliajoin.

Julkaisusta käy muun muassa ilmi, että maa- ja puutarhatalouden tulotukea sai vuonna 1999 Suomessa 81 395 maatilaa. Aktiivitilojen kokonaismäärä samana vuonna oli noin 83 000, mikä osoittaa että noin 98 % tiloista on hakenut tukea. Suomen ensimmäisenä EU-vuotena tulotukea sai 95 139 tilaa.

EU-jäsenyyden aikana maatilojen keskipeltoala on kasvanut 4,5 hehtaarilla 26,8 hehtaariin. Vuonna 1995 keskipeltoala oli 4,5 hehtaaria pienempi. Huomattava osa peltoalan kasvusta johtuu pellon vuokrauksen lisääntymisestä EU-jäsenyyden aikana.

Julkaisussa on kuvattu maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmien pääpiirteet ja esitetty niistä keskeiset tilastot tukityypeittäin ja alueittain vuosilta 1995-1999. Mukana ovat myös maito-, uuhi- ja emolehmäkiintiöt ja kasvinviljelypuolelta muun muassa Suomen CAP-perusalan sekä öljynkasvi-, tärkkelys- ja koristekasvikiintiöiden käyttöasteet.

Julkaisun tilastoista ei pysty päättelemään yksittäisille tiloille maksettuja tukia, sillä jos tukimuotojen saajia on vain yksi tai muutamia aluetta kohden, summat on liitetty osaksi suurempia kokonaisuuksia.

Julkaisu on laatuaan ensimmäinen. Aikaisemmin tukitiedot on kerätty erikseen perusrekisteristä, mikä on ollut aikaa vievää ja työlästä. Julkaisusta on suunnitteilla myös sähköinen versio.

Julkaisun hinta on 230 markkaa. Ks. myös kirjaesittely!

Lisätietoja:

yliaktuaari Kaija Eskelinen
puh. (09) 5765 2363

tutkija Maria Granqvist
puh. (09) 5765 2365
maria.granqvist@mmm.fi

Tilaukset:
Virpi Soimes
puh.(09) 5765 2394
fax (09) 5765 2395
virpi.soimes@mmm.fi







Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston laatuseloste
1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maassamme toimivien maataloutta harjoittavien maatilojen taloudellista toimintaa ja rakennetta. Tilaston tutkimusyksikkönä on maatila ja tilastointiajanjaksona kalenterivuosi. Tietosisältö kattaa sekä maa- että metsätalouden. Tilaston tietoja käyttävät niin maatalouspolitiikan tekijät kuin lakien laatijat tietolähteenään. Aineisto on lisäksi tutkimuskäytössä myös useilla maatalouden taloudellista tutkimusta tekevillä laitoksilla.

1.2 Tilaston käsitteet ja luokitukset

Tilaston tärkeimpänä lähdeaineistona käytetään maatilojen veroaineistoja. Tästä johtuen tilastossa käytetyt käsitteet vastaavat suurelta osin maatilatalouden tuloverolain käsitteitä. Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta, sekä sellaista erikoismaataloutta tai maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Tilaston kohdeperusjoukkoon kuulumisen edellytyksenä on lisäksi seuraavat ehdot; maatilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä pelto- ja puutarhamaata, sekä maatilaa verotetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan.

Maatilojen kokoa kuvataan viljellyn pellon pinta-alalla. Viljeltyyn peltoalaan kuuluu oma pelto, josta on vähennetty tilalta pois vuokrattu pelto ja lisätty itselle vuokrattu pelto. Lisäksi tuloksia on luokiteltu alueittain, tuotantosuunnittain, omistaja- ja ikäryhmittäin.
2. Tilaston menetelmäkuvaus

2.1 Tilaston perusjoukko, käytetyt perusaineistot, tutkimusasetelma, tiedonkeruutapa, estimointimenetelmät ja painokertoimien käyttö.

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto on otantatutkimus, jonka tutkimusyksikkönä on maatila. Otantakehikko muodostetaan niistä maatiloista, jotka kuuluvat MMM/Tiken ylläpitämään ns. aktiivisten tilojen maatilarekisteriin. Lisäksi tilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä peltoa. Otantastrategiaan sisältyy kiertävä paneeli, jossa noin puolet otoksesta vaihtuu vuosittain jolloin sama tila on yleensä mukana tutkimuksessa kahden vuoden ajan. Otanta-asetelmana oli ositettu yksinkertainen satunnaisotanta palauttamatta. Tärkeimpinä osituskriteereinä olivat tuotantosuunta ja tilakoko. Otos kiintiöidään Neyman-kiintiöinnin mukaan ja kiintiöintimuuttujana käytetään edellisen vuoden maatalouden tulosta.

Estimointi suoritetaan jälkiosittamalla aineisto. Jälkiosituksessa tärkeimmät kriteerit ovat maatilan juridinen muoto ja koko. Tämän jälkeen saadut painokertoimet kalibroidaan suurimmalle osalle otosta.

Tilaston tiedonkeruussa on noudatettu vuodesta 1993 lähtien samaa periaatetta; tiedot kerätään otokseen kuuluvilta viljelijöiltä ensisijaisesti verolomakkeista. Verolomakkeiden tietoja täydennetään tiloille lähetettävällä tilastolomakkeella. Koko kohdeperusjoukosta saadaan tietoja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämästä maaseutuelinkeinorekisteristä. Tähän rekisteriin sisältyvästä integroidusta hallinto- ja valvontajärjestelmästä (IACS) poimittiin myös tilaston kotieläin-, kasvinviljely- ja tukitiedot. Estimoinnissa ja puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään lisäksi henkilöverorekisteriä.

Osittaiskatoa täydennetään niiltä osin kuin mahdollista suoraan maaseutuelinkeinorekisteristä. Muiden puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään hyväksi riippuvuuksia puuttuvia tietoja sisältävien muuttujien ja taustatietojen välillä. Puuttuvien tietojen täydennyksessä käytetään ns. hot-deck-imputointia, jossa järjestävänä muuttujana käytetään tilastollisilla malleilla muodostettuja ennusteita.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1 Mitä mitataan?

Useimmat tilaston muuttujat ovat suoraan veroilmoituksessa omana kohtanaan ja yleensä näiden muuttujien käsittelyssä ei ollut virheen mahdollisuutta. Tilastolomakkeella kerätyissä muuttujissa saattaa kuitenkin olla joitakin kohtia, lähinnä muut kotieläinmenot, muut kasvinviljelymenot ja lyhytaikainen kalusto, jotka voivat olla tilan kirjanpidossa hyvinkin eri tavalla käsiteltyjä. Tällaisissa tapauksissa käsittely pyrittiin saattamaan kaikille maatiloille samanlaiseksi.

3.2 Epävarmuustekijät ja mahdolliset virhelähteet

Muilta kuin yksityisten henkilöiden omistamilta tiloilta oikean viljelijän tavoittaminen on usein vaikeaa. Toinen potentiaalinen tilan omistukseen liittyvä virhelähde on omistajanvaihdokset. Omistajan vaihtuessa tilan tiedoista ei useinkaan saada muodostettua hyväksyttäviä tietoja, joten tilastovuonna omistajan vaihdoksen kokeneista tiloista vain pieni osuus oli mukana tilastossa. Myös omistajan vaihdoksen ajankohdan havaitseminen on usein vaikeaa. Tällaisia havaintoja tutkittiin erikseen tiedonkeruuvaiheessa, joten tästä syntyvän virheen vaikutus on pieni. Osa tiloista saa lykkäystä veroilmoituksen palauttamisajankohtaan. Tällöin kasvaa mahdollisuus, ettei maatilaa saada mukaan tilastoon.

Tiedonkeruussa mittavirheitä aiheuttaa myös se, että lomakkeet saatiin yleensä ennen verottajan valmistelua. Tällöin tiedot ovat viljelijän itsensä antamia, jolloin niistä puuttuvat verottajan korjaukset. Verottajan korjaukset kohdistuvat yleensä arvionvaraisiin eriin ja käyttöomaisuuden käsittelyyn. Verottajan korjausten eroja on tutkittu vuosittain henkilöveroaineiston avulla ja aineiston tietojen vastaavuus henkilöverotietoihin on ollut erittäin hyvä.

Kerätyt tiedot tarkistettiin usealla eri tavalla. Jokainen havainto käydään kertaalleen läpi kaikkien kohtien osalta, joten tietojen käsittelystä ja tarkistuksesta aiheutuneiden virheiden todennäköisyys on pieni.

Otantavirheen suuruutta arvioidaan estimaattoreiden keskivirheiden avulla. Keskivirheen avulla lasketaan tutkimuksen kullekin tulosluvulle luottamusväli, jolla kohdeperusjoukon todellinen arvo on tietyllä luotettavuustasolla. Esimerkiksi koko maan tulos maataloudesta -muuttujan keskiarvon estimaatti vuonna 2002 oli 14249 euroa ja suhteellinen keskivirhe 0,5 prosenttia. Kun keskivirhe kerrotaan luottamusvälin kertoimella 1,96, saadaan tulokseksi maataloudesta koko maassa tilaa kohti 95 prosentin luotettavuustasolla 14049 - 14449 euroa.

Tilaston osuvuutta verrattiin laskemalla otoksen perusteella kokonaismääriä maaseutuelinkeinorekisterin muuttujista. Erot rekisteristä laskettuihin kokonaismääriin olivat vähäisiä. Ylipeittoa syntyy kun kehikossa on mukana kohdeperusjoukkoon kuulumattomia alkioita, esimerkiksi tiloja jotka kuuluvat EVL piiriin. Tässä tilastossa ylipeiton vaikutus poistetaan estimoinnissa.

Alipeittoa syntyy kun kehikossa eivät ole mukana kaikki kohdeperusjoukkoon kuuluvat alkiot. Tässä tilastossa alipeittoon voi kuulua vain sellaiset maatilat, jotka eivät ole olleet mukana vuoden 2002 maatilarekisterissä. Alipeittoa ei ole korjattu estimoinnissa minkään vuoden tilastossa. Myöskään ennen vuotta 1995 olleissa aineistoissa ylipeiton vaikutusta ei saatu poistettua kokonaan. Tämä johtuu siitä, että pelkästään veroilmoituksen perusteella voi olla vaikeaa erottaa peltoa viljelemättömät tilat peltoa viljelleistä, mutta vähäisten myyntitulojen tiloista.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy kerran vuodessa ja mittausjakso on verovuosi, joka tarkoittaa maatilatalouden tuloverolain mukaan kalenterivuotta. Tilastosta julkaistaan vain lopullinen tieto. Tilasto pyritään jatkossa julkaisemaan yhden vuoden kuluessa tilastovuoden päättymisestä.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Tiedot julkaistaan paperijulkaisuna. Osa tiedoista julkaistaan myös internetissä. Taulukoita voidaan toimittaa asiakkaille myös sähköisessä muodossa sekä julkaisusta poikkeavalla tavalla ristiintaulukoituna.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilasto on laadittu vuodesta 1973 saakka. Suurimpia ajallista vertailtavuutta heikentäviä muutoksia on tapahtunut esimerkiksi vuonna 1986, jolloin maatilatalouden verotuksessa maa- ja metsätalous eriytettiin toisistaan. Sen jälkeen tiedot on julkaistu sekä maa että metsätaloudesta erikseen. Vuonna 1992 uudistettiin maatalouden verolomakkeet perusteellisesti, jonka jälkeen Tilastokeskus on täydentänyt tilastoaineistoa suoralla maatiloille tehtävällä lomakekyselyllä.

Tilaston tiedot ovat osittain vertailukelpoisia mm seuraavien maatilojen taloutta kuvaavien tilastojen ja tutkimusten kesken:

-Maatilatalouden tulo- ja verotilasto, julk. Tilastokeskus
-Tulonjakotilasto, julk. Tilastokeskus
-FADN kannattavuustutkimus, julk. MTT Taloustutkimus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa on julkaistu vuosittain eri pituisia aikasarjoja menneiltä vuosilta. Aikasarjoja on sekä kaikilta tiloilta että paneelina, jolloin aiemmilta vuosilta on vain tilastovuotena tuotantoa jatkaneet tilat.
7. Selkeys ja eheys

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maatilojen tuloja, menoja, varoja ja velkoja verotusaineiston pohjalta. Tässä mielessä tilasto on keskeinen maatilojen talouden kuvaaja ns. kassaperusteisen järjestelmän avulla. Koska kassaperusteisesti lasketut tunnusluvut lähentyvät pitkällä aikajänteellä kannattavuusperusteisia lukuja, niin tilaston lukuja voidaan vertailla myös FADN kannattavuustutkimuksen tuottamiin tunnuslukuihin.
8. Dokumentointi

Keskeiset tilaston käsitteet ja luokitukset on esitetty tilastojulkaisussa. Lisäksi käsitteet ovat saatavilla Tilastokeskuksen käsite ja luokitustietokannoissa.

Päivitetty 1.6.2005








Itse maksettu kansallinen tuki maataloutemme turva. Suomi salaa eurotukiaiset.

EU:n maataloustukiaisista 80 % maksetaan viidennekselle maatiloista. Suurviljelijöinä voivat toimia myös pankit ja pörssiyhtiöt. EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel on ollut yksi suurimpia tanskalaisia EU-tukiaisten saajia.

Kansallinen tuki

Periaatteessa kaikissa EU-maissa on sama eli yhteinen maatalouspolitiikka. Käytännössä se ei enää sitä ole viime vuoden laajenemisen jälkeen, mutta yhteistä kaikille jäsenmaille on se, että EU määrää niiden maataloudesta.

EU maksaa maataloustukiaisia eri maille eri perusteiden mukaan. Suomi on pelannut tukiaispokerissa korttinsa huonosti. Me joudumme itse maksamaan maataloutemme ylläpidosta paljon suuremman osuuden kuin muut EU-maat.

EU:n Suomen maataloudelle sallimista tukiaisista (noin 1 800 miljoonaa euroa) suurin osa on sellaista rahaa, joka maksetaan meidän omien veronmaksajiemme pussista. Itse maksamme 1 000 miljoonaa euroa ja EU:n jäsenmaksupalautusta saamme vain 800 miljoonaa.

Tukitiedot eivät julkisia

Tanskan ohella tukiaisten saajat tiedetään muun muassa Englannissa. Siellä eniten tukia saa sokeriyhtiö Tate&Lyle, jolle lähetetään Brysselistä 227 miljoonaa euroa vuodessa meidänkin jäsenmaksurahojamme. Kuningatar Elisabeth II on saanut EU:lta 546 000 puntaa eli lähes miljoona euroa kuninkaallisiin maanviljelyharrastuksiin. Suomessa tukiaisten saajat salataan. Kun meppi Esko Seppänen pyysi maa- ja metsätalousministeriöltä 18.4.2005 tukiaistietoja siihen tapaan kuin ne ovat julkisia Tanskassa ja Englannissa, vastaus oli että ei.

Ministeriö perusteli kielteisen kantansa tietojen julkaisemiseen tässä lehdessä seuraavasti: ”Maaseutuelinkeinorekisterilain 7 §:n mukaan rekisterissä olevia tietoja saa antaa ja luovuttaa vain 1) rekisteriyksikön omistajan tai haltijan suostumuksella ja toimeksiannosta; 2) lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaisesti; tai 3) tieteelliseen tutkimukseen sekä tilastollisiin tarkoituksiin. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että mikään näistä edellytyksistä ei tässä tapauksessa täyty.” Jos tiedot olisi saatu, niistä olisi selvinnyt, että maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kepu) on suuria EU-maataloustuen maataloustuen saajia. Se ei kuitenkaan selvinnyt, kun hänen ministeriönsä kieltäytyi luovuttamasta tietoja. Tilastot kertovat EU:n komission tilastot paljastavat sen, miten epätasaisesti maataloustuet jakautuvat vanhojen jäsenmaiden kesken.

Seuraavassa esitetään kaksi taulukkoa, joista vasemmanpuoleinen kertoo EU:n rahoista jäsenmaille maksetut tukiaiset ja oikeanpuoleinen jäsenmaiden itsensä omista varoistaan maksamat kansalliset tuet.

EU:n raha


Kansallinen tuki

Ranska 10,4


Ranska 3,4

Espanja 6,6


Saksa 1,8

Saksa 5,8


Suomi 1,4

Italia 5,4


Italia 1,0

Englanti 4,0


Englanti 1,0

Kreikka 2,8


Hollanti 0,9

Irlanti 2,0


Itävalta 0,9

Hollanti 1,4


Espanja 0.7

Tanska 1,2


Irlanti 0.5

Itävalta 1,2


Belgia 0,4

Belgia 1,0


Ruotsi 0,4

Suomi 0,9


Portugali 0,3

Ruotsi 0,9


Kreikka 0,3

Portugali 0,9


Tanska 0,2

Luxemburg 0,04


Luxemburg 0,03

Suomi saa näiden tilastojen mukaan vähän EU-tukia, mutta maksaa niitä omista rahoistaan paljon. Asukasluvulla mitattuna Suomi saa paljon rahaa EU:lta, mutta karuissa ilmastooloissamme se ei riitä menestykselliseen maanviljelyyn. Jos Suomessa halutaan ylläpitää maataloudellista toimintaa, on vaikea kuvitella, että siihen saataisiin lähivuosina olennaisesti enemmän EU-rahaa. Pikemminkin EU:lta saadaan entistä vähemmän rahaa. Kaikki viljelijöiden elinolojen parannukset meidän on maksettava itse. Sekin tie on jo kuitenkin pitkälle kuljettu: kaikista EU:n jäsenmaista – suuret maat mukaan lukien – Suomi maksaa jo nyt kolmanneksi eniten kansallisia tukia!

Maatalouden rahat eivät kasva

EU:ssa ollaan par´aikaa päättämässä vuosien 2007–2013 budjettien suurista linjoista. Maatalouden menoista on jo periaatteessa sopimus, jonka mukaan ne voivat lisääntyä enintään prosentin vuodessa. Kun samanaikaisesti leikataan aluepoliittisia tukia, joista päättämiseen EU:lla on monopoli, on entistä enemmän uhattuna Suomen maaseudun elinkelpoisuus. Meille ei luonto tarjoa samanlaisia myötäjäisiä kuin eteläisemmille EU-kansalaisille, ja sitä puutetta meidän pitää korjata kansallisella rahalla.



Esko Seppänen










Maataloustuissa monta
piinakohtaa viljelijälle

Maatalouden tuet ovat edelleen suurimmalle osalle viljelijöitä vaikea asia. Tukijärjestelmää sinällään pidetään vaikeaselkoisena, mutta lähes yhtä vaikeita ovat lomakkeiden täyttö ja niihin liittyvät ohjeet.
Tukien selkiyttämisestä ja yksinkertaistamisesta on puhuttu usein, mutta tuloksia ei ole saatu aikaan. Joka viides maa- ja metsätalousministeriön kyselyyn vastanneesta vajaasta kahdestatuhannesta viljelijästä oli sitä mieltä, että tukijärjestelmä on kehittynyt yhä vaikeampaan suuntaan.
Neljä viidennestä viljelijöistä pitää tukien valvontaa tarpeellisena, jotta väärinkäytöksiltä vältytään. Silti valvonta koetaan henkisesti raskaaksi ja valvojien tulo tilalle koettelemukseksi, vaikka tarkastajia pidetään asiallisina ja osaavina.
Suomi on niin tukiasioissa kuin valvonnoissakin EU:n mallioppilas. Viljelijät uskovat, että maataloutta valvotaan meillä tarkemmin kuin muissa jäsenmaissa. EU:n raporttien mukaan muita vähäisempikin valvonta riittäisi. Suomi näet kuuluu väärinkäytösten tilastossa häntäpäähän. Kun unioni perii vuosittain väärin perustein maksettuja tukia takaisin satoja miljoonia euroja, Suomen osuus koko jäsenyysaikana on ollut miljoonan euron luokkaa.
Yksi ahdistuksen aihe viljelijälle on pelko vahingossa sattuneesta erehdyksestä. Tahatonkin rike on perinteisen, rehellisyyteen kannustavan, luterilaisen kasvatuksen saaneelle häpeällistä. Asiaa pahentaa vielä se, että siitä koituvat seuraamukset ikään kuin tekevät tahattomasta tahallisen, rangaistavan teon.
Euroopan unionin säädökset, artiklat ja direktiivit ovat tulleet jäädäkseen. Niiden pahamaineista byrokratiaa voidaan kuitenkin lieventää. Kotimainen hallinto EU-tarkastajia myöten on avainasemassa.
Puhutaan hyvästä hallinnosta, joka viime kädessä riippuu hallintoa toteuttavista ihmisistä. Lakeja ja paragrafeja pitää noudattaa, mutta niiden soveltamisessa käytäntöön tarvitaan oikeuden ja kohtuuden tuntemusta, inhimillisyyttä. Monessa tapauksessa jo lähestymistapa tai ohjekirjeen sanamuoto ratkaisevat, kokeeko ihminen itsensä tasa-arvoiseksi kansalaiseksi vai hallintoalamaiseksi.
Kohu aiheettomista ja suurista tuista on viime aikoina nostanut esiin kysymyksen tukien julkisuudesta. EU:ssa vain Britanniassa ja Tanskassa tukitiedot ovat julkisia. Ja ne hätkähdyttävät kansalaisia. Suurimman tukipotin korjaavat varakkaat, kuninkaalliset etunenässä.
Suomessa tukien kokonaissummat paljastuvat valtion talousarviosta ja tukiperusteet ovat tiedossa, mutta viljelijäkohtaiset tiedot eivät ole julkisia.
Suomalainen viljelijä voi kokea tukitietonsa julkaisemisen kiusalliseksi. Se ei kuulu kulttuuriimme. Mutta epäily salamyhkäisyydestäkään ei ole eduksi. Paras lääke kohulle on avoimuus.
Viljelijä on palkkansa ansainnut ja tuki on puolet palkasta. Käytäntö on EU:n yhteinen, tuet ovat osa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja turva omalle ruuantuotannolle


















RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Jo riittää !
Lauantaina 17.9. 2005 klo 16:50:56

Message:
Tämä keskustelu ei kuulu tämän clubin palstoille.
Suosittelen muita forumeita.
Eero L. / Hyvinkää
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: tukiainen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 19:47:55

Message:
tuli tukia nii vitusti että on akan kans pyyhitty perseemme 500euron seteleihin ja syötetty niitä kaupunkilaisille paperi työntekiöölle ne kon on nii vitun ahnehia
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:03:20

Message:

Etusivulle

Aihe: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: pohjalaanen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 09:04:34

Viesti:
sain eilen eu-tukiaiset.kyllä taas kelpaa. 50 tuhatta eeroa. uuden traktorin käyn tänään tilaamassa
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 10:54:34

Message:
Ime munaas LOINEN.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ei niin loinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:20:51

Message:
Ime munki munaa ku muija lähti tukiaispellen mukaan!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: heh
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:48:58

Message:
Sil oli vissiin hajuaisti mennyt.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Hämäläinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:33:06

Message:
Joo oli ne tullu mullekin noi tukiaiset eilen tilille. Itse en ostele enää koneita kun olen jo iäkäs mutta akka on halunnut ulkomaille ja thaimaahan ajateltiin kohtapuoli lähteä kolmeksi viikoksi. Naapurin maajussin kanssa ollaaan käyty Leviltä kattelemassa kelomökkiä sijoitusmielessä. Pitäähän tulevaisuutta turvata jo nyt jos tuet joskus poistuu.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ?
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:54:46

Message:
Ei niitä vielä ole tullut tilille!!!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Iiro V
Lauantaina 17.9. 2005 klo 14:19:58

Message:

Maatalouden tarkat tukimarkat yksissä kansissa

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on yhteistyössä ministeriön kanssa koonnut Suomen EU-jäsenyyden aikana 1995-1999 maksetut maa- ja puutarhatalouden tulotuet sekä vienti-, rakenne- ja aluetuet yksiin kansiin. Tarkat markat - niminen julkaisu ilmestyy nyt ensi kertaa ja jatkossa se julkaistaan säännöllisin väliajoin.

Julkaisusta käy muun muassa ilmi, että maa- ja puutarhatalouden tulotukea sai vuonna 1999 Suomessa 81 395 maatilaa. Aktiivitilojen kokonaismäärä samana vuonna oli noin 83 000, mikä osoittaa että noin 98 % tiloista on hakenut tukea. Suomen ensimmäisenä EU-vuotena tulotukea sai 95 139 tilaa.

EU-jäsenyyden aikana maatilojen keskipeltoala on kasvanut 4,5 hehtaarilla 26,8 hehtaariin. Vuonna 1995 keskipeltoala oli 4,5 hehtaaria pienempi. Huomattava osa peltoalan kasvusta johtuu pellon vuokrauksen lisääntymisestä EU-jäsenyyden aikana.

Julkaisussa on kuvattu maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmien pääpiirteet ja esitetty niistä keskeiset tilastot tukityypeittäin ja alueittain vuosilta 1995-1999. Mukana ovat myös maito-, uuhi- ja emolehmäkiintiöt ja kasvinviljelypuolelta muun muassa Suomen CAP-perusalan sekä öljynkasvi-, tärkkelys- ja koristekasvikiintiöiden käyttöasteet.

Julkaisun tilastoista ei pysty päättelemään yksittäisille tiloille maksettuja tukia, sillä jos tukimuotojen saajia on vain yksi tai muutamia aluetta kohden, summat on liitetty osaksi suurempia kokonaisuuksia.

Julkaisu on laatuaan ensimmäinen. Aikaisemmin tukitiedot on kerätty erikseen perusrekisteristä, mikä on ollut aikaa vievää ja työlästä. Julkaisusta on suunnitteilla myös sähköinen versio.

Julkaisun hinta on 230 markkaa. Ks. myös kirjaesittely!

Lisätietoja:

yliaktuaari Kaija Eskelinen
puh. (09) 5765 2363

tutkija Maria Granqvist
puh. (09) 5765 2365
maria.granqvist@mmm.fi

Tilaukset:
Virpi Soimes
puh.(09) 5765 2394
fax (09) 5765 2395
virpi.soimes@mmm.fi







Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston laatuseloste
1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maassamme toimivien maataloutta harjoittavien maatilojen taloudellista toimintaa ja rakennetta. Tilaston tutkimusyksikkönä on maatila ja tilastointiajanjaksona kalenterivuosi. Tietosisältö kattaa sekä maa- että metsätalouden. Tilaston tietoja käyttävät niin maatalouspolitiikan tekijät kuin lakien laatijat tietolähteenään. Aineisto on lisäksi tutkimuskäytössä myös useilla maatalouden taloudellista tutkimusta tekevillä laitoksilla.

1.2 Tilaston käsitteet ja luokitukset

Tilaston tärkeimpänä lähdeaineistona käytetään maatilojen veroaineistoja. Tästä johtuen tilastossa käytetyt käsitteet vastaavat suurelta osin maatilatalouden tuloverolain käsitteitä. Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta, sekä sellaista erikoismaataloutta tai maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Tilaston kohdeperusjoukkoon kuulumisen edellytyksenä on lisäksi seuraavat ehdot; maatilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä pelto- ja puutarhamaata, sekä maatilaa verotetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan.

Maatilojen kokoa kuvataan viljellyn pellon pinta-alalla. Viljeltyyn peltoalaan kuuluu oma pelto, josta on vähennetty tilalta pois vuokrattu pelto ja lisätty itselle vuokrattu pelto. Lisäksi tuloksia on luokiteltu alueittain, tuotantosuunnittain, omistaja- ja ikäryhmittäin.
2. Tilaston menetelmäkuvaus

2.1 Tilaston perusjoukko, käytetyt perusaineistot, tutkimusasetelma, tiedonkeruutapa, estimointimenetelmät ja painokertoimien käyttö.

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto on otantatutkimus, jonka tutkimusyksikkönä on maatila. Otantakehikko muodostetaan niistä maatiloista, jotka kuuluvat MMM/Tiken ylläpitämään ns. aktiivisten tilojen maatilarekisteriin. Lisäksi tilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä peltoa. Otantastrategiaan sisältyy kiertävä paneeli, jossa noin puolet otoksesta vaihtuu vuosittain jolloin sama tila on yleensä mukana tutkimuksessa kahden vuoden ajan. Otanta-asetelmana oli ositettu yksinkertainen satunnaisotanta palauttamatta. Tärkeimpinä osituskriteereinä olivat tuotantosuunta ja tilakoko. Otos kiintiöidään Neyman-kiintiöinnin mukaan ja kiintiöintimuuttujana käytetään edellisen vuoden maatalouden tulosta.

Estimointi suoritetaan jälkiosittamalla aineisto. Jälkiosituksessa tärkeimmät kriteerit ovat maatilan juridinen muoto ja koko. Tämän jälkeen saadut painokertoimet kalibroidaan suurimmalle osalle otosta.

Tilaston tiedonkeruussa on noudatettu vuodesta 1993 lähtien samaa periaatetta; tiedot kerätään otokseen kuuluvilta viljelijöiltä ensisijaisesti verolomakkeista. Verolomakkeiden tietoja täydennetään tiloille lähetettävällä tilastolomakkeella. Koko kohdeperusjoukosta saadaan tietoja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämästä maaseutuelinkeinorekisteristä. Tähän rekisteriin sisältyvästä integroidusta hallinto- ja valvontajärjestelmästä (IACS) poimittiin myös tilaston kotieläin-, kasvinviljely- ja tukitiedot. Estimoinnissa ja puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään lisäksi henkilöverorekisteriä.

Osittaiskatoa täydennetään niiltä osin kuin mahdollista suoraan maaseutuelinkeinorekisteristä. Muiden puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään hyväksi riippuvuuksia puuttuvia tietoja sisältävien muuttujien ja taustatietojen välillä. Puuttuvien tietojen täydennyksessä käytetään ns. hot-deck-imputointia, jossa järjestävänä muuttujana käytetään tilastollisilla malleilla muodostettuja ennusteita.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1 Mitä mitataan?

Useimmat tilaston muuttujat ovat suoraan veroilmoituksessa omana kohtanaan ja yleensä näiden muuttujien käsittelyssä ei ollut virheen mahdollisuutta. Tilastolomakkeella kerätyissä muuttujissa saattaa kuitenkin olla joitakin kohtia, lähinnä muut kotieläinmenot, muut kasvinviljelymenot ja lyhytaikainen kalusto, jotka voivat olla tilan kirjanpidossa hyvinkin eri tavalla käsiteltyjä. Tällaisissa tapauksissa käsittely pyrittiin saattamaan kaikille maatiloille samanlaiseksi.

3.2 Epävarmuustekijät ja mahdolliset virhelähteet

Muilta kuin yksityisten henkilöiden omistamilta tiloilta oikean viljelijän tavoittaminen on usein vaikeaa. Toinen potentiaalinen tilan omistukseen liittyvä virhelähde on omistajanvaihdokset. Omistajan vaihtuessa tilan tiedoista ei useinkaan saada muodostettua hyväksyttäviä tietoja, joten tilastovuonna omistajan vaihdoksen kokeneista tiloista vain pieni osuus oli mukana tilastossa. Myös omistajan vaihdoksen ajankohdan havaitseminen on usein vaikeaa. Tällaisia havaintoja tutkittiin erikseen tiedonkeruuvaiheessa, joten tästä syntyvän virheen vaikutus on pieni. Osa tiloista saa lykkäystä veroilmoituksen palauttamisajankohtaan. Tällöin kasvaa mahdollisuus, ettei maatilaa saada mukaan tilastoon.

Tiedonkeruussa mittavirheitä aiheuttaa myös se, että lomakkeet saatiin yleensä ennen verottajan valmistelua. Tällöin tiedot ovat viljelijän itsensä antamia, jolloin niistä puuttuvat verottajan korjaukset. Verottajan korjaukset kohdistuvat yleensä arvionvaraisiin eriin ja käyttöomaisuuden käsittelyyn. Verottajan korjausten eroja on tutkittu vuosittain henkilöveroaineiston avulla ja aineiston tietojen vastaavuus henkilöverotietoihin on ollut erittäin hyvä.

Kerätyt tiedot tarkistettiin usealla eri tavalla. Jokainen havainto käydään kertaalleen läpi kaikkien kohtien osalta, joten tietojen käsittelystä ja tarkistuksesta aiheutuneiden virheiden todennäköisyys on pieni.

Otantavirheen suuruutta arvioidaan estimaattoreiden keskivirheiden avulla. Keskivirheen avulla lasketaan tutkimuksen kullekin tulosluvulle luottamusväli, jolla kohdeperusjoukon todellinen arvo on tietyllä luotettavuustasolla. Esimerkiksi koko maan tulos maataloudesta -muuttujan keskiarvon estimaatti vuonna 2002 oli 14249 euroa ja suhteellinen keskivirhe 0,5 prosenttia. Kun keskivirhe kerrotaan luottamusvälin kertoimella 1,96, saadaan tulokseksi maataloudesta koko maassa tilaa kohti 95 prosentin luotettavuustasolla 14049 - 14449 euroa.

Tilaston osuvuutta verrattiin laskemalla otoksen perusteella kokonaismääriä maaseutuelinkeinorekisterin muuttujista. Erot rekisteristä laskettuihin kokonaismääriin olivat vähäisiä. Ylipeittoa syntyy kun kehikossa on mukana kohdeperusjoukkoon kuulumattomia alkioita, esimerkiksi tiloja jotka kuuluvat EVL piiriin. Tässä tilastossa ylipeiton vaikutus poistetaan estimoinnissa.

Alipeittoa syntyy kun kehikossa eivät ole mukana kaikki kohdeperusjoukkoon kuuluvat alkiot. Tässä tilastossa alipeittoon voi kuulua vain sellaiset maatilat, jotka eivät ole olleet mukana vuoden 2002 maatilarekisterissä. Alipeittoa ei ole korjattu estimoinnissa minkään vuoden tilastossa. Myöskään ennen vuotta 1995 olleissa aineistoissa ylipeiton vaikutusta ei saatu poistettua kokonaan. Tämä johtuu siitä, että pelkästään veroilmoituksen perusteella voi olla vaikeaa erottaa peltoa viljelemättömät tilat peltoa viljelleistä, mutta vähäisten myyntitulojen tiloista.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy kerran vuodessa ja mittausjakso on verovuosi, joka tarkoittaa maatilatalouden tuloverolain mukaan kalenterivuotta. Tilastosta julkaistaan vain lopullinen tieto. Tilasto pyritään jatkossa julkaisemaan yhden vuoden kuluessa tilastovuoden päättymisestä.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Tiedot julkaistaan paperijulkaisuna. Osa tiedoista julkaistaan myös internetissä. Taulukoita voidaan toimittaa asiakkaille myös sähköisessä muodossa sekä julkaisusta poikkeavalla tavalla ristiintaulukoituna.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilasto on laadittu vuodesta 1973 saakka. Suurimpia ajallista vertailtavuutta heikentäviä muutoksia on tapahtunut esimerkiksi vuonna 1986, jolloin maatilatalouden verotuksessa maa- ja metsätalous eriytettiin toisistaan. Sen jälkeen tiedot on julkaistu sekä maa että metsätaloudesta erikseen. Vuonna 1992 uudistettiin maatalouden verolomakkeet perusteellisesti, jonka jälkeen Tilastokeskus on täydentänyt tilastoaineistoa suoralla maatiloille tehtävällä lomakekyselyllä.

Tilaston tiedot ovat osittain vertailukelpoisia mm seuraavien maatilojen taloutta kuvaavien tilastojen ja tutkimusten kesken:

-Maatilatalouden tulo- ja verotilasto, julk. Tilastokeskus
-Tulonjakotilasto, julk. Tilastokeskus
-FADN kannattavuustutkimus, julk. MTT Taloustutkimus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa on julkaistu vuosittain eri pituisia aikasarjoja menneiltä vuosilta. Aikasarjoja on sekä kaikilta tiloilta että paneelina, jolloin aiemmilta vuosilta on vain tilastovuotena tuotantoa jatkaneet tilat.
7. Selkeys ja eheys

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maatilojen tuloja, menoja, varoja ja velkoja verotusaineiston pohjalta. Tässä mielessä tilasto on keskeinen maatilojen talouden kuvaaja ns. kassaperusteisen järjestelmän avulla. Koska kassaperusteisesti lasketut tunnusluvut lähentyvät pitkällä aikajänteellä kannattavuusperusteisia lukuja, niin tilaston lukuja voidaan vertailla myös FADN kannattavuustutkimuksen tuottamiin tunnuslukuihin.
8. Dokumentointi

Keskeiset tilaston käsitteet ja luokitukset on esitetty tilastojulkaisussa. Lisäksi käsitteet ovat saatavilla Tilastokeskuksen käsite ja luokitustietokannoissa.

Päivitetty 1.6.2005








Itse maksettu kansallinen tuki maataloutemme turva. Suomi salaa eurotukiaiset.

EU:n maataloustukiaisista 80 % maksetaan viidennekselle maatiloista. Suurviljelijöinä voivat toimia myös pankit ja pörssiyhtiöt. EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel on ollut yksi suurimpia tanskalaisia EU-tukiaisten saajia.

Kansallinen tuki

Periaatteessa kaikissa EU-maissa on sama eli yhteinen maatalouspolitiikka. Käytännössä se ei enää sitä ole viime vuoden laajenemisen jälkeen, mutta yhteistä kaikille jäsenmaille on se, että EU määrää niiden maataloudesta.

EU maksaa maataloustukiaisia eri maille eri perusteiden mukaan. Suomi on pelannut tukiaispokerissa korttinsa huonosti. Me joudumme itse maksamaan maataloutemme ylläpidosta paljon suuremman osuuden kuin muut EU-maat.

EU:n Suomen maataloudelle sallimista tukiaisista (noin 1 800 miljoonaa euroa) suurin osa on sellaista rahaa, joka maksetaan meidän omien veronmaksajiemme pussista. Itse maksamme 1 000 miljoonaa euroa ja EU:n jäsenmaksupalautusta saamme vain 800 miljoonaa.

Tukitiedot eivät julkisia

Tanskan ohella tukiaisten saajat tiedetään muun muassa Englannissa. Siellä eniten tukia saa sokeriyhtiö Tate&Lyle, jolle lähetetään Brysselistä 227 miljoonaa euroa vuodessa meidänkin jäsenmaksurahojamme. Kuningatar Elisabeth II on saanut EU:lta 546 000 puntaa eli lähes miljoona euroa kuninkaallisiin maanviljelyharrastuksiin. Suomessa tukiaisten saajat salataan. Kun meppi Esko Seppänen pyysi maa- ja metsätalousministeriöltä 18.4.2005 tukiaistietoja siihen tapaan kuin ne ovat julkisia Tanskassa ja Englannissa, vastaus oli että ei.

Ministeriö perusteli kielteisen kantansa tietojen julkaisemiseen tässä lehdessä seuraavasti: ”Maaseutuelinkeinorekisterilain 7 §:n mukaan rekisterissä olevia tietoja saa antaa ja luovuttaa vain 1) rekisteriyksikön omistajan tai haltijan suostumuksella ja toimeksiannosta; 2) lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaisesti; tai 3) tieteelliseen tutkimukseen sekä tilastollisiin tarkoituksiin. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että mikään näistä edellytyksistä ei tässä tapauksessa täyty.” Jos tiedot olisi saatu, niistä olisi selvinnyt, että maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kepu) on suuria EU-maataloustuen maataloustuen saajia. Se ei kuitenkaan selvinnyt, kun hänen ministeriönsä kieltäytyi luovuttamasta tietoja. Tilastot kertovat EU:n komission tilastot paljastavat sen, miten epätasaisesti maataloustuet jakautuvat vanhojen jäsenmaiden kesken.

Seuraavassa esitetään kaksi taulukkoa, joista vasemmanpuoleinen kertoo EU:n rahoista jäsenmaille maksetut tukiaiset ja oikeanpuoleinen jäsenmaiden itsensä omista varoistaan maksamat kansalliset tuet.

EU:n raha


Kansallinen tuki

Ranska 10,4


Ranska 3,4

Espanja 6,6


Saksa 1,8

Saksa 5,8


Suomi 1,4

Italia 5,4


Italia 1,0

Englanti 4,0


Englanti 1,0

Kreikka 2,8


Hollanti 0,9

Irlanti 2,0


Itävalta 0,9

Hollanti 1,4


Espanja 0.7

Tanska 1,2


Irlanti 0.5

Itävalta 1,2


Belgia 0,4

Belgia 1,0


Ruotsi 0,4

Suomi 0,9


Portugali 0,3

Ruotsi 0,9


Kreikka 0,3

Portugali 0,9


Tanska 0,2

Luxemburg 0,04


Luxemburg 0,03

Suomi saa näiden tilastojen mukaan vähän EU-tukia, mutta maksaa niitä omista rahoistaan paljon. Asukasluvulla mitattuna Suomi saa paljon rahaa EU:lta, mutta karuissa ilmastooloissamme se ei riitä menestykselliseen maanviljelyyn. Jos Suomessa halutaan ylläpitää maataloudellista toimintaa, on vaikea kuvitella, että siihen saataisiin lähivuosina olennaisesti enemmän EU-rahaa. Pikemminkin EU:lta saadaan entistä vähemmän rahaa. Kaikki viljelijöiden elinolojen parannukset meidän on maksettava itse. Sekin tie on jo kuitenkin pitkälle kuljettu: kaikista EU:n jäsenmaista – suuret maat mukaan lukien – Suomi maksaa jo nyt kolmanneksi eniten kansallisia tukia!

Maatalouden rahat eivät kasva

EU:ssa ollaan par´aikaa päättämässä vuosien 2007–2013 budjettien suurista linjoista. Maatalouden menoista on jo periaatteessa sopimus, jonka mukaan ne voivat lisääntyä enintään prosentin vuodessa. Kun samanaikaisesti leikataan aluepoliittisia tukia, joista päättämiseen EU:lla on monopoli, on entistä enemmän uhattuna Suomen maaseudun elinkelpoisuus. Meille ei luonto tarjoa samanlaisia myötäjäisiä kuin eteläisemmille EU-kansalaisille, ja sitä puutetta meidän pitää korjata kansallisella rahalla.



Esko Seppänen










Maataloustuissa monta
piinakohtaa viljelijälle

Maatalouden tuet ovat edelleen suurimmalle osalle viljelijöitä vaikea asia. Tukijärjestelmää sinällään pidetään vaikeaselkoisena, mutta lähes yhtä vaikeita ovat lomakkeiden täyttö ja niihin liittyvät ohjeet.
Tukien selkiyttämisestä ja yksinkertaistamisesta on puhuttu usein, mutta tuloksia ei ole saatu aikaan. Joka viides maa- ja metsätalousministeriön kyselyyn vastanneesta vajaasta kahdestatuhannesta viljelijästä oli sitä mieltä, että tukijärjestelmä on kehittynyt yhä vaikeampaan suuntaan.
Neljä viidennestä viljelijöistä pitää tukien valvontaa tarpeellisena, jotta väärinkäytöksiltä vältytään. Silti valvonta koetaan henkisesti raskaaksi ja valvojien tulo tilalle koettelemukseksi, vaikka tarkastajia pidetään asiallisina ja osaavina.
Suomi on niin tukiasioissa kuin valvonnoissakin EU:n mallioppilas. Viljelijät uskovat, että maataloutta valvotaan meillä tarkemmin kuin muissa jäsenmaissa. EU:n raporttien mukaan muita vähäisempikin valvonta riittäisi. Suomi näet kuuluu väärinkäytösten tilastossa häntäpäähän. Kun unioni perii vuosittain väärin perustein maksettuja tukia takaisin satoja miljoonia euroja, Suomen osuus koko jäsenyysaikana on ollut miljoonan euron luokkaa.
Yksi ahdistuksen aihe viljelijälle on pelko vahingossa sattuneesta erehdyksestä. Tahatonkin rike on perinteisen, rehellisyyteen kannustavan, luterilaisen kasvatuksen saaneelle häpeällistä. Asiaa pahentaa vielä se, että siitä koituvat seuraamukset ikään kuin tekevät tahattomasta tahallisen, rangaistavan teon.
Euroopan unionin säädökset, artiklat ja direktiivit ovat tulleet jäädäkseen. Niiden pahamaineista byrokratiaa voidaan kuitenkin lieventää. Kotimainen hallinto EU-tarkastajia myöten on avainasemassa.
Puhutaan hyvästä hallinnosta, joka viime kädessä riippuu hallintoa toteuttavista ihmisistä. Lakeja ja paragrafeja pitää noudattaa, mutta niiden soveltamisessa käytäntöön tarvitaan oikeuden ja kohtuuden tuntemusta, inhimillisyyttä. Monessa tapauksessa jo lähestymistapa tai ohjekirjeen sanamuoto ratkaisevat, kokeeko ihminen itsensä tasa-arvoiseksi kansalaiseksi vai hallintoalamaiseksi.
Kohu aiheettomista ja suurista tuista on viime aikoina nostanut esiin kysymyksen tukien julkisuudesta. EU:ssa vain Britanniassa ja Tanskassa tukitiedot ovat julkisia. Ja ne hätkähdyttävät kansalaisia. Suurimman tukipotin korjaavat varakkaat, kuninkaalliset etunenässä.
Suomessa tukien kokonaissummat paljastuvat valtion talousarviosta ja tukiperusteet ovat tiedossa, mutta viljelijäkohtaiset tiedot eivät ole julkisia.
Suomalainen viljelijä voi kokea tukitietonsa julkaisemisen kiusalliseksi. Se ei kuulu kulttuuriimme. Mutta epäily salamyhkäisyydestäkään ei ole eduksi. Paras lääke kohulle on avoimuus.
Viljelijä on palkkansa ansainnut ja tuki on puolet palkasta. Käytäntö on EU:n yhteinen, tuet ovat osa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja turva omalle ruuantuotannolle


















RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Jo riittää !
Lauantaina 17.9. 2005 klo 16:50:56

Message:
Tämä keskustelu ei kuulu tämän clubin palstoille.
Suosittelen muita forumeita.
Eero L. / Hyvinkää
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: tukiainen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 19:47:55

Message:
tuli tukia nii vitusti että on akan kans pyyhitty perseemme 500euron seteleihin ja syötetty niitä kaupunkilaisille paperi työntekiöölle ne kon on nii vitun ahnehia

Vastauksen voit lähettää alla olevalla lomakkeella.

Nimi:
Email:
Aihe:
Viesti:





RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Make
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:39:12

Message:
Jokut ovat latvasta lahoja, kun kopsaavat sivutolkulla tekstiä tänne, käyttäkää mielikuvitusta ja kirjoittakaa. Seuraavat suuremmat tuet Lfa: lisäosa ja Cap-tuki tippuvat marras/joulukuun vaihteessa, kyllä kauppiaat tietää milloin raha liikkuu, on muuten kauppiaat liikkeellä, ainakin konekauppiaat.Ovat oppineet haistamaan rahanhajun.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:46:57

Message:

Etusivulle

Aihe: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: pohjalaanen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 09:04:34

Viesti:
sain eilen eu-tukiaiset.kyllä taas kelpaa. 50 tuhatta eeroa. uuden traktorin käyn tänään tilaamassa
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 10:54:34

Message:
Ime munaas LOINEN.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ei niin loinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:20:51

Message:
Ime munki munaa ku muija lähti tukiaispellen mukaan!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: heh
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:48:58

Message:
Sil oli vissiin hajuaisti mennyt.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Hämäläinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:33:06

Message:
Joo oli ne tullu mullekin noi tukiaiset eilen tilille. Itse en ostele enää koneita kun olen jo iäkäs mutta akka on halunnut ulkomaille ja thaimaahan ajateltiin kohtapuoli lähteä kolmeksi viikoksi. Naapurin maajussin kanssa ollaaan käyty Leviltä kattelemassa kelomökkiä sijoitusmielessä. Pitäähän tulevaisuutta turvata jo nyt jos tuet joskus poistuu.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ?
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:54:46

Message:
Ei niitä vielä ole tullut tilille!!!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Iiro V
Lauantaina 17.9. 2005 klo 14:19:58

Message:

Maatalouden tarkat tukimarkat yksissä kansissa

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on yhteistyössä ministeriön kanssa koonnut Suomen EU-jäsenyyden aikana 1995-1999 maksetut maa- ja puutarhatalouden tulotuet sekä vienti-, rakenne- ja aluetuet yksiin kansiin. Tarkat markat - niminen julkaisu ilmestyy nyt ensi kertaa ja jatkossa se julkaistaan säännöllisin väliajoin.

Julkaisusta käy muun muassa ilmi, että maa- ja puutarhatalouden tulotukea sai vuonna 1999 Suomessa 81 395 maatilaa. Aktiivitilojen kokonaismäärä samana vuonna oli noin 83 000, mikä osoittaa että noin 98 % tiloista on hakenut tukea. Suomen ensimmäisenä EU-vuotena tulotukea sai 95 139 tilaa.

EU-jäsenyyden aikana maatilojen keskipeltoala on kasvanut 4,5 hehtaarilla 26,8 hehtaariin. Vuonna 1995 keskipeltoala oli 4,5 hehtaaria pienempi. Huomattava osa peltoalan kasvusta johtuu pellon vuokrauksen lisääntymisestä EU-jäsenyyden aikana.

Julkaisussa on kuvattu maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmien pääpiirteet ja esitetty niistä keskeiset tilastot tukityypeittäin ja alueittain vuosilta 1995-1999. Mukana ovat myös maito-, uuhi- ja emolehmäkiintiöt ja kasvinviljelypuolelta muun muassa Suomen CAP-perusalan sekä öljynkasvi-, tärkkelys- ja koristekasvikiintiöiden käyttöasteet.

Julkaisun tilastoista ei pysty päättelemään yksittäisille tiloille maksettuja tukia, sillä jos tukimuotojen saajia on vain yksi tai muutamia aluetta kohden, summat on liitetty osaksi suurempia kokonaisuuksia.

Julkaisu on laatuaan ensimmäinen. Aikaisemmin tukitiedot on kerätty erikseen perusrekisteristä, mikä on ollut aikaa vievää ja työlästä. Julkaisusta on suunnitteilla myös sähköinen versio.

Julkaisun hinta on 230 markkaa. Ks. myös kirjaesittely!

Lisätietoja:

yliaktuaari Kaija Eskelinen
puh. (09) 5765 2363

tutkija Maria Granqvist
puh. (09) 5765 2365
maria.granqvist@mmm.fi

Tilaukset:
Virpi Soimes
puh.(09) 5765 2394
fax (09) 5765 2395
virpi.soimes@mmm.fi







Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston laatuseloste
1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maassamme toimivien maataloutta harjoittavien maatilojen taloudellista toimintaa ja rakennetta. Tilaston tutkimusyksikkönä on maatila ja tilastointiajanjaksona kalenterivuosi. Tietosisältö kattaa sekä maa- että metsätalouden. Tilaston tietoja käyttävät niin maatalouspolitiikan tekijät kuin lakien laatijat tietolähteenään. Aineisto on lisäksi tutkimuskäytössä myös useilla maatalouden taloudellista tutkimusta tekevillä laitoksilla.

1.2 Tilaston käsitteet ja luokitukset

Tilaston tärkeimpänä lähdeaineistona käytetään maatilojen veroaineistoja. Tästä johtuen tilastossa käytetyt käsitteet vastaavat suurelta osin maatilatalouden tuloverolain käsitteitä. Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta, sekä sellaista erikoismaataloutta tai maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Tilaston kohdeperusjoukkoon kuulumisen edellytyksenä on lisäksi seuraavat ehdot; maatilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä pelto- ja puutarhamaata, sekä maatilaa verotetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan.

Maatilojen kokoa kuvataan viljellyn pellon pinta-alalla. Viljeltyyn peltoalaan kuuluu oma pelto, josta on vähennetty tilalta pois vuokrattu pelto ja lisätty itselle vuokrattu pelto. Lisäksi tuloksia on luokiteltu alueittain, tuotantosuunnittain, omistaja- ja ikäryhmittäin.
2. Tilaston menetelmäkuvaus

2.1 Tilaston perusjoukko, käytetyt perusaineistot, tutkimusasetelma, tiedonkeruutapa, estimointimenetelmät ja painokertoimien käyttö.

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto on otantatutkimus, jonka tutkimusyksikkönä on maatila. Otantakehikko muodostetaan niistä maatiloista, jotka kuuluvat MMM/Tiken ylläpitämään ns. aktiivisten tilojen maatilarekisteriin. Lisäksi tilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä peltoa. Otantastrategiaan sisältyy kiertävä paneeli, jossa noin puolet otoksesta vaihtuu vuosittain jolloin sama tila on yleensä mukana tutkimuksessa kahden vuoden ajan. Otanta-asetelmana oli ositettu yksinkertainen satunnaisotanta palauttamatta. Tärkeimpinä osituskriteereinä olivat tuotantosuunta ja tilakoko. Otos kiintiöidään Neyman-kiintiöinnin mukaan ja kiintiöintimuuttujana käytetään edellisen vuoden maatalouden tulosta.

Estimointi suoritetaan jälkiosittamalla aineisto. Jälkiosituksessa tärkeimmät kriteerit ovat maatilan juridinen muoto ja koko. Tämän jälkeen saadut painokertoimet kalibroidaan suurimmalle osalle otosta.

Tilaston tiedonkeruussa on noudatettu vuodesta 1993 lähtien samaa periaatetta; tiedot kerätään otokseen kuuluvilta viljelijöiltä ensisijaisesti verolomakkeista. Verolomakkeiden tietoja täydennetään tiloille lähetettävällä tilastolomakkeella. Koko kohdeperusjoukosta saadaan tietoja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämästä maaseutuelinkeinorekisteristä. Tähän rekisteriin sisältyvästä integroidusta hallinto- ja valvontajärjestelmästä (IACS) poimittiin myös tilaston kotieläin-, kasvinviljely- ja tukitiedot. Estimoinnissa ja puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään lisäksi henkilöverorekisteriä.

Osittaiskatoa täydennetään niiltä osin kuin mahdollista suoraan maaseutuelinkeinorekisteristä. Muiden puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään hyväksi riippuvuuksia puuttuvia tietoja sisältävien muuttujien ja taustatietojen välillä. Puuttuvien tietojen täydennyksessä käytetään ns. hot-deck-imputointia, jossa järjestävänä muuttujana käytetään tilastollisilla malleilla muodostettuja ennusteita.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1 Mitä mitataan?

Useimmat tilaston muuttujat ovat suoraan veroilmoituksessa omana kohtanaan ja yleensä näiden muuttujien käsittelyssä ei ollut virheen mahdollisuutta. Tilastolomakkeella kerätyissä muuttujissa saattaa kuitenkin olla joitakin kohtia, lähinnä muut kotieläinmenot, muut kasvinviljelymenot ja lyhytaikainen kalusto, jotka voivat olla tilan kirjanpidossa hyvinkin eri tavalla käsiteltyjä. Tällaisissa tapauksissa käsittely pyrittiin saattamaan kaikille maatiloille samanlaiseksi.

3.2 Epävarmuustekijät ja mahdolliset virhelähteet

Muilta kuin yksityisten henkilöiden omistamilta tiloilta oikean viljelijän tavoittaminen on usein vaikeaa. Toinen potentiaalinen tilan omistukseen liittyvä virhelähde on omistajanvaihdokset. Omistajan vaihtuessa tilan tiedoista ei useinkaan saada muodostettua hyväksyttäviä tietoja, joten tilastovuonna omistajan vaihdoksen kokeneista tiloista vain pieni osuus oli mukana tilastossa. Myös omistajan vaihdoksen ajankohdan havaitseminen on usein vaikeaa. Tällaisia havaintoja tutkittiin erikseen tiedonkeruuvaiheessa, joten tästä syntyvän virheen vaikutus on pieni. Osa tiloista saa lykkäystä veroilmoituksen palauttamisajankohtaan. Tällöin kasvaa mahdollisuus, ettei maatilaa saada mukaan tilastoon.

Tiedonkeruussa mittavirheitä aiheuttaa myös se, että lomakkeet saatiin yleensä ennen verottajan valmistelua. Tällöin tiedot ovat viljelijän itsensä antamia, jolloin niistä puuttuvat verottajan korjaukset. Verottajan korjaukset kohdistuvat yleensä arvionvaraisiin eriin ja käyttöomaisuuden käsittelyyn. Verottajan korjausten eroja on tutkittu vuosittain henkilöveroaineiston avulla ja aineiston tietojen vastaavuus henkilöverotietoihin on ollut erittäin hyvä.

Kerätyt tiedot tarkistettiin usealla eri tavalla. Jokainen havainto käydään kertaalleen läpi kaikkien kohtien osalta, joten tietojen käsittelystä ja tarkistuksesta aiheutuneiden virheiden todennäköisyys on pieni.

Otantavirheen suuruutta arvioidaan estimaattoreiden keskivirheiden avulla. Keskivirheen avulla lasketaan tutkimuksen kullekin tulosluvulle luottamusväli, jolla kohdeperusjoukon todellinen arvo on tietyllä luotettavuustasolla. Esimerkiksi koko maan tulos maataloudesta -muuttujan keskiarvon estimaatti vuonna 2002 oli 14249 euroa ja suhteellinen keskivirhe 0,5 prosenttia. Kun keskivirhe kerrotaan luottamusvälin kertoimella 1,96, saadaan tulokseksi maataloudesta koko maassa tilaa kohti 95 prosentin luotettavuustasolla 14049 - 14449 euroa.

Tilaston osuvuutta verrattiin laskemalla otoksen perusteella kokonaismääriä maaseutuelinkeinorekisterin muuttujista. Erot rekisteristä laskettuihin kokonaismääriin olivat vähäisiä. Ylipeittoa syntyy kun kehikossa on mukana kohdeperusjoukkoon kuulumattomia alkioita, esimerkiksi tiloja jotka kuuluvat EVL piiriin. Tässä tilastossa ylipeiton vaikutus poistetaan estimoinnissa.

Alipeittoa syntyy kun kehikossa eivät ole mukana kaikki kohdeperusjoukkoon kuuluvat alkiot. Tässä tilastossa alipeittoon voi kuulua vain sellaiset maatilat, jotka eivät ole olleet mukana vuoden 2002 maatilarekisterissä. Alipeittoa ei ole korjattu estimoinnissa minkään vuoden tilastossa. Myöskään ennen vuotta 1995 olleissa aineistoissa ylipeiton vaikutusta ei saatu poistettua kokonaan. Tämä johtuu siitä, että pelkästään veroilmoituksen perusteella voi olla vaikeaa erottaa peltoa viljelemättömät tilat peltoa viljelleistä, mutta vähäisten myyntitulojen tiloista.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy kerran vuodessa ja mittausjakso on verovuosi, joka tarkoittaa maatilatalouden tuloverolain mukaan kalenterivuotta. Tilastosta julkaistaan vain lopullinen tieto. Tilasto pyritään jatkossa julkaisemaan yhden vuoden kuluessa tilastovuoden päättymisestä.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Tiedot julkaistaan paperijulkaisuna. Osa tiedoista julkaistaan myös internetissä. Taulukoita voidaan toimittaa asiakkaille myös sähköisessä muodossa sekä julkaisusta poikkeavalla tavalla ristiintaulukoituna.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilasto on laadittu vuodesta 1973 saakka. Suurimpia ajallista vertailtavuutta heikentäviä muutoksia on tapahtunut esimerkiksi vuonna 1986, jolloin maatilatalouden verotuksessa maa- ja metsätalous eriytettiin toisistaan. Sen jälkeen tiedot on julkaistu sekä maa että metsätaloudesta erikseen. Vuonna 1992 uudistettiin maatalouden verolomakkeet perusteellisesti, jonka jälkeen Tilastokeskus on täydentänyt tilastoaineistoa suoralla maatiloille tehtävällä lomakekyselyllä.

Tilaston tiedot ovat osittain vertailukelpoisia mm seuraavien maatilojen taloutta kuvaavien tilastojen ja tutkimusten kesken:

-Maatilatalouden tulo- ja verotilasto, julk. Tilastokeskus
-Tulonjakotilasto, julk. Tilastokeskus
-FADN kannattavuustutkimus, julk. MTT Taloustutkimus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa on julkaistu vuosittain eri pituisia aikasarjoja menneiltä vuosilta. Aikasarjoja on sekä kaikilta tiloilta että paneelina, jolloin aiemmilta vuosilta on vain tilastovuotena tuotantoa jatkaneet tilat.
7. Selkeys ja eheys

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maatilojen tuloja, menoja, varoja ja velkoja verotusaineiston pohjalta. Tässä mielessä tilasto on keskeinen maatilojen talouden kuvaaja ns. kassaperusteisen järjestelmän avulla. Koska kassaperusteisesti lasketut tunnusluvut lähentyvät pitkällä aikajänteellä kannattavuusperusteisia lukuja, niin tilaston lukuja voidaan vertailla myös FADN kannattavuustutkimuksen tuottamiin tunnuslukuihin.
8. Dokumentointi

Keskeiset tilaston käsitteet ja luokitukset on esitetty tilastojulkaisussa. Lisäksi käsitteet ovat saatavilla Tilastokeskuksen käsite ja luokitustietokannoissa.

Päivitetty 1.6.2005








Itse maksettu kansallinen tuki maataloutemme turva. Suomi salaa eurotukiaiset.

EU:n maataloustukiaisista 80 % maksetaan viidennekselle maatiloista. Suurviljelijöinä voivat toimia myös pankit ja pörssiyhtiöt. EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel on ollut yksi suurimpia tanskalaisia EU-tukiaisten saajia.

Kansallinen tuki

Periaatteessa kaikissa EU-maissa on sama eli yhteinen maatalouspolitiikka. Käytännössä se ei enää sitä ole viime vuoden laajenemisen jälkeen, mutta yhteistä kaikille jäsenmaille on se, että EU määrää niiden maataloudesta.

EU maksaa maataloustukiaisia eri maille eri perusteiden mukaan. Suomi on pelannut tukiaispokerissa korttinsa huonosti. Me joudumme itse maksamaan maataloutemme ylläpidosta paljon suuremman osuuden kuin muut EU-maat.

EU:n Suomen maataloudelle sallimista tukiaisista (noin 1 800 miljoonaa euroa) suurin osa on sellaista rahaa, joka maksetaan meidän omien veronmaksajiemme pussista. Itse maksamme 1 000 miljoonaa euroa ja EU:n jäsenmaksupalautusta saamme vain 800 miljoonaa.

Tukitiedot eivät julkisia

Tanskan ohella tukiaisten saajat tiedetään muun muassa Englannissa. Siellä eniten tukia saa sokeriyhtiö Tate&Lyle, jolle lähetetään Brysselistä 227 miljoonaa euroa vuodessa meidänkin jäsenmaksurahojamme. Kuningatar Elisabeth II on saanut EU:lta 546 000 puntaa eli lähes miljoona euroa kuninkaallisiin maanviljelyharrastuksiin. Suomessa tukiaisten saajat salataan. Kun meppi Esko Seppänen pyysi maa- ja metsätalousministeriöltä 18.4.2005 tukiaistietoja siihen tapaan kuin ne ovat julkisia Tanskassa ja Englannissa, vastaus oli että ei.

Ministeriö perusteli kielteisen kantansa tietojen julkaisemiseen tässä lehdessä seuraavasti: ”Maaseutuelinkeinorekisterilain 7 §:n mukaan rekisterissä olevia tietoja saa antaa ja luovuttaa vain 1) rekisteriyksikön omistajan tai haltijan suostumuksella ja toimeksiannosta; 2) lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaisesti; tai 3) tieteelliseen tutkimukseen sekä tilastollisiin tarkoituksiin. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että mikään näistä edellytyksistä ei tässä tapauksessa täyty.” Jos tiedot olisi saatu, niistä olisi selvinnyt, että maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kepu) on suuria EU-maataloustuen maataloustuen saajia. Se ei kuitenkaan selvinnyt, kun hänen ministeriönsä kieltäytyi luovuttamasta tietoja. Tilastot kertovat EU:n komission tilastot paljastavat sen, miten epätasaisesti maataloustuet jakautuvat vanhojen jäsenmaiden kesken.

Seuraavassa esitetään kaksi taulukkoa, joista vasemmanpuoleinen kertoo EU:n rahoista jäsenmaille maksetut tukiaiset ja oikeanpuoleinen jäsenmaiden itsensä omista varoistaan maksamat kansalliset tuet.

EU:n raha


Kansallinen tuki

Ranska 10,4


Ranska 3,4

Espanja 6,6


Saksa 1,8

Saksa 5,8


Suomi 1,4

Italia 5,4


Italia 1,0

Englanti 4,0


Englanti 1,0

Kreikka 2,8


Hollanti 0,9

Irlanti 2,0


Itävalta 0,9

Hollanti 1,4


Espanja 0.7

Tanska 1,2


Irlanti 0.5

Itävalta 1,2


Belgia 0,4

Belgia 1,0


Ruotsi 0,4

Suomi 0,9


Portugali 0,3

Ruotsi 0,9


Kreikka 0,3

Portugali 0,9


Tanska 0,2

Luxemburg 0,04


Luxemburg 0,03

Suomi saa näiden tilastojen mukaan vähän EU-tukia, mutta maksaa niitä omista rahoistaan paljon. Asukasluvulla mitattuna Suomi saa paljon rahaa EU:lta, mutta karuissa ilmastooloissamme se ei riitä menestykselliseen maanviljelyyn. Jos Suomessa halutaan ylläpitää maataloudellista toimintaa, on vaikea kuvitella, että siihen saataisiin lähivuosina olennaisesti enemmän EU-rahaa. Pikemminkin EU:lta saadaan entistä vähemmän rahaa. Kaikki viljelijöiden elinolojen parannukset meidän on maksettava itse. Sekin tie on jo kuitenkin pitkälle kuljettu: kaikista EU:n jäsenmaista – suuret maat mukaan lukien – Suomi maksaa jo nyt kolmanneksi eniten kansallisia tukia!

Maatalouden rahat eivät kasva

EU:ssa ollaan par´aikaa päättämässä vuosien 2007–2013 budjettien suurista linjoista. Maatalouden menoista on jo periaatteessa sopimus, jonka mukaan ne voivat lisääntyä enintään prosentin vuodessa. Kun samanaikaisesti leikataan aluepoliittisia tukia, joista päättämiseen EU:lla on monopoli, on entistä enemmän uhattuna Suomen maaseudun elinkelpoisuus. Meille ei luonto tarjoa samanlaisia myötäjäisiä kuin eteläisemmille EU-kansalaisille, ja sitä puutetta meidän pitää korjata kansallisella rahalla.



Esko Seppänen










Maataloustuissa monta
piinakohtaa viljelijälle

Maatalouden tuet ovat edelleen suurimmalle osalle viljelijöitä vaikea asia. Tukijärjestelmää sinällään pidetään vaikeaselkoisena, mutta lähes yhtä vaikeita ovat lomakkeiden täyttö ja niihin liittyvät ohjeet.
Tukien selkiyttämisestä ja yksinkertaistamisesta on puhuttu usein, mutta tuloksia ei ole saatu aikaan. Joka viides maa- ja metsätalousministeriön kyselyyn vastanneesta vajaasta kahdestatuhannesta viljelijästä oli sitä mieltä, että tukijärjestelmä on kehittynyt yhä vaikeampaan suuntaan.
Neljä viidennestä viljelijöistä pitää tukien valvontaa tarpeellisena, jotta väärinkäytöksiltä vältytään. Silti valvonta koetaan henkisesti raskaaksi ja valvojien tulo tilalle koettelemukseksi, vaikka tarkastajia pidetään asiallisina ja osaavina.
Suomi on niin tukiasioissa kuin valvonnoissakin EU:n mallioppilas. Viljelijät uskovat, että maataloutta valvotaan meillä tarkemmin kuin muissa jäsenmaissa. EU:n raporttien mukaan muita vähäisempikin valvonta riittäisi. Suomi näet kuuluu väärinkäytösten tilastossa häntäpäähän. Kun unioni perii vuosittain väärin perustein maksettuja tukia takaisin satoja miljoonia euroja, Suomen osuus koko jäsenyysaikana on ollut miljoonan euron luokkaa.
Yksi ahdistuksen aihe viljelijälle on pelko vahingossa sattuneesta erehdyksestä. Tahatonkin rike on perinteisen, rehellisyyteen kannustavan, luterilaisen kasvatuksen saaneelle häpeällistä. Asiaa pahentaa vielä se, että siitä koituvat seuraamukset ikään kuin tekevät tahattomasta tahallisen, rangaistavan teon.
Euroopan unionin säädökset, artiklat ja direktiivit ovat tulleet jäädäkseen. Niiden pahamaineista byrokratiaa voidaan kuitenkin lieventää. Kotimainen hallinto EU-tarkastajia myöten on avainasemassa.
Puhutaan hyvästä hallinnosta, joka viime kädessä riippuu hallintoa toteuttavista ihmisistä. Lakeja ja paragrafeja pitää noudattaa, mutta niiden soveltamisessa käytäntöön tarvitaan oikeuden ja kohtuuden tuntemusta, inhimillisyyttä. Monessa tapauksessa jo lähestymistapa tai ohjekirjeen sanamuoto ratkaisevat, kokeeko ihminen itsensä tasa-arvoiseksi kansalaiseksi vai hallintoalamaiseksi.
Kohu aiheettomista ja suurista tuista on viime aikoina nostanut esiin kysymyksen tukien julkisuudesta. EU:ssa vain Britanniassa ja Tanskassa tukitiedot ovat julkisia. Ja ne hätkähdyttävät kansalaisia. Suurimman tukipotin korjaavat varakkaat, kuninkaalliset etunenässä.
Suomessa tukien kokonaissummat paljastuvat valtion talousarviosta ja tukiperusteet ovat tiedossa, mutta viljelijäkohtaiset tiedot eivät ole julkisia.
Suomalainen viljelijä voi kokea tukitietonsa julkaisemisen kiusalliseksi. Se ei kuulu kulttuuriimme. Mutta epäily salamyhkäisyydestäkään ei ole eduksi. Paras lääke kohulle on avoimuus.
Viljelijä on palkkansa ansainnut ja tuki on puolet palkasta. Käytäntö on EU:n yhteinen, tuet ovat osa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja turva omalle ruuantuotannolle


















RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Jo riittää !
Lauantaina 17.9. 2005 klo 16:50:56

Message:
Tämä keskustelu ei kuulu tämän clubin palstoille.
Suosittelen muita forumeita.
Eero L. / Hyvinkää
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: tukiainen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 19:47:55

Message:
tuli tukia nii vitusti että on akan kans pyyhitty perseemme 500euron seteleihin ja syötetty niitä kaupunkilaisille paperi työntekiöölle ne kon on nii vitun ahnehia
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:03:20

Message:

Etusivulle

Aihe: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: pohjalaanen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 09:04:34

Viesti:
sain eilen eu-tukiaiset.kyllä taas kelpaa. 50 tuhatta eeroa. uuden traktorin käyn tänään tilaamassa
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 10:54:34

Message:
Ime munaas LOINEN.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ei niin loinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:20:51

Message:
Ime munki munaa ku muija lähti tukiaispellen mukaan!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: heh
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:48:58

Message:
Sil oli vissiin hajuaisti mennyt.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Hämäläinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:33:06

Message:
Joo oli ne tullu mullekin noi tukiaiset eilen tilille. Itse en ostele enää koneita kun olen jo iäkäs mutta akka on halunnut ulkomaille ja thaimaahan ajateltiin kohtapuoli lähteä kolmeksi viikoksi. Naapurin maajussin kanssa ollaaan käyty Leviltä kattelemassa kelomökkiä sijoitusmielessä. Pitäähän tulevaisuutta turvata jo nyt jos tuet joskus poistuu.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ?
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:54:46

Message:
Ei niitä vielä ole tullut tilille!!!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Iiro V
Lauantaina 17.9. 2005 klo 14:19:58

Message:

Maatalouden tarkat tukimarkat yksissä kansissa

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on yhteistyössä ministeriön kanssa koonnut Suomen EU-jäsenyyden aikana 1995-1999 maksetut maa- ja puutarhatalouden tulotuet sekä vienti-, rakenne- ja aluetuet yksiin kansiin. Tarkat markat - niminen julkaisu ilmestyy nyt ensi kertaa ja jatkossa se julkaistaan säännöllisin väliajoin.

Julkaisusta käy muun muassa ilmi, että maa- ja puutarhatalouden tulotukea sai vuonna 1999 Suomessa 81 395 maatilaa. Aktiivitilojen kokonaismäärä samana vuonna oli noin 83 000, mikä osoittaa että noin 98 % tiloista on hakenut tukea. Suomen ensimmäisenä EU-vuotena tulotukea sai 95 139 tilaa.

EU-jäsenyyden aikana maatilojen keskipeltoala on kasvanut 4,5 hehtaarilla 26,8 hehtaariin. Vuonna 1995 keskipeltoala oli 4,5 hehtaaria pienempi. Huomattava osa peltoalan kasvusta johtuu pellon vuokrauksen lisääntymisestä EU-jäsenyyden aikana.

Julkaisussa on kuvattu maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmien pääpiirteet ja esitetty niistä keskeiset tilastot tukityypeittäin ja alueittain vuosilta 1995-1999. Mukana ovat myös maito-, uuhi- ja emolehmäkiintiöt ja kasvinviljelypuolelta muun muassa Suomen CAP-perusalan sekä öljynkasvi-, tärkkelys- ja koristekasvikiintiöiden käyttöasteet.

Julkaisun tilastoista ei pysty päättelemään yksittäisille tiloille maksettuja tukia, sillä jos tukimuotojen saajia on vain yksi tai muutamia aluetta kohden, summat on liitetty osaksi suurempia kokonaisuuksia.

Julkaisu on laatuaan ensimmäinen. Aikaisemmin tukitiedot on kerätty erikseen perusrekisteristä, mikä on ollut aikaa vievää ja työlästä. Julkaisusta on suunnitteilla myös sähköinen versio.

Julkaisun hinta on 230 markkaa. Ks. myös kirjaesittely!

Lisätietoja:

yliaktuaari Kaija Eskelinen
puh. (09) 5765 2363

tutkija Maria Granqvist
puh. (09) 5765 2365
maria.granqvist@mmm.fi

Tilaukset:
Virpi Soimes
puh.(09) 5765 2394
fax (09) 5765 2395
virpi.soimes@mmm.fi







Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston laatuseloste
1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maassamme toimivien maataloutta harjoittavien maatilojen taloudellista toimintaa ja rakennetta. Tilaston tutkimusyksikkönä on maatila ja tilastointiajanjaksona kalenterivuosi. Tietosisältö kattaa sekä maa- että metsätalouden. Tilaston tietoja käyttävät niin maatalouspolitiikan tekijät kuin lakien laatijat tietolähteenään. Aineisto on lisäksi tutkimuskäytössä myös useilla maatalouden taloudellista tutkimusta tekevillä laitoksilla.

1.2 Tilaston käsitteet ja luokitukset

Tilaston tärkeimpänä lähdeaineistona käytetään maatilojen veroaineistoja. Tästä johtuen tilastossa käytetyt käsitteet vastaavat suurelta osin maatilatalouden tuloverolain käsitteitä. Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta, sekä sellaista erikoismaataloutta tai maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Tilaston kohdeperusjoukkoon kuulumisen edellytyksenä on lisäksi seuraavat ehdot; maatilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä pelto- ja puutarhamaata, sekä maatilaa verotetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan.

Maatilojen kokoa kuvataan viljellyn pellon pinta-alalla. Viljeltyyn peltoalaan kuuluu oma pelto, josta on vähennetty tilalta pois vuokrattu pelto ja lisätty itselle vuokrattu pelto. Lisäksi tuloksia on luokiteltu alueittain, tuotantosuunnittain, omistaja- ja ikäryhmittäin.
2. Tilaston menetelmäkuvaus

2.1 Tilaston perusjoukko, käytetyt perusaineistot, tutkimusasetelma, tiedonkeruutapa, estimointimenetelmät ja painokertoimien käyttö.

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto on otantatutkimus, jonka tutkimusyksikkönä on maatila. Otantakehikko muodostetaan niistä maatiloista, jotka kuuluvat MMM/Tiken ylläpitämään ns. aktiivisten tilojen maatilarekisteriin. Lisäksi tilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä peltoa. Otantastrategiaan sisältyy kiertävä paneeli, jossa noin puolet otoksesta vaihtuu vuosittain jolloin sama tila on yleensä mukana tutkimuksessa kahden vuoden ajan. Otanta-asetelmana oli ositettu yksinkertainen satunnaisotanta palauttamatta. Tärkeimpinä osituskriteereinä olivat tuotantosuunta ja tilakoko. Otos kiintiöidään Neyman-kiintiöinnin mukaan ja kiintiöintimuuttujana käytetään edellisen vuoden maatalouden tulosta.

Estimointi suoritetaan jälkiosittamalla aineisto. Jälkiosituksessa tärkeimmät kriteerit ovat maatilan juridinen muoto ja koko. Tämän jälkeen saadut painokertoimet kalibroidaan suurimmalle osalle otosta.

Tilaston tiedonkeruussa on noudatettu vuodesta 1993 lähtien samaa periaatetta; tiedot kerätään otokseen kuuluvilta viljelijöiltä ensisijaisesti verolomakkeista. Verolomakkeiden tietoja täydennetään tiloille lähetettävällä tilastolomakkeella. Koko kohdeperusjoukosta saadaan tietoja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämästä maaseutuelinkeinorekisteristä. Tähän rekisteriin sisältyvästä integroidusta hallinto- ja valvontajärjestelmästä (IACS) poimittiin myös tilaston kotieläin-, kasvinviljely- ja tukitiedot. Estimoinnissa ja puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään lisäksi henkilöverorekisteriä.

Osittaiskatoa täydennetään niiltä osin kuin mahdollista suoraan maaseutuelinkeinorekisteristä. Muiden puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään hyväksi riippuvuuksia puuttuvia tietoja sisältävien muuttujien ja taustatietojen välillä. Puuttuvien tietojen täydennyksessä käytetään ns. hot-deck-imputointia, jossa järjestävänä muuttujana käytetään tilastollisilla malleilla muodostettuja ennusteita.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1 Mitä mitataan?

Useimmat tilaston muuttujat ovat suoraan veroilmoituksessa omana kohtanaan ja yleensä näiden muuttujien käsittelyssä ei ollut virheen mahdollisuutta. Tilastolomakkeella kerätyissä muuttujissa saattaa kuitenkin olla joitakin kohtia, lähinnä muut kotieläinmenot, muut kasvinviljelymenot ja lyhytaikainen kalusto, jotka voivat olla tilan kirjanpidossa hyvinkin eri tavalla käsiteltyjä. Tällaisissa tapauksissa käsittely pyrittiin saattamaan kaikille maatiloille samanlaiseksi.

3.2 Epävarmuustekijät ja mahdolliset virhelähteet

Muilta kuin yksityisten henkilöiden omistamilta tiloilta oikean viljelijän tavoittaminen on usein vaikeaa. Toinen potentiaalinen tilan omistukseen liittyvä virhelähde on omistajanvaihdokset. Omistajan vaihtuessa tilan tiedoista ei useinkaan saada muodostettua hyväksyttäviä tietoja, joten tilastovuonna omistajan vaihdoksen kokeneista tiloista vain pieni osuus oli mukana tilastossa. Myös omistajan vaihdoksen ajankohdan havaitseminen on usein vaikeaa. Tällaisia havaintoja tutkittiin erikseen tiedonkeruuvaiheessa, joten tästä syntyvän virheen vaikutus on pieni. Osa tiloista saa lykkäystä veroilmoituksen palauttamisajankohtaan. Tällöin kasvaa mahdollisuus, ettei maatilaa saada mukaan tilastoon.

Tiedonkeruussa mittavirheitä aiheuttaa myös se, että lomakkeet saatiin yleensä ennen verottajan valmistelua. Tällöin tiedot ovat viljelijän itsensä antamia, jolloin niistä puuttuvat verottajan korjaukset. Verottajan korjaukset kohdistuvat yleensä arvionvaraisiin eriin ja käyttöomaisuuden käsittelyyn. Verottajan korjausten eroja on tutkittu vuosittain henkilöveroaineiston avulla ja aineiston tietojen vastaavuus henkilöverotietoihin on ollut erittäin hyvä.

Kerätyt tiedot tarkistettiin usealla eri tavalla. Jokainen havainto käydään kertaalleen läpi kaikkien kohtien osalta, joten tietojen käsittelystä ja tarkistuksesta aiheutuneiden virheiden todennäköisyys on pieni.

Otantavirheen suuruutta arvioidaan estimaattoreiden keskivirheiden avulla. Keskivirheen avulla lasketaan tutkimuksen kullekin tulosluvulle luottamusväli, jolla kohdeperusjoukon todellinen arvo on tietyllä luotettavuustasolla. Esimerkiksi koko maan tulos maataloudesta -muuttujan keskiarvon estimaatti vuonna 2002 oli 14249 euroa ja suhteellinen keskivirhe 0,5 prosenttia. Kun keskivirhe kerrotaan luottamusvälin kertoimella 1,96, saadaan tulokseksi maataloudesta koko maassa tilaa kohti 95 prosentin luotettavuustasolla 14049 - 14449 euroa.

Tilaston osuvuutta verrattiin laskemalla otoksen perusteella kokonaismääriä maaseutuelinkeinorekisterin muuttujista. Erot rekisteristä laskettuihin kokonaismääriin olivat vähäisiä. Ylipeittoa syntyy kun kehikossa on mukana kohdeperusjoukkoon kuulumattomia alkioita, esimerkiksi tiloja jotka kuuluvat EVL piiriin. Tässä tilastossa ylipeiton vaikutus poistetaan estimoinnissa.

Alipeittoa syntyy kun kehikossa eivät ole mukana kaikki kohdeperusjoukkoon kuuluvat alkiot. Tässä tilastossa alipeittoon voi kuulua vain sellaiset maatilat, jotka eivät ole olleet mukana vuoden 2002 maatilarekisterissä. Alipeittoa ei ole korjattu estimoinnissa minkään vuoden tilastossa. Myöskään ennen vuotta 1995 olleissa aineistoissa ylipeiton vaikutusta ei saatu poistettua kokonaan. Tämä johtuu siitä, että pelkästään veroilmoituksen perusteella voi olla vaikeaa erottaa peltoa viljelemättömät tilat peltoa viljelleistä, mutta vähäisten myyntitulojen tiloista.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy kerran vuodessa ja mittausjakso on verovuosi, joka tarkoittaa maatilatalouden tuloverolain mukaan kalenterivuotta. Tilastosta julkaistaan vain lopullinen tieto. Tilasto pyritään jatkossa julkaisemaan yhden vuoden kuluessa tilastovuoden päättymisestä.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Tiedot julkaistaan paperijulkaisuna. Osa tiedoista julkaistaan myös internetissä. Taulukoita voidaan toimittaa asiakkaille myös sähköisessä muodossa sekä julkaisusta poikkeavalla tavalla ristiintaulukoituna.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilasto on laadittu vuodesta 1973 saakka. Suurimpia ajallista vertailtavuutta heikentäviä muutoksia on tapahtunut esimerkiksi vuonna 1986, jolloin maatilatalouden verotuksessa maa- ja metsätalous eriytettiin toisistaan. Sen jälkeen tiedot on julkaistu sekä maa että metsätaloudesta erikseen. Vuonna 1992 uudistettiin maatalouden verolomakkeet perusteellisesti, jonka jälkeen Tilastokeskus on täydentänyt tilastoaineistoa suoralla maatiloille tehtävällä lomakekyselyllä.

Tilaston tiedot ovat osittain vertailukelpoisia mm seuraavien maatilojen taloutta kuvaavien tilastojen ja tutkimusten kesken:

-Maatilatalouden tulo- ja verotilasto, julk. Tilastokeskus
-Tulonjakotilasto, julk. Tilastokeskus
-FADN kannattavuustutkimus, julk. MTT Taloustutkimus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa on julkaistu vuosittain eri pituisia aikasarjoja menneiltä vuosilta. Aikasarjoja on sekä kaikilta tiloilta että paneelina, jolloin aiemmilta vuosilta on vain tilastovuotena tuotantoa jatkaneet tilat.
7. Selkeys ja eheys

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maatilojen tuloja, menoja, varoja ja velkoja verotusaineiston pohjalta. Tässä mielessä tilasto on keskeinen maatilojen talouden kuvaaja ns. kassaperusteisen järjestelmän avulla. Koska kassaperusteisesti lasketut tunnusluvut lähentyvät pitkällä aikajänteellä kannattavuusperusteisia lukuja, niin tilaston lukuja voidaan vertailla myös FADN kannattavuustutkimuksen tuottamiin tunnuslukuihin.
8. Dokumentointi

Keskeiset tilaston käsitteet ja luokitukset on esitetty tilastojulkaisussa. Lisäksi käsitteet ovat saatavilla Tilastokeskuksen käsite ja luokitustietokannoissa.

Päivitetty 1.6.2005








Itse maksettu kansallinen tuki maataloutemme turva. Suomi salaa eurotukiaiset.

EU:n maataloustukiaisista 80 % maksetaan viidennekselle maatiloista. Suurviljelijöinä voivat toimia myös pankit ja pörssiyhtiöt. EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel on ollut yksi suurimpia tanskalaisia EU-tukiaisten saajia.

Kansallinen tuki

Periaatteessa kaikissa EU-maissa on sama eli yhteinen maatalouspolitiikka. Käytännössä se ei enää sitä ole viime vuoden laajenemisen jälkeen, mutta yhteistä kaikille jäsenmaille on se, että EU määrää niiden maataloudesta.

EU maksaa maataloustukiaisia eri maille eri perusteiden mukaan. Suomi on pelannut tukiaispokerissa korttinsa huonosti. Me joudumme itse maksamaan maataloutemme ylläpidosta paljon suuremman osuuden kuin muut EU-maat.

EU:n Suomen maataloudelle sallimista tukiaisista (noin 1 800 miljoonaa euroa) suurin osa on sellaista rahaa, joka maksetaan meidän omien veronmaksajiemme pussista. Itse maksamme 1 000 miljoonaa euroa ja EU:n jäsenmaksupalautusta saamme vain 800 miljoonaa.

Tukitiedot eivät julkisia

Tanskan ohella tukiaisten saajat tiedetään muun muassa Englannissa. Siellä eniten tukia saa sokeriyhtiö Tate&Lyle, jolle lähetetään Brysselistä 227 miljoonaa euroa vuodessa meidänkin jäsenmaksurahojamme. Kuningatar Elisabeth II on saanut EU:lta 546 000 puntaa eli lähes miljoona euroa kuninkaallisiin maanviljelyharrastuksiin. Suomessa tukiaisten saajat salataan. Kun meppi Esko Seppänen pyysi maa- ja metsätalousministeriöltä 18.4.2005 tukiaistietoja siihen tapaan kuin ne ovat julkisia Tanskassa ja Englannissa, vastaus oli että ei.

Ministeriö perusteli kielteisen kantansa tietojen julkaisemiseen tässä lehdessä seuraavasti: ”Maaseutuelinkeinorekisterilain 7 §:n mukaan rekisterissä olevia tietoja saa antaa ja luovuttaa vain 1) rekisteriyksikön omistajan tai haltijan suostumuksella ja toimeksiannosta; 2) lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaisesti; tai 3) tieteelliseen tutkimukseen sekä tilastollisiin tarkoituksiin. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että mikään näistä edellytyksistä ei tässä tapauksessa täyty.” Jos tiedot olisi saatu, niistä olisi selvinnyt, että maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kepu) on suuria EU-maataloustuen maataloustuen saajia. Se ei kuitenkaan selvinnyt, kun hänen ministeriönsä kieltäytyi luovuttamasta tietoja. Tilastot kertovat EU:n komission tilastot paljastavat sen, miten epätasaisesti maataloustuet jakautuvat vanhojen jäsenmaiden kesken.

Seuraavassa esitetään kaksi taulukkoa, joista vasemmanpuoleinen kertoo EU:n rahoista jäsenmaille maksetut tukiaiset ja oikeanpuoleinen jäsenmaiden itsensä omista varoistaan maksamat kansalliset tuet.

EU:n raha


Kansallinen tuki

Ranska 10,4


Ranska 3,4

Espanja 6,6


Saksa 1,8

Saksa 5,8


Suomi 1,4

Italia 5,4


Italia 1,0

Englanti 4,0


Englanti 1,0

Kreikka 2,8


Hollanti 0,9

Irlanti 2,0


Itävalta 0,9

Hollanti 1,4


Espanja 0.7

Tanska 1,2


Irlanti 0.5

Itävalta 1,2


Belgia 0,4

Belgia 1,0


Ruotsi 0,4

Suomi 0,9


Portugali 0,3

Ruotsi 0,9


Kreikka 0,3

Portugali 0,9


Tanska 0,2

Luxemburg 0,04


Luxemburg 0,03

Suomi saa näiden tilastojen mukaan vähän EU-tukia, mutta maksaa niitä omista rahoistaan paljon. Asukasluvulla mitattuna Suomi saa paljon rahaa EU:lta, mutta karuissa ilmastooloissamme se ei riitä menestykselliseen maanviljelyyn. Jos Suomessa halutaan ylläpitää maataloudellista toimintaa, on vaikea kuvitella, että siihen saataisiin lähivuosina olennaisesti enemmän EU-rahaa. Pikemminkin EU:lta saadaan entistä vähemmän rahaa. Kaikki viljelijöiden elinolojen parannukset meidän on maksettava itse. Sekin tie on jo kuitenkin pitkälle kuljettu: kaikista EU:n jäsenmaista – suuret maat mukaan lukien – Suomi maksaa jo nyt kolmanneksi eniten kansallisia tukia!

Maatalouden rahat eivät kasva

EU:ssa ollaan par´aikaa päättämässä vuosien 2007–2013 budjettien suurista linjoista. Maatalouden menoista on jo periaatteessa sopimus, jonka mukaan ne voivat lisääntyä enintään prosentin vuodessa. Kun samanaikaisesti leikataan aluepoliittisia tukia, joista päättämiseen EU:lla on monopoli, on entistä enemmän uhattuna Suomen maaseudun elinkelpoisuus. Meille ei luonto tarjoa samanlaisia myötäjäisiä kuin eteläisemmille EU-kansalaisille, ja sitä puutetta meidän pitää korjata kansallisella rahalla.



Esko Seppänen










Maataloustuissa monta
piinakohtaa viljelijälle

Maatalouden tuet ovat edelleen suurimmalle osalle viljelijöitä vaikea asia. Tukijärjestelmää sinällään pidetään vaikeaselkoisena, mutta lähes yhtä vaikeita ovat lomakkeiden täyttö ja niihin liittyvät ohjeet.
Tukien selkiyttämisestä ja yksinkertaistamisesta on puhuttu usein, mutta tuloksia ei ole saatu aikaan. Joka viides maa- ja metsätalousministeriön kyselyyn vastanneesta vajaasta kahdestatuhannesta viljelijästä oli sitä mieltä, että tukijärjestelmä on kehittynyt yhä vaikeampaan suuntaan.
Neljä viidennestä viljelijöistä pitää tukien valvontaa tarpeellisena, jotta väärinkäytöksiltä vältytään. Silti valvonta koetaan henkisesti raskaaksi ja valvojien tulo tilalle koettelemukseksi, vaikka tarkastajia pidetään asiallisina ja osaavina.
Suomi on niin tukiasioissa kuin valvonnoissakin EU:n mallioppilas. Viljelijät uskovat, että maataloutta valvotaan meillä tarkemmin kuin muissa jäsenmaissa. EU:n raporttien mukaan muita vähäisempikin valvonta riittäisi. Suomi näet kuuluu väärinkäytösten tilastossa häntäpäähän. Kun unioni perii vuosittain väärin perustein maksettuja tukia takaisin satoja miljoonia euroja, Suomen osuus koko jäsenyysaikana on ollut miljoonan euron luokkaa.
Yksi ahdistuksen aihe viljelijälle on pelko vahingossa sattuneesta erehdyksestä. Tahatonkin rike on perinteisen, rehellisyyteen kannustavan, luterilaisen kasvatuksen saaneelle häpeällistä. Asiaa pahentaa vielä se, että siitä koituvat seuraamukset ikään kuin tekevät tahattomasta tahallisen, rangaistavan teon.
Euroopan unionin säädökset, artiklat ja direktiivit ovat tulleet jäädäkseen. Niiden pahamaineista byrokratiaa voidaan kuitenkin lieventää. Kotimainen hallinto EU-tarkastajia myöten on avainasemassa.
Puhutaan hyvästä hallinnosta, joka viime kädessä riippuu hallintoa toteuttavista ihmisistä. Lakeja ja paragrafeja pitää noudattaa, mutta niiden soveltamisessa käytäntöön tarvitaan oikeuden ja kohtuuden tuntemusta, inhimillisyyttä. Monessa tapauksessa jo lähestymistapa tai ohjekirjeen sanamuoto ratkaisevat, kokeeko ihminen itsensä tasa-arvoiseksi kansalaiseksi vai hallintoalamaiseksi.
Kohu aiheettomista ja suurista tuista on viime aikoina nostanut esiin kysymyksen tukien julkisuudesta. EU:ssa vain Britanniassa ja Tanskassa tukitiedot ovat julkisia. Ja ne hätkähdyttävät kansalaisia. Suurimman tukipotin korjaavat varakkaat, kuninkaalliset etunenässä.
Suomessa tukien kokonaissummat paljastuvat valtion talousarviosta ja tukiperusteet ovat tiedossa, mutta viljelijäkohtaiset tiedot eivät ole julkisia.
Suomalainen viljelijä voi kokea tukitietonsa julkaisemisen kiusalliseksi. Se ei kuulu kulttuuriimme. Mutta epäily salamyhkäisyydestäkään ei ole eduksi. Paras lääke kohulle on avoimuus.
Viljelijä on palkkansa ansainnut ja tuki on puolet palkasta. Käytäntö on EU:n yhteinen, tuet ovat osa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja turva omalle ruuantuotannolle


















RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Jo riittää !
Lauantaina 17.9. 2005 klo 16:50:56

Message:
Tämä keskustelu ei kuulu tämän clubin palstoille.
Suosittelen muita forumeita.
Eero L. / Hyvinkää
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: tukiainen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 19:47:55

Message:
tuli tukia nii vitusti että on akan kans pyyhitty perseemme 500euron seteleihin ja syötetty niitä kaupunkilaisille paperi työntekiöölle ne kon on nii vitun ahnehia

Vastauksen voit lähettää alla olevalla lomakkeella.

Nimi:
Email:
Aihe:
Viesti:





RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Make
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:39:12

Message:
Jokut ovat latvasta lahoja, kun kopsaavat sivutolkulla tekstiä tänne, käyttäkää mielikuvitusta ja kirjoittakaa. Seuraavat suuremmat tuet Lfa: lisäosa ja Cap-tuki tippuvat marras/joulukuun vaihteessa, kyllä kauppiaat tietää milloin raha liikkuu, on muuten kauppiaat liikkeellä, ainakin konekauppiaat.Ovat oppineet haistamaan rahanhajun.

Vastauksen voit lähettää alla olevalla lomakkeella.

Nimi:
Email:
Aihe:
Viesti:





RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Make
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:55:54

Message:
No hulluja ei kylvetä niitä kasvaa muuten vaan.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: niin no
Lauantaina 17.9. 2005 klo 22:17:47

Message:
Todistihan tuo taas kerran sen minkä kaikki tiedämme: Siivelläeläjiä ovat kaikki maajussit jotka tukiaisia nostavat...............myös tämä "herra" Make-maantonkija.

Vastauksen voit lähettää alla olevalla lomakkeella.

Nimi:
Email:
Aihe:
Viesti:





RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Siemens
Sunnuntaina 18.9. 2005 klo 09:45:44

Message:
Upeaa että joku idiootti on juuri oppinut copy/pasten käytön.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Make
Sunnuntaina 18.9. 2005 klo 09:50:41

Message:
Kaverilla näkyy olevan sama kengänumero ja äo:määrä, kun ei voi muut kun häiriköidä toisten keskustelua.

Vastauksen voit lähettää alla olevalla lomakkeella.

Nimi:
Email:
Aihe:
Viesti:





Etusivulle

Aihe: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: pohjalaanen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 09:04:34

Viesti:
sain eilen eu-tukiaiset.kyllä taas kelpaa. 50 tuhatta eeroa. uuden traktorin käyn tänään tilaamassa
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 10:54:34

Message:
Ime munaas LOINEN.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ei niin loinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:20:51

Message:
Ime munki munaa ku muija lähti tukiaispellen mukaan!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: heh
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:48:58

Message:
Sil oli vissiin hajuaisti mennyt.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Hämäläinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:33:06

Message:
Joo oli ne tullu mullekin noi tukiaiset eilen tilille. Itse en ostele enää koneita kun olen jo iäkäs mutta akka on halunnut ulkomaille ja thaimaahan ajateltiin kohtapuoli lähteä kolmeksi viikoksi. Naapurin maajussin kanssa ollaaan käyty Leviltä kattelemassa kelomökkiä sijoitusmielessä. Pitäähän tulevaisuutta turvata jo nyt jos tuet joskus poistuu.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ?
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:54:46

Message:
Ei niitä vielä ole tullut tilille!!!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Iiro V
Lauantaina 17.9. 2005 klo 14:19:58

Message:

Maatalouden tarkat tukimarkat yksissä kansissa

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on yhteistyössä ministeriön kanssa koonnut Suomen EU-jäsenyyden aikana 1995-1999 maksetut maa- ja puutarhatalouden tulotuet sekä vienti-, rakenne- ja aluetuet yksiin kansiin. Tarkat markat - niminen julkaisu ilmestyy nyt ensi kertaa ja jatkossa se julkaistaan säännöllisin väliajoin.

Julkaisusta käy muun muassa ilmi, että maa- ja puutarhatalouden tulotukea sai vuonna 1999 Suomessa 81 395 maatilaa. Aktiivitilojen kokonaismäärä samana vuonna oli noin 83 000, mikä osoittaa että noin 98 % tiloista on hakenut tukea. Suomen ensimmäisenä EU-vuotena tulotukea sai 95 139 tilaa.

EU-jäsenyyden aikana maatilojen keskipeltoala on kasvanut 4,5 hehtaarilla 26,8 hehtaariin. Vuonna 1995 keskipeltoala oli 4,5 hehtaaria pienempi. Huomattava osa peltoalan kasvusta johtuu pellon vuokrauksen lisääntymisestä EU-jäsenyyden aikana.

Julkaisussa on kuvattu maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmien pääpiirteet ja esitetty niistä keskeiset tilastot tukityypeittäin ja alueittain vuosilta 1995-1999. Mukana ovat myös maito-, uuhi- ja emolehmäkiintiöt ja kasvinviljelypuolelta muun muassa Suomen CAP-perusalan sekä öljynkasvi-, tärkkelys- ja koristekasvikiintiöiden käyttöasteet.

Julkaisun tilastoista ei pysty päättelemään yksittäisille tiloille maksettuja tukia, sillä jos tukimuotojen saajia on vain yksi tai muutamia aluetta kohden, summat on liitetty osaksi suurempia kokonaisuuksia.

Julkaisu on laatuaan ensimmäinen. Aikaisemmin tukitiedot on kerätty erikseen perusrekisteristä, mikä on ollut aikaa vievää ja työlästä. Julkaisusta on suunnitteilla myös sähköinen versio.

Julkaisun hinta on 230 markkaa. Ks. myös kirjaesittely!

Lisätietoja:

yliaktuaari Kaija Eskelinen
puh. (09) 5765 2363

tutkija Maria Granqvist
puh. (09) 5765 2365
maria.granqvist@mmm.fi

Tilaukset:
Virpi Soimes
puh.(09) 5765 2394
fax (09) 5765 2395
virpi.soimes@mmm.fi







Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston laatuseloste
1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maassamme toimivien maataloutta harjoittavien maatilojen taloudellista toimintaa ja rakennetta. Tilaston tutkimusyksikkönä on maatila ja tilastointiajanjaksona kalenterivuosi. Tietosisältö kattaa sekä maa- että metsätalouden. Tilaston tietoja käyttävät niin maatalouspolitiikan tekijät kuin lakien laatijat tietolähteenään. Aineisto on lisäksi tutkimuskäytössä myös useilla maatalouden taloudellista tutkimusta tekevillä laitoksilla.

1.2 Tilaston käsitteet ja luokitukset

Tilaston tärkeimpänä lähdeaineistona käytetään maatilojen veroaineistoja. Tästä johtuen tilastossa käytetyt käsitteet vastaavat suurelta osin maatilatalouden tuloverolain käsitteitä. Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta, sekä sellaista erikoismaataloutta tai maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Tilaston kohdeperusjoukkoon kuulumisen edellytyksenä on lisäksi seuraavat ehdot; maatilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä pelto- ja puutarhamaata, sekä maatilaa verotetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan.

Maatilojen kokoa kuvataan viljellyn pellon pinta-alalla. Viljeltyyn peltoalaan kuuluu oma pelto, josta on vähennetty tilalta pois vuokrattu pelto ja lisätty itselle vuokrattu pelto. Lisäksi tuloksia on luokiteltu alueittain, tuotantosuunnittain, omistaja- ja ikäryhmittäin.
2. Tilaston menetelmäkuvaus

2.1 Tilaston perusjoukko, käytetyt perusaineistot, tutkimusasetelma, tiedonkeruutapa, estimointimenetelmät ja painokertoimien käyttö.

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto on otantatutkimus, jonka tutkimusyksikkönä on maatila. Otantakehikko muodostetaan niistä maatiloista, jotka kuuluvat MMM/Tiken ylläpitämään ns. aktiivisten tilojen maatilarekisteriin. Lisäksi tilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä peltoa. Otantastrategiaan sisältyy kiertävä paneeli, jossa noin puolet otoksesta vaihtuu vuosittain jolloin sama tila on yleensä mukana tutkimuksessa kahden vuoden ajan. Otanta-asetelmana oli ositettu yksinkertainen satunnaisotanta palauttamatta. Tärkeimpinä osituskriteereinä olivat tuotantosuunta ja tilakoko. Otos kiintiöidään Neyman-kiintiöinnin mukaan ja kiintiöintimuuttujana käytetään edellisen vuoden maatalouden tulosta.

Estimointi suoritetaan jälkiosittamalla aineisto. Jälkiosituksessa tärkeimmät kriteerit ovat maatilan juridinen muoto ja koko. Tämän jälkeen saadut painokertoimet kalibroidaan suurimmalle osalle otosta.

Tilaston tiedonkeruussa on noudatettu vuodesta 1993 lähtien samaa periaatetta; tiedot kerätään otokseen kuuluvilta viljelijöiltä ensisijaisesti verolomakkeista. Verolomakkeiden tietoja täydennetään tiloille lähetettävällä tilastolomakkeella. Koko kohdeperusjoukosta saadaan tietoja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämästä maaseutuelinkeinorekisteristä. Tähän rekisteriin sisältyvästä integroidusta hallinto- ja valvontajärjestelmästä (IACS) poimittiin myös tilaston kotieläin-, kasvinviljely- ja tukitiedot. Estimoinnissa ja puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään lisäksi henkilöverorekisteriä.

Osittaiskatoa täydennetään niiltä osin kuin mahdollista suoraan maaseutuelinkeinorekisteristä. Muiden puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään hyväksi riippuvuuksia puuttuvia tietoja sisältävien muuttujien ja taustatietojen välillä. Puuttuvien tietojen täydennyksessä käytetään ns. hot-deck-imputointia, jossa järjestävänä muuttujana käytetään tilastollisilla malleilla muodostettuja ennusteita.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1 Mitä mitataan?

Useimmat tilaston muuttujat ovat suoraan veroilmoituksessa omana kohtanaan ja yleensä näiden muuttujien käsittelyssä ei ollut virheen mahdollisuutta. Tilastolomakkeella kerätyissä muuttujissa saattaa kuitenkin olla joitakin kohtia, lähinnä muut kotieläinmenot, muut kasvinviljelymenot ja lyhytaikainen kalusto, jotka voivat olla tilan kirjanpidossa hyvinkin eri tavalla käsiteltyjä. Tällaisissa tapauksissa käsittely pyrittiin saattamaan kaikille maatiloille samanlaiseksi.

3.2 Epävarmuustekijät ja mahdolliset virhelähteet

Muilta kuin yksityisten henkilöiden omistamilta tiloilta oikean viljelijän tavoittaminen on usein vaikeaa. Toinen potentiaalinen tilan omistukseen liittyvä virhelähde on omistajanvaihdokset. Omistajan vaihtuessa tilan tiedoista ei useinkaan saada muodostettua hyväksyttäviä tietoja, joten tilastovuonna omistajan vaihdoksen kokeneista tiloista vain pieni osuus oli mukana tilastossa. Myös omistajan vaihdoksen ajankohdan havaitseminen on usein vaikeaa. Tällaisia havaintoja tutkittiin erikseen tiedonkeruuvaiheessa, joten tästä syntyvän virheen vaikutus on pieni. Osa tiloista saa lykkäystä veroilmoituksen palauttamisajankohtaan. Tällöin kasvaa mahdollisuus, ettei maatilaa saada mukaan tilastoon.

Tiedonkeruussa mittavirheitä aiheuttaa myös se, että lomakkeet saatiin yleensä ennen verottajan valmistelua. Tällöin tiedot ovat viljelijän itsensä antamia, jolloin niistä puuttuvat verottajan korjaukset. Verottajan korjaukset kohdistuvat yleensä arvionvaraisiin eriin ja käyttöomaisuuden käsittelyyn. Verottajan korjausten eroja on tutkittu vuosittain henkilöveroaineiston avulla ja aineiston tietojen vastaavuus henkilöverotietoihin on ollut erittäin hyvä.

Kerätyt tiedot tarkistettiin usealla eri tavalla. Jokainen havainto käydään kertaalleen läpi kaikkien kohtien osalta, joten tietojen käsittelystä ja tarkistuksesta aiheutuneiden virheiden todennäköisyys on pieni.

Otantavirheen suuruutta arvioidaan estimaattoreiden keskivirheiden avulla. Keskivirheen avulla lasketaan tutkimuksen kullekin tulosluvulle luottamusväli, jolla kohdeperusjoukon todellinen arvo on tietyllä luotettavuustasolla. Esimerkiksi koko maan tulos maataloudesta -muuttujan keskiarvon estimaatti vuonna 2002 oli 14249 euroa ja suhteellinen keskivirhe 0,5 prosenttia. Kun keskivirhe kerrotaan luottamusvälin kertoimella 1,96, saadaan tulokseksi maataloudesta koko maassa tilaa kohti 95 prosentin luotettavuustasolla 14049 - 14449 euroa.

Tilaston osuvuutta verrattiin laskemalla otoksen perusteella kokonaismääriä maaseutuelinkeinorekisterin muuttujista. Erot rekisteristä laskettuihin kokonaismääriin olivat vähäisiä. Ylipeittoa syntyy kun kehikossa on mukana kohdeperusjoukkoon kuulumattomia alkioita, esimerkiksi tiloja jotka kuuluvat EVL piiriin. Tässä tilastossa ylipeiton vaikutus poistetaan estimoinnissa.

Alipeittoa syntyy kun kehikossa eivät ole mukana kaikki kohdeperusjoukkoon kuuluvat alkiot. Tässä tilastossa alipeittoon voi kuulua vain sellaiset maatilat, jotka eivät ole olleet mukana vuoden 2002 maatilarekisterissä. Alipeittoa ei ole korjattu estimoinnissa minkään vuoden tilastossa. Myöskään ennen vuotta 1995 olleissa aineistoissa ylipeiton vaikutusta ei saatu poistettua kokonaan. Tämä johtuu siitä, että pelkästään veroilmoituksen perusteella voi olla vaikeaa erottaa peltoa viljelemättömät tilat peltoa viljelleistä, mutta vähäisten myyntitulojen tiloista.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy kerran vuodessa ja mittausjakso on verovuosi, joka tarkoittaa maatilatalouden tuloverolain mukaan kalenterivuotta. Tilastosta julkaistaan vain lopullinen tieto. Tilasto pyritään jatkossa julkaisemaan yhden vuoden kuluessa tilastovuoden päättymisestä.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Tiedot julkaistaan paperijulkaisuna. Osa tiedoista julkaistaan myös internetissä. Taulukoita voidaan toimittaa asiakkaille myös sähköisessä muodossa sekä julkaisusta poikkeavalla tavalla ristiintaulukoituna.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilasto on laadittu vuodesta 1973 saakka. Suurimpia ajallista vertailtavuutta heikentäviä muutoksia on tapahtunut esimerkiksi vuonna 1986, jolloin maatilatalouden verotuksessa maa- ja metsätalous eriytettiin toisistaan. Sen jälkeen tiedot on julkaistu sekä maa että metsätaloudesta erikseen. Vuonna 1992 uudistettiin maatalouden verolomakkeet perusteellisesti, jonka jälkeen Tilastokeskus on täydentänyt tilastoaineistoa suoralla maatiloille tehtävällä lomakekyselyllä.

Tilaston tiedot ovat osittain vertailukelpoisia mm seuraavien maatilojen taloutta kuvaavien tilastojen ja tutkimusten kesken:

-Maatilatalouden tulo- ja verotilasto, julk. Tilastokeskus
-Tulonjakotilasto, julk. Tilastokeskus
-FADN kannattavuustutkimus, julk. MTT Taloustutkimus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa on julkaistu vuosittain eri pituisia aikasarjoja menneiltä vuosilta. Aikasarjoja on sekä kaikilta tiloilta että paneelina, jolloin aiemmilta vuosilta on vain tilastovuotena tuotantoa jatkaneet tilat.
7. Selkeys ja eheys

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maatilojen tuloja, menoja, varoja ja velkoja verotusaineiston pohjalta. Tässä mielessä tilasto on keskeinen maatilojen talouden kuvaaja ns. kassaperusteisen järjestelmän avulla. Koska kassaperusteisesti lasketut tunnusluvut lähentyvät pitkällä aikajänteellä kannattavuusperusteisia lukuja, niin tilaston lukuja voidaan vertailla myös FADN kannattavuustutkimuksen tuottamiin tunnuslukuihin.
8. Dokumentointi

Keskeiset tilaston käsitteet ja luokitukset on esitetty tilastojulkaisussa. Lisäksi käsitteet ovat saatavilla Tilastokeskuksen käsite ja luokitustietokannoissa.

Päivitetty 1.6.2005








Itse maksettu kansallinen tuki maataloutemme turva. Suomi salaa eurotukiaiset.

EU:n maataloustukiaisista 80 % maksetaan viidennekselle maatiloista. Suurviljelijöinä voivat toimia myös pankit ja pörssiyhtiöt. EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel on ollut yksi suurimpia tanskalaisia EU-tukiaisten saajia.

Kansallinen tuki

Periaatteessa kaikissa EU-maissa on sama eli yhteinen maatalouspolitiikka. Käytännössä se ei enää sitä ole viime vuoden laajenemisen jälkeen, mutta yhteistä kaikille jäsenmaille on se, että EU määrää niiden maataloudesta.

EU maksaa maataloustukiaisia eri maille eri perusteiden mukaan. Suomi on pelannut tukiaispokerissa korttinsa huonosti. Me joudumme itse maksamaan maataloutemme ylläpidosta paljon suuremman osuuden kuin muut EU-maat.

EU:n Suomen maataloudelle sallimista tukiaisista (noin 1 800 miljoonaa euroa) suurin osa on sellaista rahaa, joka maksetaan meidän omien veronmaksajiemme pussista. Itse maksamme 1 000 miljoonaa euroa ja EU:n jäsenmaksupalautusta saamme vain 800 miljoonaa.

Tukitiedot eivät julkisia

Tanskan ohella tukiaisten saajat tiedetään muun muassa Englannissa. Siellä eniten tukia saa sokeriyhtiö Tate&Lyle, jolle lähetetään Brysselistä 227 miljoonaa euroa vuodessa meidänkin jäsenmaksurahojamme. Kuningatar Elisabeth II on saanut EU:lta 546 000 puntaa eli lähes miljoona euroa kuninkaallisiin maanviljelyharrastuksiin. Suomessa tukiaisten saajat salataan. Kun meppi Esko Seppänen pyysi maa- ja metsätalousministeriöltä 18.4.2005 tukiaistietoja siihen tapaan kuin ne ovat julkisia Tanskassa ja Englannissa, vastaus oli että ei.

Ministeriö perusteli kielteisen kantansa tietojen julkaisemiseen tässä lehdessä seuraavasti: ”Maaseutuelinkeinorekisterilain 7 §:n mukaan rekisterissä olevia tietoja saa antaa ja luovuttaa vain 1) rekisteriyksikön omistajan tai haltijan suostumuksella ja toimeksiannosta; 2) lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaisesti; tai 3) tieteelliseen tutkimukseen sekä tilastollisiin tarkoituksiin. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että mikään näistä edellytyksistä ei tässä tapauksessa täyty.” Jos tiedot olisi saatu, niistä olisi selvinnyt, että maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kepu) on suuria EU-maataloustuen maataloustuen saajia. Se ei kuitenkaan selvinnyt, kun hänen ministeriönsä kieltäytyi luovuttamasta tietoja. Tilastot kertovat EU:n komission tilastot paljastavat sen, miten epätasaisesti maataloustuet jakautuvat vanhojen jäsenmaiden kesken.

Seuraavassa esitetään kaksi taulukkoa, joista vasemmanpuoleinen kertoo EU:n rahoista jäsenmaille maksetut tukiaiset ja oikeanpuoleinen jäsenmaiden itsensä omista varoistaan maksamat kansalliset tuet.

EU:n raha


Kansallinen tuki

Ranska 10,4


Ranska 3,4

Espanja 6,6


Saksa 1,8

Saksa 5,8


Suomi 1,4

Italia 5,4


Italia 1,0

Englanti 4,0


Englanti 1,0

Kreikka 2,8


Hollanti 0,9

Irlanti 2,0


Itävalta 0,9

Hollanti 1,4


Espanja 0.7

Tanska 1,2


Irlanti 0.5

Itävalta 1,2


Belgia 0,4

Belgia 1,0


Ruotsi 0,4

Suomi 0,9


Portugali 0,3

Ruotsi 0,9


Kreikka 0,3

Portugali 0,9


Tanska 0,2

Luxemburg 0,04


Luxemburg 0,03

Suomi saa näiden tilastojen mukaan vähän EU-tukia, mutta maksaa niitä omista rahoistaan paljon. Asukasluvulla mitattuna Suomi saa paljon rahaa EU:lta, mutta karuissa ilmastooloissamme se ei riitä menestykselliseen maanviljelyyn. Jos Suomessa halutaan ylläpitää maataloudellista toimintaa, on vaikea kuvitella, että siihen saataisiin lähivuosina olennaisesti enemmän EU-rahaa. Pikemminkin EU:lta saadaan entistä vähemmän rahaa. Kaikki viljelijöiden elinolojen parannukset meidän on maksettava itse. Sekin tie on jo kuitenkin pitkälle kuljettu: kaikista EU:n jäsenmaista – suuret maat mukaan lukien – Suomi maksaa jo nyt kolmanneksi eniten kansallisia tukia!

Maatalouden rahat eivät kasva

EU:ssa ollaan par´aikaa päättämässä vuosien 2007–2013 budjettien suurista linjoista. Maatalouden menoista on jo periaatteessa sopimus, jonka mukaan ne voivat lisääntyä enintään prosentin vuodessa. Kun samanaikaisesti leikataan aluepoliittisia tukia, joista päättämiseen EU:lla on monopoli, on entistä enemmän uhattuna Suomen maaseudun elinkelpoisuus. Meille ei luonto tarjoa samanlaisia myötäjäisiä kuin eteläisemmille EU-kansalaisille, ja sitä puutetta meidän pitää korjata kansallisella rahalla.



Esko Seppänen










Maataloustuissa monta
piinakohtaa viljelijälle

Maatalouden tuet ovat edelleen suurimmalle osalle viljelijöitä vaikea asia. Tukijärjestelmää sinällään pidetään vaikeaselkoisena, mutta lähes yhtä vaikeita ovat lomakkeiden täyttö ja niihin liittyvät ohjeet.
Tukien selkiyttämisestä ja yksinkertaistamisesta on puhuttu usein, mutta tuloksia ei ole saatu aikaan. Joka viides maa- ja metsätalousministeriön kyselyyn vastanneesta vajaasta kahdestatuhannesta viljelijästä oli sitä mieltä, että tukijärjestelmä on kehittynyt yhä vaikeampaan suuntaan.
Neljä viidennestä viljelijöistä pitää tukien valvontaa tarpeellisena, jotta väärinkäytöksiltä vältytään. Silti valvonta koetaan henkisesti raskaaksi ja valvojien tulo tilalle koettelemukseksi, vaikka tarkastajia pidetään asiallisina ja osaavina.
Suomi on niin tukiasioissa kuin valvonnoissakin EU:n mallioppilas. Viljelijät uskovat, että maataloutta valvotaan meillä tarkemmin kuin muissa jäsenmaissa. EU:n raporttien mukaan muita vähäisempikin valvonta riittäisi. Suomi näet kuuluu väärinkäytösten tilastossa häntäpäähän. Kun unioni perii vuosittain väärin perustein maksettuja tukia takaisin satoja miljoonia euroja, Suomen osuus koko jäsenyysaikana on ollut miljoonan euron luokkaa.
Yksi ahdistuksen aihe viljelijälle on pelko vahingossa sattuneesta erehdyksestä. Tahatonkin rike on perinteisen, rehellisyyteen kannustavan, luterilaisen kasvatuksen saaneelle häpeällistä. Asiaa pahentaa vielä se, että siitä koituvat seuraamukset ikään kuin tekevät tahattomasta tahallisen, rangaistavan teon.
Euroopan unionin säädökset, artiklat ja direktiivit ovat tulleet jäädäkseen. Niiden pahamaineista byrokratiaa voidaan kuitenkin lieventää. Kotimainen hallinto EU-tarkastajia myöten on avainasemassa.
Puhutaan hyvästä hallinnosta, joka viime kädessä riippuu hallintoa toteuttavista ihmisistä. Lakeja ja paragrafeja pitää noudattaa, mutta niiden soveltamisessa käytäntöön tarvitaan oikeuden ja kohtuuden tuntemusta, inhimillisyyttä. Monessa tapauksessa jo lähestymistapa tai ohjekirjeen sanamuoto ratkaisevat, kokeeko ihminen itsensä tasa-arvoiseksi kansalaiseksi vai hallintoalamaiseksi.
Kohu aiheettomista ja suurista tuista on viime aikoina nostanut esiin kysymyksen tukien julkisuudesta. EU:ssa vain Britanniassa ja Tanskassa tukitiedot ovat julkisia. Ja ne hätkähdyttävät kansalaisia. Suurimman tukipotin korjaavat varakkaat, kuninkaalliset etunenässä.
Suomessa tukien kokonaissummat paljastuvat valtion talousarviosta ja tukiperusteet ovat tiedossa, mutta viljelijäkohtaiset tiedot eivät ole julkisia.
Suomalainen viljelijä voi kokea tukitietonsa julkaisemisen kiusalliseksi. Se ei kuulu kulttuuriimme. Mutta epäily salamyhkäisyydestäkään ei ole eduksi. Paras lääke kohulle on avoimuus.
Viljelijä on palkkansa ansainnut ja tuki on puolet palkasta. Käytäntö on EU:n yhteinen, tuet ovat osa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja turva omalle ruuantuotannolle


















RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Jo riittää !
Lauantaina 17.9. 2005 klo 16:50:56

Message:
Tämä keskustelu ei kuulu tämän clubin palstoille.
Suosittelen muita forumeita.
Eero L. / Hyvinkää
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: tukiainen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 19:47:55

Message:
tuli tukia nii vitusti että on akan kans pyyhitty perseemme 500euron seteleihin ja syötetty niitä kaupunkilaisille paperi työntekiöölle ne kon on nii vitun ahnehia
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:03:20

Message:

Etusivulle

Aihe: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: pohjalaanen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 09:04:34

Viesti:
sain eilen eu-tukiaiset.kyllä taas kelpaa. 50 tuhatta eeroa. uuden traktorin käyn tänään tilaamassa
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 10:54:34

Message:
Ime munaas LOINEN.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ei niin loinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:20:51

Message:
Ime munki munaa ku muija lähti tukiaispellen mukaan!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: heh
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:48:58

Message:
Sil oli vissiin hajuaisti mennyt.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Hämäläinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:33:06

Message:
Joo oli ne tullu mullekin noi tukiaiset eilen tilille. Itse en ostele enää koneita kun olen jo iäkäs mutta akka on halunnut ulkomaille ja thaimaahan ajateltiin kohtapuoli lähteä kolmeksi viikoksi. Naapurin maajussin kanssa ollaaan käyty Leviltä kattelemassa kelomökkiä sijoitusmielessä. Pitäähän tulevaisuutta turvata jo nyt jos tuet joskus poistuu.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ?
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:54:46

Message:
Ei niitä vielä ole tullut tilille!!!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Iiro V
Lauantaina 17.9. 2005 klo 14:19:58

Message:

Maatalouden tarkat tukimarkat yksissä kansissa

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on yhteistyössä ministeriön kanssa koonnut Suomen EU-jäsenyyden aikana 1995-1999 maksetut maa- ja puutarhatalouden tulotuet sekä vienti-, rakenne- ja aluetuet yksiin kansiin. Tarkat markat - niminen julkaisu ilmestyy nyt ensi kertaa ja jatkossa se julkaistaan säännöllisin väliajoin.

Julkaisusta käy muun muassa ilmi, että maa- ja puutarhatalouden tulotukea sai vuonna 1999 Suomessa 81 395 maatilaa. Aktiivitilojen kokonaismäärä samana vuonna oli noin 83 000, mikä osoittaa että noin 98 % tiloista on hakenut tukea. Suomen ensimmäisenä EU-vuotena tulotukea sai 95 139 tilaa.

EU-jäsenyyden aikana maatilojen keskipeltoala on kasvanut 4,5 hehtaarilla 26,8 hehtaariin. Vuonna 1995 keskipeltoala oli 4,5 hehtaaria pienempi. Huomattava osa peltoalan kasvusta johtuu pellon vuokrauksen lisääntymisestä EU-jäsenyyden aikana.

Julkaisussa on kuvattu maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmien pääpiirteet ja esitetty niistä keskeiset tilastot tukityypeittäin ja alueittain vuosilta 1995-1999. Mukana ovat myös maito-, uuhi- ja emolehmäkiintiöt ja kasvinviljelypuolelta muun muassa Suomen CAP-perusalan sekä öljynkasvi-, tärkkelys- ja koristekasvikiintiöiden käyttöasteet.

Julkaisun tilastoista ei pysty päättelemään yksittäisille tiloille maksettuja tukia, sillä jos tukimuotojen saajia on vain yksi tai muutamia aluetta kohden, summat on liitetty osaksi suurempia kokonaisuuksia.

Julkaisu on laatuaan ensimmäinen. Aikaisemmin tukitiedot on kerätty erikseen perusrekisteristä, mikä on ollut aikaa vievää ja työlästä. Julkaisusta on suunnitteilla myös sähköinen versio.

Julkaisun hinta on 230 markkaa. Ks. myös kirjaesittely!

Lisätietoja:

yliaktuaari Kaija Eskelinen
puh. (09) 5765 2363

tutkija Maria Granqvist
puh. (09) 5765 2365
maria.granqvist@mmm.fi

Tilaukset:
Virpi Soimes
puh.(09) 5765 2394
fax (09) 5765 2395
virpi.soimes@mmm.fi







Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston laatuseloste
1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maassamme toimivien maataloutta harjoittavien maatilojen taloudellista toimintaa ja rakennetta. Tilaston tutkimusyksikkönä on maatila ja tilastointiajanjaksona kalenterivuosi. Tietosisältö kattaa sekä maa- että metsätalouden. Tilaston tietoja käyttävät niin maatalouspolitiikan tekijät kuin lakien laatijat tietolähteenään. Aineisto on lisäksi tutkimuskäytössä myös useilla maatalouden taloudellista tutkimusta tekevillä laitoksilla.

1.2 Tilaston käsitteet ja luokitukset

Tilaston tärkeimpänä lähdeaineistona käytetään maatilojen veroaineistoja. Tästä johtuen tilastossa käytetyt käsitteet vastaavat suurelta osin maatilatalouden tuloverolain käsitteitä. Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta, sekä sellaista erikoismaataloutta tai maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Tilaston kohdeperusjoukkoon kuulumisen edellytyksenä on lisäksi seuraavat ehdot; maatilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä pelto- ja puutarhamaata, sekä maatilaa verotetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan.

Maatilojen kokoa kuvataan viljellyn pellon pinta-alalla. Viljeltyyn peltoalaan kuuluu oma pelto, josta on vähennetty tilalta pois vuokrattu pelto ja lisätty itselle vuokrattu pelto. Lisäksi tuloksia on luokiteltu alueittain, tuotantosuunnittain, omistaja- ja ikäryhmittäin.
2. Tilaston menetelmäkuvaus

2.1 Tilaston perusjoukko, käytetyt perusaineistot, tutkimusasetelma, tiedonkeruutapa, estimointimenetelmät ja painokertoimien käyttö.

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto on otantatutkimus, jonka tutkimusyksikkönä on maatila. Otantakehikko muodostetaan niistä maatiloista, jotka kuuluvat MMM/Tiken ylläpitämään ns. aktiivisten tilojen maatilarekisteriin. Lisäksi tilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä peltoa. Otantastrategiaan sisältyy kiertävä paneeli, jossa noin puolet otoksesta vaihtuu vuosittain jolloin sama tila on yleensä mukana tutkimuksessa kahden vuoden ajan. Otanta-asetelmana oli ositettu yksinkertainen satunnaisotanta palauttamatta. Tärkeimpinä osituskriteereinä olivat tuotantosuunta ja tilakoko. Otos kiintiöidään Neyman-kiintiöinnin mukaan ja kiintiöintimuuttujana käytetään edellisen vuoden maatalouden tulosta.

Estimointi suoritetaan jälkiosittamalla aineisto. Jälkiosituksessa tärkeimmät kriteerit ovat maatilan juridinen muoto ja koko. Tämän jälkeen saadut painokertoimet kalibroidaan suurimmalle osalle otosta.

Tilaston tiedonkeruussa on noudatettu vuodesta 1993 lähtien samaa periaatetta; tiedot kerätään otokseen kuuluvilta viljelijöiltä ensisijaisesti verolomakkeista. Verolomakkeiden tietoja täydennetään tiloille lähetettävällä tilastolomakkeella. Koko kohdeperusjoukosta saadaan tietoja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämästä maaseutuelinkeinorekisteristä. Tähän rekisteriin sisältyvästä integroidusta hallinto- ja valvontajärjestelmästä (IACS) poimittiin myös tilaston kotieläin-, kasvinviljely- ja tukitiedot. Estimoinnissa ja puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään lisäksi henkilöverorekisteriä.

Osittaiskatoa täydennetään niiltä osin kuin mahdollista suoraan maaseutuelinkeinorekisteristä. Muiden puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään hyväksi riippuvuuksia puuttuvia tietoja sisältävien muuttujien ja taustatietojen välillä. Puuttuvien tietojen täydennyksessä käytetään ns. hot-deck-imputointia, jossa järjestävänä muuttujana käytetään tilastollisilla malleilla muodostettuja ennusteita.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1 Mitä mitataan?

Useimmat tilaston muuttujat ovat suoraan veroilmoituksessa omana kohtanaan ja yleensä näiden muuttujien käsittelyssä ei ollut virheen mahdollisuutta. Tilastolomakkeella kerätyissä muuttujissa saattaa kuitenkin olla joitakin kohtia, lähinnä muut kotieläinmenot, muut kasvinviljelymenot ja lyhytaikainen kalusto, jotka voivat olla tilan kirjanpidossa hyvinkin eri tavalla käsiteltyjä. Tällaisissa tapauksissa käsittely pyrittiin saattamaan kaikille maatiloille samanlaiseksi.

3.2 Epävarmuustekijät ja mahdolliset virhelähteet

Muilta kuin yksityisten henkilöiden omistamilta tiloilta oikean viljelijän tavoittaminen on usein vaikeaa. Toinen potentiaalinen tilan omistukseen liittyvä virhelähde on omistajanvaihdokset. Omistajan vaihtuessa tilan tiedoista ei useinkaan saada muodostettua hyväksyttäviä tietoja, joten tilastovuonna omistajan vaihdoksen kokeneista tiloista vain pieni osuus oli mukana tilastossa. Myös omistajan vaihdoksen ajankohdan havaitseminen on usein vaikeaa. Tällaisia havaintoja tutkittiin erikseen tiedonkeruuvaiheessa, joten tästä syntyvän virheen vaikutus on pieni. Osa tiloista saa lykkäystä veroilmoituksen palauttamisajankohtaan. Tällöin kasvaa mahdollisuus, ettei maatilaa saada mukaan tilastoon.

Tiedonkeruussa mittavirheitä aiheuttaa myös se, että lomakkeet saatiin yleensä ennen verottajan valmistelua. Tällöin tiedot ovat viljelijän itsensä antamia, jolloin niistä puuttuvat verottajan korjaukset. Verottajan korjaukset kohdistuvat yleensä arvionvaraisiin eriin ja käyttöomaisuuden käsittelyyn. Verottajan korjausten eroja on tutkittu vuosittain henkilöveroaineiston avulla ja aineiston tietojen vastaavuus henkilöverotietoihin on ollut erittäin hyvä.

Kerätyt tiedot tarkistettiin usealla eri tavalla. Jokainen havainto käydään kertaalleen läpi kaikkien kohtien osalta, joten tietojen käsittelystä ja tarkistuksesta aiheutuneiden virheiden todennäköisyys on pieni.

Otantavirheen suuruutta arvioidaan estimaattoreiden keskivirheiden avulla. Keskivirheen avulla lasketaan tutkimuksen kullekin tulosluvulle luottamusväli, jolla kohdeperusjoukon todellinen arvo on tietyllä luotettavuustasolla. Esimerkiksi koko maan tulos maataloudesta -muuttujan keskiarvon estimaatti vuonna 2002 oli 14249 euroa ja suhteellinen keskivirhe 0,5 prosenttia. Kun keskivirhe kerrotaan luottamusvälin kertoimella 1,96, saadaan tulokseksi maataloudesta koko maassa tilaa kohti 95 prosentin luotettavuustasolla 14049 - 14449 euroa.

Tilaston osuvuutta verrattiin laskemalla otoksen perusteella kokonaismääriä maaseutuelinkeinorekisterin muuttujista. Erot rekisteristä laskettuihin kokonaismääriin olivat vähäisiä. Ylipeittoa syntyy kun kehikossa on mukana kohdeperusjoukkoon kuulumattomia alkioita, esimerkiksi tiloja jotka kuuluvat EVL piiriin. Tässä tilastossa ylipeiton vaikutus poistetaan estimoinnissa.

Alipeittoa syntyy kun kehikossa eivät ole mukana kaikki kohdeperusjoukkoon kuuluvat alkiot. Tässä tilastossa alipeittoon voi kuulua vain sellaiset maatilat, jotka eivät ole olleet mukana vuoden 2002 maatilarekisterissä. Alipeittoa ei ole korjattu estimoinnissa minkään vuoden tilastossa. Myöskään ennen vuotta 1995 olleissa aineistoissa ylipeiton vaikutusta ei saatu poistettua kokonaan. Tämä johtuu siitä, että pelkästään veroilmoituksen perusteella voi olla vaikeaa erottaa peltoa viljelemättömät tilat peltoa viljelleistä, mutta vähäisten myyntitulojen tiloista.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy kerran vuodessa ja mittausjakso on verovuosi, joka tarkoittaa maatilatalouden tuloverolain mukaan kalenterivuotta. Tilastosta julkaistaan vain lopullinen tieto. Tilasto pyritään jatkossa julkaisemaan yhden vuoden kuluessa tilastovuoden päättymisestä.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Tiedot julkaistaan paperijulkaisuna. Osa tiedoista julkaistaan myös internetissä. Taulukoita voidaan toimittaa asiakkaille myös sähköisessä muodossa sekä julkaisusta poikkeavalla tavalla ristiintaulukoituna.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilasto on laadittu vuodesta 1973 saakka. Suurimpia ajallista vertailtavuutta heikentäviä muutoksia on tapahtunut esimerkiksi vuonna 1986, jolloin maatilatalouden verotuksessa maa- ja metsätalous eriytettiin toisistaan. Sen jälkeen tiedot on julkaistu sekä maa että metsätaloudesta erikseen. Vuonna 1992 uudistettiin maatalouden verolomakkeet perusteellisesti, jonka jälkeen Tilastokeskus on täydentänyt tilastoaineistoa suoralla maatiloille tehtävällä lomakekyselyllä.

Tilaston tiedot ovat osittain vertailukelpoisia mm seuraavien maatilojen taloutta kuvaavien tilastojen ja tutkimusten kesken:

-Maatilatalouden tulo- ja verotilasto, julk. Tilastokeskus
-Tulonjakotilasto, julk. Tilastokeskus
-FADN kannattavuustutkimus, julk. MTT Taloustutkimus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa on julkaistu vuosittain eri pituisia aikasarjoja menneiltä vuosilta. Aikasarjoja on sekä kaikilta tiloilta että paneelina, jolloin aiemmilta vuosilta on vain tilastovuotena tuotantoa jatkaneet tilat.
7. Selkeys ja eheys

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maatilojen tuloja, menoja, varoja ja velkoja verotusaineiston pohjalta. Tässä mielessä tilasto on keskeinen maatilojen talouden kuvaaja ns. kassaperusteisen järjestelmän avulla. Koska kassaperusteisesti lasketut tunnusluvut lähentyvät pitkällä aikajänteellä kannattavuusperusteisia lukuja, niin tilaston lukuja voidaan vertailla myös FADN kannattavuustutkimuksen tuottamiin tunnuslukuihin.
8. Dokumentointi

Keskeiset tilaston käsitteet ja luokitukset on esitetty tilastojulkaisussa. Lisäksi käsitteet ovat saatavilla Tilastokeskuksen käsite ja luokitustietokannoissa.

Päivitetty 1.6.2005








Itse maksettu kansallinen tuki maataloutemme turva. Suomi salaa eurotukiaiset.

EU:n maataloustukiaisista 80 % maksetaan viidennekselle maatiloista. Suurviljelijöinä voivat toimia myös pankit ja pörssiyhtiöt. EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel on ollut yksi suurimpia tanskalaisia EU-tukiaisten saajia.

Kansallinen tuki

Periaatteessa kaikissa EU-maissa on sama eli yhteinen maatalouspolitiikka. Käytännössä se ei enää sitä ole viime vuoden laajenemisen jälkeen, mutta yhteistä kaikille jäsenmaille on se, että EU määrää niiden maataloudesta.

EU maksaa maataloustukiaisia eri maille eri perusteiden mukaan. Suomi on pelannut tukiaispokerissa korttinsa huonosti. Me joudumme itse maksamaan maataloutemme ylläpidosta paljon suuremman osuuden kuin muut EU-maat.

EU:n Suomen maataloudelle sallimista tukiaisista (noin 1 800 miljoonaa euroa) suurin osa on sellaista rahaa, joka maksetaan meidän omien veronmaksajiemme pussista. Itse maksamme 1 000 miljoonaa euroa ja EU:n jäsenmaksupalautusta saamme vain 800 miljoonaa.

Tukitiedot eivät julkisia

Tanskan ohella tukiaisten saajat tiedetään muun muassa Englannissa. Siellä eniten tukia saa sokeriyhtiö Tate&Lyle, jolle lähetetään Brysselistä 227 miljoonaa euroa vuodessa meidänkin jäsenmaksurahojamme. Kuningatar Elisabeth II on saanut EU:lta 546 000 puntaa eli lähes miljoona euroa kuninkaallisiin maanviljelyharrastuksiin. Suomessa tukiaisten saajat salataan. Kun meppi Esko Seppänen pyysi maa- ja metsätalousministeriöltä 18.4.2005 tukiaistietoja siihen tapaan kuin ne ovat julkisia Tanskassa ja Englannissa, vastaus oli että ei.

Ministeriö perusteli kielteisen kantansa tietojen julkaisemiseen tässä lehdessä seuraavasti: ”Maaseutuelinkeinorekisterilain 7 §:n mukaan rekisterissä olevia tietoja saa antaa ja luovuttaa vain 1) rekisteriyksikön omistajan tai haltijan suostumuksella ja toimeksiannosta; 2) lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaisesti; tai 3) tieteelliseen tutkimukseen sekä tilastollisiin tarkoituksiin. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että mikään näistä edellytyksistä ei tässä tapauksessa täyty.” Jos tiedot olisi saatu, niistä olisi selvinnyt, että maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kepu) on suuria EU-maataloustuen maataloustuen saajia. Se ei kuitenkaan selvinnyt, kun hänen ministeriönsä kieltäytyi luovuttamasta tietoja. Tilastot kertovat EU:n komission tilastot paljastavat sen, miten epätasaisesti maataloustuet jakautuvat vanhojen jäsenmaiden kesken.

Seuraavassa esitetään kaksi taulukkoa, joista vasemmanpuoleinen kertoo EU:n rahoista jäsenmaille maksetut tukiaiset ja oikeanpuoleinen jäsenmaiden itsensä omista varoistaan maksamat kansalliset tuet.

EU:n raha


Kansallinen tuki

Ranska 10,4


Ranska 3,4

Espanja 6,6


Saksa 1,8

Saksa 5,8


Suomi 1,4

Italia 5,4


Italia 1,0

Englanti 4,0


Englanti 1,0

Kreikka 2,8


Hollanti 0,9

Irlanti 2,0


Itävalta 0,9

Hollanti 1,4


Espanja 0.7

Tanska 1,2


Irlanti 0.5

Itävalta 1,2


Belgia 0,4

Belgia 1,0


Ruotsi 0,4

Suomi 0,9


Portugali 0,3

Ruotsi 0,9


Kreikka 0,3

Portugali 0,9


Tanska 0,2

Luxemburg 0,04


Luxemburg 0,03

Suomi saa näiden tilastojen mukaan vähän EU-tukia, mutta maksaa niitä omista rahoistaan paljon. Asukasluvulla mitattuna Suomi saa paljon rahaa EU:lta, mutta karuissa ilmastooloissamme se ei riitä menestykselliseen maanviljelyyn. Jos Suomessa halutaan ylläpitää maataloudellista toimintaa, on vaikea kuvitella, että siihen saataisiin lähivuosina olennaisesti enemmän EU-rahaa. Pikemminkin EU:lta saadaan entistä vähemmän rahaa. Kaikki viljelijöiden elinolojen parannukset meidän on maksettava itse. Sekin tie on jo kuitenkin pitkälle kuljettu: kaikista EU:n jäsenmaista – suuret maat mukaan lukien – Suomi maksaa jo nyt kolmanneksi eniten kansallisia tukia!

Maatalouden rahat eivät kasva

EU:ssa ollaan par´aikaa päättämässä vuosien 2007–2013 budjettien suurista linjoista. Maatalouden menoista on jo periaatteessa sopimus, jonka mukaan ne voivat lisääntyä enintään prosentin vuodessa. Kun samanaikaisesti leikataan aluepoliittisia tukia, joista päättämiseen EU:lla on monopoli, on entistä enemmän uhattuna Suomen maaseudun elinkelpoisuus. Meille ei luonto tarjoa samanlaisia myötäjäisiä kuin eteläisemmille EU-kansalaisille, ja sitä puutetta meidän pitää korjata kansallisella rahalla.



Esko Seppänen










Maataloustuissa monta
piinakohtaa viljelijälle

Maatalouden tuet ovat edelleen suurimmalle osalle viljelijöitä vaikea asia. Tukijärjestelmää sinällään pidetään vaikeaselkoisena, mutta lähes yhtä vaikeita ovat lomakkeiden täyttö ja niihin liittyvät ohjeet.
Tukien selkiyttämisestä ja yksinkertaistamisesta on puhuttu usein, mutta tuloksia ei ole saatu aikaan. Joka viides maa- ja metsätalousministeriön kyselyyn vastanneesta vajaasta kahdestatuhannesta viljelijästä oli sitä mieltä, että tukijärjestelmä on kehittynyt yhä vaikeampaan suuntaan.
Neljä viidennestä viljelijöistä pitää tukien valvontaa tarpeellisena, jotta väärinkäytöksiltä vältytään. Silti valvonta koetaan henkisesti raskaaksi ja valvojien tulo tilalle koettelemukseksi, vaikka tarkastajia pidetään asiallisina ja osaavina.
Suomi on niin tukiasioissa kuin valvonnoissakin EU:n mallioppilas. Viljelijät uskovat, että maataloutta valvotaan meillä tarkemmin kuin muissa jäsenmaissa. EU:n raporttien mukaan muita vähäisempikin valvonta riittäisi. Suomi näet kuuluu väärinkäytösten tilastossa häntäpäähän. Kun unioni perii vuosittain väärin perustein maksettuja tukia takaisin satoja miljoonia euroja, Suomen osuus koko jäsenyysaikana on ollut miljoonan euron luokkaa.
Yksi ahdistuksen aihe viljelijälle on pelko vahingossa sattuneesta erehdyksestä. Tahatonkin rike on perinteisen, rehellisyyteen kannustavan, luterilaisen kasvatuksen saaneelle häpeällistä. Asiaa pahentaa vielä se, että siitä koituvat seuraamukset ikään kuin tekevät tahattomasta tahallisen, rangaistavan teon.
Euroopan unionin säädökset, artiklat ja direktiivit ovat tulleet jäädäkseen. Niiden pahamaineista byrokratiaa voidaan kuitenkin lieventää. Kotimainen hallinto EU-tarkastajia myöten on avainasemassa.
Puhutaan hyvästä hallinnosta, joka viime kädessä riippuu hallintoa toteuttavista ihmisistä. Lakeja ja paragrafeja pitää noudattaa, mutta niiden soveltamisessa käytäntöön tarvitaan oikeuden ja kohtuuden tuntemusta, inhimillisyyttä. Monessa tapauksessa jo lähestymistapa tai ohjekirjeen sanamuoto ratkaisevat, kokeeko ihminen itsensä tasa-arvoiseksi kansalaiseksi vai hallintoalamaiseksi.
Kohu aiheettomista ja suurista tuista on viime aikoina nostanut esiin kysymyksen tukien julkisuudesta. EU:ssa vain Britanniassa ja Tanskassa tukitiedot ovat julkisia. Ja ne hätkähdyttävät kansalaisia. Suurimman tukipotin korjaavat varakkaat, kuninkaalliset etunenässä.
Suomessa tukien kokonaissummat paljastuvat valtion talousarviosta ja tukiperusteet ovat tiedossa, mutta viljelijäkohtaiset tiedot eivät ole julkisia.
Suomalainen viljelijä voi kokea tukitietonsa julkaisemisen kiusalliseksi. Se ei kuulu kulttuuriimme. Mutta epäily salamyhkäisyydestäkään ei ole eduksi. Paras lääke kohulle on avoimuus.
Viljelijä on palkkansa ansainnut ja tuki on puolet palkasta. Käytäntö on EU:n yhteinen, tuet ovat osa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja turva omalle ruuantuotannolle


















RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Jo riittää !
Lauantaina 17.9. 2005 klo 16:50:56

Message:
Tämä keskustelu ei kuulu tämän clubin palstoille.
Suosittelen muita forumeita.
Eero L. / Hyvinkää
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: tukiainen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 19:47:55

Message:
tuli tukia nii vitusti että on akan kans pyyhitty perseemme 500euron seteleihin ja syötetty niitä kaupunkilaisille paperi työntekiöölle ne kon on nii vitun ahnehia

Vastauksen voit lähettää alla olevalla lomakkeella.

Nimi:
Email:
Aihe:
Viesti:





RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Make
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:39:12

Message:
Jokut ovat latvasta lahoja, kun kopsaavat sivutolkulla tekstiä tänne, käyttäkää mielikuvitusta ja kirjoittakaa. Seuraavat suuremmat tuet Lfa: lisäosa ja Cap-tuki tippuvat marras/joulukuun vaihteessa, kyllä kauppiaat tietää milloin raha liikkuu, on muuten kauppiaat liikkeellä, ainakin konekauppiaat.Ovat oppineet haistamaan rahanhajun.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:46:57

Message:

Etusivulle

Aihe: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: pohjalaanen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 09:04:34

Viesti:
sain eilen eu-tukiaiset.kyllä taas kelpaa. 50 tuhatta eeroa. uuden traktorin käyn tänään tilaamassa
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 10:54:34

Message:
Ime munaas LOINEN.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ei niin loinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:20:51

Message:
Ime munki munaa ku muija lähti tukiaispellen mukaan!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: heh
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:48:58

Message:
Sil oli vissiin hajuaisti mennyt.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Hämäläinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:33:06

Message:
Joo oli ne tullu mullekin noi tukiaiset eilen tilille. Itse en ostele enää koneita kun olen jo iäkäs mutta akka on halunnut ulkomaille ja thaimaahan ajateltiin kohtapuoli lähteä kolmeksi viikoksi. Naapurin maajussin kanssa ollaaan käyty Leviltä kattelemassa kelomökkiä sijoitusmielessä. Pitäähän tulevaisuutta turvata jo nyt jos tuet joskus poistuu.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ?
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:54:46

Message:
Ei niitä vielä ole tullut tilille!!!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Iiro V
Lauantaina 17.9. 2005 klo 14:19:58

Message:

Maatalouden tarkat tukimarkat yksissä kansissa

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on yhteistyössä ministeriön kanssa koonnut Suomen EU-jäsenyyden aikana 1995-1999 maksetut maa- ja puutarhatalouden tulotuet sekä vienti-, rakenne- ja aluetuet yksiin kansiin. Tarkat markat - niminen julkaisu ilmestyy nyt ensi kertaa ja jatkossa se julkaistaan säännöllisin väliajoin.

Julkaisusta käy muun muassa ilmi, että maa- ja puutarhatalouden tulotukea sai vuonna 1999 Suomessa 81 395 maatilaa. Aktiivitilojen kokonaismäärä samana vuonna oli noin 83 000, mikä osoittaa että noin 98 % tiloista on hakenut tukea. Suomen ensimmäisenä EU-vuotena tulotukea sai 95 139 tilaa.

EU-jäsenyyden aikana maatilojen keskipeltoala on kasvanut 4,5 hehtaarilla 26,8 hehtaariin. Vuonna 1995 keskipeltoala oli 4,5 hehtaaria pienempi. Huomattava osa peltoalan kasvusta johtuu pellon vuokrauksen lisääntymisestä EU-jäsenyyden aikana.

Julkaisussa on kuvattu maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmien pääpiirteet ja esitetty niistä keskeiset tilastot tukityypeittäin ja alueittain vuosilta 1995-1999. Mukana ovat myös maito-, uuhi- ja emolehmäkiintiöt ja kasvinviljelypuolelta muun muassa Suomen CAP-perusalan sekä öljynkasvi-, tärkkelys- ja koristekasvikiintiöiden käyttöasteet.

Julkaisun tilastoista ei pysty päättelemään yksittäisille tiloille maksettuja tukia, sillä jos tukimuotojen saajia on vain yksi tai muutamia aluetta kohden, summat on liitetty osaksi suurempia kokonaisuuksia.

Julkaisu on laatuaan ensimmäinen. Aikaisemmin tukitiedot on kerätty erikseen perusrekisteristä, mikä on ollut aikaa vievää ja työlästä. Julkaisusta on suunnitteilla myös sähköinen versio.

Julkaisun hinta on 230 markkaa. Ks. myös kirjaesittely!

Lisätietoja:

yliaktuaari Kaija Eskelinen
puh. (09) 5765 2363

tutkija Maria Granqvist
puh. (09) 5765 2365
maria.granqvist@mmm.fi

Tilaukset:
Virpi Soimes
puh.(09) 5765 2394
fax (09) 5765 2395
virpi.soimes@mmm.fi







Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston laatuseloste
1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maassamme toimivien maataloutta harjoittavien maatilojen taloudellista toimintaa ja rakennetta. Tilaston tutkimusyksikkönä on maatila ja tilastointiajanjaksona kalenterivuosi. Tietosisältö kattaa sekä maa- että metsätalouden. Tilaston tietoja käyttävät niin maatalouspolitiikan tekijät kuin lakien laatijat tietolähteenään. Aineisto on lisäksi tutkimuskäytössä myös useilla maatalouden taloudellista tutkimusta tekevillä laitoksilla.

1.2 Tilaston käsitteet ja luokitukset

Tilaston tärkeimpänä lähdeaineistona käytetään maatilojen veroaineistoja. Tästä johtuen tilastossa käytetyt käsitteet vastaavat suurelta osin maatilatalouden tuloverolain käsitteitä. Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta, sekä sellaista erikoismaataloutta tai maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Tilaston kohdeperusjoukkoon kuulumisen edellytyksenä on lisäksi seuraavat ehdot; maatilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä pelto- ja puutarhamaata, sekä maatilaa verotetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan.

Maatilojen kokoa kuvataan viljellyn pellon pinta-alalla. Viljeltyyn peltoalaan kuuluu oma pelto, josta on vähennetty tilalta pois vuokrattu pelto ja lisätty itselle vuokrattu pelto. Lisäksi tuloksia on luokiteltu alueittain, tuotantosuunnittain, omistaja- ja ikäryhmittäin.
2. Tilaston menetelmäkuvaus

2.1 Tilaston perusjoukko, käytetyt perusaineistot, tutkimusasetelma, tiedonkeruutapa, estimointimenetelmät ja painokertoimien käyttö.

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto on otantatutkimus, jonka tutkimusyksikkönä on maatila. Otantakehikko muodostetaan niistä maatiloista, jotka kuuluvat MMM/Tiken ylläpitämään ns. aktiivisten tilojen maatilarekisteriin. Lisäksi tilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä peltoa. Otantastrategiaan sisältyy kiertävä paneeli, jossa noin puolet otoksesta vaihtuu vuosittain jolloin sama tila on yleensä mukana tutkimuksessa kahden vuoden ajan. Otanta-asetelmana oli ositettu yksinkertainen satunnaisotanta palauttamatta. Tärkeimpinä osituskriteereinä olivat tuotantosuunta ja tilakoko. Otos kiintiöidään Neyman-kiintiöinnin mukaan ja kiintiöintimuuttujana käytetään edellisen vuoden maatalouden tulosta.

Estimointi suoritetaan jälkiosittamalla aineisto. Jälkiosituksessa tärkeimmät kriteerit ovat maatilan juridinen muoto ja koko. Tämän jälkeen saadut painokertoimet kalibroidaan suurimmalle osalle otosta.

Tilaston tiedonkeruussa on noudatettu vuodesta 1993 lähtien samaa periaatetta; tiedot kerätään otokseen kuuluvilta viljelijöiltä ensisijaisesti verolomakkeista. Verolomakkeiden tietoja täydennetään tiloille lähetettävällä tilastolomakkeella. Koko kohdeperusjoukosta saadaan tietoja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämästä maaseutuelinkeinorekisteristä. Tähän rekisteriin sisältyvästä integroidusta hallinto- ja valvontajärjestelmästä (IACS) poimittiin myös tilaston kotieläin-, kasvinviljely- ja tukitiedot. Estimoinnissa ja puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään lisäksi henkilöverorekisteriä.

Osittaiskatoa täydennetään niiltä osin kuin mahdollista suoraan maaseutuelinkeinorekisteristä. Muiden puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään hyväksi riippuvuuksia puuttuvia tietoja sisältävien muuttujien ja taustatietojen välillä. Puuttuvien tietojen täydennyksessä käytetään ns. hot-deck-imputointia, jossa järjestävänä muuttujana käytetään tilastollisilla malleilla muodostettuja ennusteita.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1 Mitä mitataan?

Useimmat tilaston muuttujat ovat suoraan veroilmoituksessa omana kohtanaan ja yleensä näiden muuttujien käsittelyssä ei ollut virheen mahdollisuutta. Tilastolomakkeella kerätyissä muuttujissa saattaa kuitenkin olla joitakin kohtia, lähinnä muut kotieläinmenot, muut kasvinviljelymenot ja lyhytaikainen kalusto, jotka voivat olla tilan kirjanpidossa hyvinkin eri tavalla käsiteltyjä. Tällaisissa tapauksissa käsittely pyrittiin saattamaan kaikille maatiloille samanlaiseksi.

3.2 Epävarmuustekijät ja mahdolliset virhelähteet

Muilta kuin yksityisten henkilöiden omistamilta tiloilta oikean viljelijän tavoittaminen on usein vaikeaa. Toinen potentiaalinen tilan omistukseen liittyvä virhelähde on omistajanvaihdokset. Omistajan vaihtuessa tilan tiedoista ei useinkaan saada muodostettua hyväksyttäviä tietoja, joten tilastovuonna omistajan vaihdoksen kokeneista tiloista vain pieni osuus oli mukana tilastossa. Myös omistajan vaihdoksen ajankohdan havaitseminen on usein vaikeaa. Tällaisia havaintoja tutkittiin erikseen tiedonkeruuvaiheessa, joten tästä syntyvän virheen vaikutus on pieni. Osa tiloista saa lykkäystä veroilmoituksen palauttamisajankohtaan. Tällöin kasvaa mahdollisuus, ettei maatilaa saada mukaan tilastoon.

Tiedonkeruussa mittavirheitä aiheuttaa myös se, että lomakkeet saatiin yleensä ennen verottajan valmistelua. Tällöin tiedot ovat viljelijän itsensä antamia, jolloin niistä puuttuvat verottajan korjaukset. Verottajan korjaukset kohdistuvat yleensä arvionvaraisiin eriin ja käyttöomaisuuden käsittelyyn. Verottajan korjausten eroja on tutkittu vuosittain henkilöveroaineiston avulla ja aineiston tietojen vastaavuus henkilöverotietoihin on ollut erittäin hyvä.

Kerätyt tiedot tarkistettiin usealla eri tavalla. Jokainen havainto käydään kertaalleen läpi kaikkien kohtien osalta, joten tietojen käsittelystä ja tarkistuksesta aiheutuneiden virheiden todennäköisyys on pieni.

Otantavirheen suuruutta arvioidaan estimaattoreiden keskivirheiden avulla. Keskivirheen avulla lasketaan tutkimuksen kullekin tulosluvulle luottamusväli, jolla kohdeperusjoukon todellinen arvo on tietyllä luotettavuustasolla. Esimerkiksi koko maan tulos maataloudesta -muuttujan keskiarvon estimaatti vuonna 2002 oli 14249 euroa ja suhteellinen keskivirhe 0,5 prosenttia. Kun keskivirhe kerrotaan luottamusvälin kertoimella 1,96, saadaan tulokseksi maataloudesta koko maassa tilaa kohti 95 prosentin luotettavuustasolla 14049 - 14449 euroa.

Tilaston osuvuutta verrattiin laskemalla otoksen perusteella kokonaismääriä maaseutuelinkeinorekisterin muuttujista. Erot rekisteristä laskettuihin kokonaismääriin olivat vähäisiä. Ylipeittoa syntyy kun kehikossa on mukana kohdeperusjoukkoon kuulumattomia alkioita, esimerkiksi tiloja jotka kuuluvat EVL piiriin. Tässä tilastossa ylipeiton vaikutus poistetaan estimoinnissa.

Alipeittoa syntyy kun kehikossa eivät ole mukana kaikki kohdeperusjoukkoon kuuluvat alkiot. Tässä tilastossa alipeittoon voi kuulua vain sellaiset maatilat, jotka eivät ole olleet mukana vuoden 2002 maatilarekisterissä. Alipeittoa ei ole korjattu estimoinnissa minkään vuoden tilastossa. Myöskään ennen vuotta 1995 olleissa aineistoissa ylipeiton vaikutusta ei saatu poistettua kokonaan. Tämä johtuu siitä, että pelkästään veroilmoituksen perusteella voi olla vaikeaa erottaa peltoa viljelemättömät tilat peltoa viljelleistä, mutta vähäisten myyntitulojen tiloista.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy kerran vuodessa ja mittausjakso on verovuosi, joka tarkoittaa maatilatalouden tuloverolain mukaan kalenterivuotta. Tilastosta julkaistaan vain lopullinen tieto. Tilasto pyritään jatkossa julkaisemaan yhden vuoden kuluessa tilastovuoden päättymisestä.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Tiedot julkaistaan paperijulkaisuna. Osa tiedoista julkaistaan myös internetissä. Taulukoita voidaan toimittaa asiakkaille myös sähköisessä muodossa sekä julkaisusta poikkeavalla tavalla ristiintaulukoituna.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilasto on laadittu vuodesta 1973 saakka. Suurimpia ajallista vertailtavuutta heikentäviä muutoksia on tapahtunut esimerkiksi vuonna 1986, jolloin maatilatalouden verotuksessa maa- ja metsätalous eriytettiin toisistaan. Sen jälkeen tiedot on julkaistu sekä maa että metsätaloudesta erikseen. Vuonna 1992 uudistettiin maatalouden verolomakkeet perusteellisesti, jonka jälkeen Tilastokeskus on täydentänyt tilastoaineistoa suoralla maatiloille tehtävällä lomakekyselyllä.

Tilaston tiedot ovat osittain vertailukelpoisia mm seuraavien maatilojen taloutta kuvaavien tilastojen ja tutkimusten kesken:

-Maatilatalouden tulo- ja verotilasto, julk. Tilastokeskus
-Tulonjakotilasto, julk. Tilastokeskus
-FADN kannattavuustutkimus, julk. MTT Taloustutkimus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa on julkaistu vuosittain eri pituisia aikasarjoja menneiltä vuosilta. Aikasarjoja on sekä kaikilta tiloilta että paneelina, jolloin aiemmilta vuosilta on vain tilastovuotena tuotantoa jatkaneet tilat.
7. Selkeys ja eheys

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maatilojen tuloja, menoja, varoja ja velkoja verotusaineiston pohjalta. Tässä mielessä tilasto on keskeinen maatilojen talouden kuvaaja ns. kassaperusteisen järjestelmän avulla. Koska kassaperusteisesti lasketut tunnusluvut lähentyvät pitkällä aikajänteellä kannattavuusperusteisia lukuja, niin tilaston lukuja voidaan vertailla myös FADN kannattavuustutkimuksen tuottamiin tunnuslukuihin.
8. Dokumentointi

Keskeiset tilaston käsitteet ja luokitukset on esitetty tilastojulkaisussa. Lisäksi käsitteet ovat saatavilla Tilastokeskuksen käsite ja luokitustietokannoissa.

Päivitetty 1.6.2005








Itse maksettu kansallinen tuki maataloutemme turva. Suomi salaa eurotukiaiset.

EU:n maataloustukiaisista 80 % maksetaan viidennekselle maatiloista. Suurviljelijöinä voivat toimia myös pankit ja pörssiyhtiöt. EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel on ollut yksi suurimpia tanskalaisia EU-tukiaisten saajia.

Kansallinen tuki

Periaatteessa kaikissa EU-maissa on sama eli yhteinen maatalouspolitiikka. Käytännössä se ei enää sitä ole viime vuoden laajenemisen jälkeen, mutta yhteistä kaikille jäsenmaille on se, että EU määrää niiden maataloudesta.

EU maksaa maataloustukiaisia eri maille eri perusteiden mukaan. Suomi on pelannut tukiaispokerissa korttinsa huonosti. Me joudumme itse maksamaan maataloutemme ylläpidosta paljon suuremman osuuden kuin muut EU-maat.

EU:n Suomen maataloudelle sallimista tukiaisista (noin 1 800 miljoonaa euroa) suurin osa on sellaista rahaa, joka maksetaan meidän omien veronmaksajiemme pussista. Itse maksamme 1 000 miljoonaa euroa ja EU:n jäsenmaksupalautusta saamme vain 800 miljoonaa.

Tukitiedot eivät julkisia

Tanskan ohella tukiaisten saajat tiedetään muun muassa Englannissa. Siellä eniten tukia saa sokeriyhtiö Tate&Lyle, jolle lähetetään Brysselistä 227 miljoonaa euroa vuodessa meidänkin jäsenmaksurahojamme. Kuningatar Elisabeth II on saanut EU:lta 546 000 puntaa eli lähes miljoona euroa kuninkaallisiin maanviljelyharrastuksiin. Suomessa tukiaisten saajat salataan. Kun meppi Esko Seppänen pyysi maa- ja metsätalousministeriöltä 18.4.2005 tukiaistietoja siihen tapaan kuin ne ovat julkisia Tanskassa ja Englannissa, vastaus oli että ei.

Ministeriö perusteli kielteisen kantansa tietojen julkaisemiseen tässä lehdessä seuraavasti: ”Maaseutuelinkeinorekisterilain 7 §:n mukaan rekisterissä olevia tietoja saa antaa ja luovuttaa vain 1) rekisteriyksikön omistajan tai haltijan suostumuksella ja toimeksiannosta; 2) lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaisesti; tai 3) tieteelliseen tutkimukseen sekä tilastollisiin tarkoituksiin. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että mikään näistä edellytyksistä ei tässä tapauksessa täyty.” Jos tiedot olisi saatu, niistä olisi selvinnyt, että maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kepu) on suuria EU-maataloustuen maataloustuen saajia. Se ei kuitenkaan selvinnyt, kun hänen ministeriönsä kieltäytyi luovuttamasta tietoja. Tilastot kertovat EU:n komission tilastot paljastavat sen, miten epätasaisesti maataloustuet jakautuvat vanhojen jäsenmaiden kesken.

Seuraavassa esitetään kaksi taulukkoa, joista vasemmanpuoleinen kertoo EU:n rahoista jäsenmaille maksetut tukiaiset ja oikeanpuoleinen jäsenmaiden itsensä omista varoistaan maksamat kansalliset tuet.

EU:n raha


Kansallinen tuki

Ranska 10,4


Ranska 3,4

Espanja 6,6


Saksa 1,8

Saksa 5,8


Suomi 1,4

Italia 5,4


Italia 1,0

Englanti 4,0


Englanti 1,0

Kreikka 2,8


Hollanti 0,9

Irlanti 2,0


Itävalta 0,9

Hollanti 1,4


Espanja 0.7

Tanska 1,2


Irlanti 0.5

Itävalta 1,2


Belgia 0,4

Belgia 1,0


Ruotsi 0,4

Suomi 0,9


Portugali 0,3

Ruotsi 0,9


Kreikka 0,3

Portugali 0,9


Tanska 0,2

Luxemburg 0,04


Luxemburg 0,03

Suomi saa näiden tilastojen mukaan vähän EU-tukia, mutta maksaa niitä omista rahoistaan paljon. Asukasluvulla mitattuna Suomi saa paljon rahaa EU:lta, mutta karuissa ilmastooloissamme se ei riitä menestykselliseen maanviljelyyn. Jos Suomessa halutaan ylläpitää maataloudellista toimintaa, on vaikea kuvitella, että siihen saataisiin lähivuosina olennaisesti enemmän EU-rahaa. Pikemminkin EU:lta saadaan entistä vähemmän rahaa. Kaikki viljelijöiden elinolojen parannukset meidän on maksettava itse. Sekin tie on jo kuitenkin pitkälle kuljettu: kaikista EU:n jäsenmaista – suuret maat mukaan lukien – Suomi maksaa jo nyt kolmanneksi eniten kansallisia tukia!

Maatalouden rahat eivät kasva

EU:ssa ollaan par´aikaa päättämässä vuosien 2007–2013 budjettien suurista linjoista. Maatalouden menoista on jo periaatteessa sopimus, jonka mukaan ne voivat lisääntyä enintään prosentin vuodessa. Kun samanaikaisesti leikataan aluepoliittisia tukia, joista päättämiseen EU:lla on monopoli, on entistä enemmän uhattuna Suomen maaseudun elinkelpoisuus. Meille ei luonto tarjoa samanlaisia myötäjäisiä kuin eteläisemmille EU-kansalaisille, ja sitä puutetta meidän pitää korjata kansallisella rahalla.



Esko Seppänen










Maataloustuissa monta
piinakohtaa viljelijälle

Maatalouden tuet ovat edelleen suurimmalle osalle viljelijöitä vaikea asia. Tukijärjestelmää sinällään pidetään vaikeaselkoisena, mutta lähes yhtä vaikeita ovat lomakkeiden täyttö ja niihin liittyvät ohjeet.
Tukien selkiyttämisestä ja yksinkertaistamisesta on puhuttu usein, mutta tuloksia ei ole saatu aikaan. Joka viides maa- ja metsätalousministeriön kyselyyn vastanneesta vajaasta kahdestatuhannesta viljelijästä oli sitä mieltä, että tukijärjestelmä on kehittynyt yhä vaikeampaan suuntaan.
Neljä viidennestä viljelijöistä pitää tukien valvontaa tarpeellisena, jotta väärinkäytöksiltä vältytään. Silti valvonta koetaan henkisesti raskaaksi ja valvojien tulo tilalle koettelemukseksi, vaikka tarkastajia pidetään asiallisina ja osaavina.
Suomi on niin tukiasioissa kuin valvonnoissakin EU:n mallioppilas. Viljelijät uskovat, että maataloutta valvotaan meillä tarkemmin kuin muissa jäsenmaissa. EU:n raporttien mukaan muita vähäisempikin valvonta riittäisi. Suomi näet kuuluu väärinkäytösten tilastossa häntäpäähän. Kun unioni perii vuosittain väärin perustein maksettuja tukia takaisin satoja miljoonia euroja, Suomen osuus koko jäsenyysaikana on ollut miljoonan euron luokkaa.
Yksi ahdistuksen aihe viljelijälle on pelko vahingossa sattuneesta erehdyksestä. Tahatonkin rike on perinteisen, rehellisyyteen kannustavan, luterilaisen kasvatuksen saaneelle häpeällistä. Asiaa pahentaa vielä se, että siitä koituvat seuraamukset ikään kuin tekevät tahattomasta tahallisen, rangaistavan teon.
Euroopan unionin säädökset, artiklat ja direktiivit ovat tulleet jäädäkseen. Niiden pahamaineista byrokratiaa voidaan kuitenkin lieventää. Kotimainen hallinto EU-tarkastajia myöten on avainasemassa.
Puhutaan hyvästä hallinnosta, joka viime kädessä riippuu hallintoa toteuttavista ihmisistä. Lakeja ja paragrafeja pitää noudattaa, mutta niiden soveltamisessa käytäntöön tarvitaan oikeuden ja kohtuuden tuntemusta, inhimillisyyttä. Monessa tapauksessa jo lähestymistapa tai ohjekirjeen sanamuoto ratkaisevat, kokeeko ihminen itsensä tasa-arvoiseksi kansalaiseksi vai hallintoalamaiseksi.
Kohu aiheettomista ja suurista tuista on viime aikoina nostanut esiin kysymyksen tukien julkisuudesta. EU:ssa vain Britanniassa ja Tanskassa tukitiedot ovat julkisia. Ja ne hätkähdyttävät kansalaisia. Suurimman tukipotin korjaavat varakkaat, kuninkaalliset etunenässä.
Suomessa tukien kokonaissummat paljastuvat valtion talousarviosta ja tukiperusteet ovat tiedossa, mutta viljelijäkohtaiset tiedot eivät ole julkisia.
Suomalainen viljelijä voi kokea tukitietonsa julkaisemisen kiusalliseksi. Se ei kuulu kulttuuriimme. Mutta epäily salamyhkäisyydestäkään ei ole eduksi. Paras lääke kohulle on avoimuus.
Viljelijä on palkkansa ansainnut ja tuki on puolet palkasta. Käytäntö on EU:n yhteinen, tuet ovat osa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja turva omalle ruuantuotannolle


















RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Jo riittää !
Lauantaina 17.9. 2005 klo 16:50:56

Message:
Tämä keskustelu ei kuulu tämän clubin palstoille.
Suosittelen muita forumeita.
Eero L. / Hyvinkää
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: tukiainen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 19:47:55

Message:
tuli tukia nii vitusti että on akan kans pyyhitty perseemme 500euron seteleihin ja syötetty niitä kaupunkilaisille paperi työntekiöölle ne kon on nii vitun ahnehia
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:03:20

Message:

Etusivulle

Aihe: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: pohjalaanen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 09:04:34

Viesti:
sain eilen eu-tukiaiset.kyllä taas kelpaa. 50 tuhatta eeroa. uuden traktorin käyn tänään tilaamassa
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 10:54:34

Message:
Ime munaas LOINEN.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ei niin loinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:20:51

Message:
Ime munki munaa ku muija lähti tukiaispellen mukaan!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: heh
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:48:58

Message:
Sil oli vissiin hajuaisti mennyt.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Hämäläinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:33:06

Message:
Joo oli ne tullu mullekin noi tukiaiset eilen tilille. Itse en ostele enää koneita kun olen jo iäkäs mutta akka on halunnut ulkomaille ja thaimaahan ajateltiin kohtapuoli lähteä kolmeksi viikoksi. Naapurin maajussin kanssa ollaaan käyty Leviltä kattelemassa kelomökkiä sijoitusmielessä. Pitäähän tulevaisuutta turvata jo nyt jos tuet joskus poistuu.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ?
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:54:46

Message:
Ei niitä vielä ole tullut tilille!!!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Iiro V
Lauantaina 17.9. 2005 klo 14:19:58

Message:

Maatalouden tarkat tukimarkat yksissä kansissa

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on yhteistyössä ministeriön kanssa koonnut Suomen EU-jäsenyyden aikana 1995-1999 maksetut maa- ja puutarhatalouden tulotuet sekä vienti-, rakenne- ja aluetuet yksiin kansiin. Tarkat markat - niminen julkaisu ilmestyy nyt ensi kertaa ja jatkossa se julkaistaan säännöllisin väliajoin.

Julkaisusta käy muun muassa ilmi, että maa- ja puutarhatalouden tulotukea sai vuonna 1999 Suomessa 81 395 maatilaa. Aktiivitilojen kokonaismäärä samana vuonna oli noin 83 000, mikä osoittaa että noin 98 % tiloista on hakenut tukea. Suomen ensimmäisenä EU-vuotena tulotukea sai 95 139 tilaa.

EU-jäsenyyden aikana maatilojen keskipeltoala on kasvanut 4,5 hehtaarilla 26,8 hehtaariin. Vuonna 1995 keskipeltoala oli 4,5 hehtaaria pienempi. Huomattava osa peltoalan kasvusta johtuu pellon vuokrauksen lisääntymisestä EU-jäsenyyden aikana.

Julkaisussa on kuvattu maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmien pääpiirteet ja esitetty niistä keskeiset tilastot tukityypeittäin ja alueittain vuosilta 1995-1999. Mukana ovat myös maito-, uuhi- ja emolehmäkiintiöt ja kasvinviljelypuolelta muun muassa Suomen CAP-perusalan sekä öljynkasvi-, tärkkelys- ja koristekasvikiintiöiden käyttöasteet.

Julkaisun tilastoista ei pysty päättelemään yksittäisille tiloille maksettuja tukia, sillä jos tukimuotojen saajia on vain yksi tai muutamia aluetta kohden, summat on liitetty osaksi suurempia kokonaisuuksia.

Julkaisu on laatuaan ensimmäinen. Aikaisemmin tukitiedot on kerätty erikseen perusrekisteristä, mikä on ollut aikaa vievää ja työlästä. Julkaisusta on suunnitteilla myös sähköinen versio.

Julkaisun hinta on 230 markkaa. Ks. myös kirjaesittely!

Lisätietoja:

yliaktuaari Kaija Eskelinen
puh. (09) 5765 2363

tutkija Maria Granqvist
puh. (09) 5765 2365
maria.granqvist@mmm.fi

Tilaukset:
Virpi Soimes
puh.(09) 5765 2394
fax (09) 5765 2395
virpi.soimes@mmm.fi







Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston laatuseloste
1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maassamme toimivien maataloutta harjoittavien maatilojen taloudellista toimintaa ja rakennetta. Tilaston tutkimusyksikkönä on maatila ja tilastointiajanjaksona kalenterivuosi. Tietosisältö kattaa sekä maa- että metsätalouden. Tilaston tietoja käyttävät niin maatalouspolitiikan tekijät kuin lakien laatijat tietolähteenään. Aineisto on lisäksi tutkimuskäytössä myös useilla maatalouden taloudellista tutkimusta tekevillä laitoksilla.

1.2 Tilaston käsitteet ja luokitukset

Tilaston tärkeimpänä lähdeaineistona käytetään maatilojen veroaineistoja. Tästä johtuen tilastossa käytetyt käsitteet vastaavat suurelta osin maatilatalouden tuloverolain käsitteitä. Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta, sekä sellaista erikoismaataloutta tai maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Tilaston kohdeperusjoukkoon kuulumisen edellytyksenä on lisäksi seuraavat ehdot; maatilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä pelto- ja puutarhamaata, sekä maatilaa verotetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan.

Maatilojen kokoa kuvataan viljellyn pellon pinta-alalla. Viljeltyyn peltoalaan kuuluu oma pelto, josta on vähennetty tilalta pois vuokrattu pelto ja lisätty itselle vuokrattu pelto. Lisäksi tuloksia on luokiteltu alueittain, tuotantosuunnittain, omistaja- ja ikäryhmittäin.
2. Tilaston menetelmäkuvaus

2.1 Tilaston perusjoukko, käytetyt perusaineistot, tutkimusasetelma, tiedonkeruutapa, estimointimenetelmät ja painokertoimien käyttö.

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto on otantatutkimus, jonka tutkimusyksikkönä on maatila. Otantakehikko muodostetaan niistä maatiloista, jotka kuuluvat MMM/Tiken ylläpitämään ns. aktiivisten tilojen maatilarekisteriin. Lisäksi tilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä peltoa. Otantastrategiaan sisältyy kiertävä paneeli, jossa noin puolet otoksesta vaihtuu vuosittain jolloin sama tila on yleensä mukana tutkimuksessa kahden vuoden ajan. Otanta-asetelmana oli ositettu yksinkertainen satunnaisotanta palauttamatta. Tärkeimpinä osituskriteereinä olivat tuotantosuunta ja tilakoko. Otos kiintiöidään Neyman-kiintiöinnin mukaan ja kiintiöintimuuttujana käytetään edellisen vuoden maatalouden tulosta.

Estimointi suoritetaan jälkiosittamalla aineisto. Jälkiosituksessa tärkeimmät kriteerit ovat maatilan juridinen muoto ja koko. Tämän jälkeen saadut painokertoimet kalibroidaan suurimmalle osalle otosta.

Tilaston tiedonkeruussa on noudatettu vuodesta 1993 lähtien samaa periaatetta; tiedot kerätään otokseen kuuluvilta viljelijöiltä ensisijaisesti verolomakkeista. Verolomakkeiden tietoja täydennetään tiloille lähetettävällä tilastolomakkeella. Koko kohdeperusjoukosta saadaan tietoja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämästä maaseutuelinkeinorekisteristä. Tähän rekisteriin sisältyvästä integroidusta hallinto- ja valvontajärjestelmästä (IACS) poimittiin myös tilaston kotieläin-, kasvinviljely- ja tukitiedot. Estimoinnissa ja puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään lisäksi henkilöverorekisteriä.

Osittaiskatoa täydennetään niiltä osin kuin mahdollista suoraan maaseutuelinkeinorekisteristä. Muiden puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään hyväksi riippuvuuksia puuttuvia tietoja sisältävien muuttujien ja taustatietojen välillä. Puuttuvien tietojen täydennyksessä käytetään ns. hot-deck-imputointia, jossa järjestävänä muuttujana käytetään tilastollisilla malleilla muodostettuja ennusteita.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1 Mitä mitataan?

Useimmat tilaston muuttujat ovat suoraan veroilmoituksessa omana kohtanaan ja yleensä näiden muuttujien käsittelyssä ei ollut virheen mahdollisuutta. Tilastolomakkeella kerätyissä muuttujissa saattaa kuitenkin olla joitakin kohtia, lähinnä muut kotieläinmenot, muut kasvinviljelymenot ja lyhytaikainen kalusto, jotka voivat olla tilan kirjanpidossa hyvinkin eri tavalla käsiteltyjä. Tällaisissa tapauksissa käsittely pyrittiin saattamaan kaikille maatiloille samanlaiseksi.

3.2 Epävarmuustekijät ja mahdolliset virhelähteet

Muilta kuin yksityisten henkilöiden omistamilta tiloilta oikean viljelijän tavoittaminen on usein vaikeaa. Toinen potentiaalinen tilan omistukseen liittyvä virhelähde on omistajanvaihdokset. Omistajan vaihtuessa tilan tiedoista ei useinkaan saada muodostettua hyväksyttäviä tietoja, joten tilastovuonna omistajan vaihdoksen kokeneista tiloista vain pieni osuus oli mukana tilastossa. Myös omistajan vaihdoksen ajankohdan havaitseminen on usein vaikeaa. Tällaisia havaintoja tutkittiin erikseen tiedonkeruuvaiheessa, joten tästä syntyvän virheen vaikutus on pieni. Osa tiloista saa lykkäystä veroilmoituksen palauttamisajankohtaan. Tällöin kasvaa mahdollisuus, ettei maatilaa saada mukaan tilastoon.

Tiedonkeruussa mittavirheitä aiheuttaa myös se, että lomakkeet saatiin yleensä ennen verottajan valmistelua. Tällöin tiedot ovat viljelijän itsensä antamia, jolloin niistä puuttuvat verottajan korjaukset. Verottajan korjaukset kohdistuvat yleensä arvionvaraisiin eriin ja käyttöomaisuuden käsittelyyn. Verottajan korjausten eroja on tutkittu vuosittain henkilöveroaineiston avulla ja aineiston tietojen vastaavuus henkilöverotietoihin on ollut erittäin hyvä.

Kerätyt tiedot tarkistettiin usealla eri tavalla. Jokainen havainto käydään kertaalleen läpi kaikkien kohtien osalta, joten tietojen käsittelystä ja tarkistuksesta aiheutuneiden virheiden todennäköisyys on pieni.

Otantavirheen suuruutta arvioidaan estimaattoreiden keskivirheiden avulla. Keskivirheen avulla lasketaan tutkimuksen kullekin tulosluvulle luottamusväli, jolla kohdeperusjoukon todellinen arvo on tietyllä luotettavuustasolla. Esimerkiksi koko maan tulos maataloudesta -muuttujan keskiarvon estimaatti vuonna 2002 oli 14249 euroa ja suhteellinen keskivirhe 0,5 prosenttia. Kun keskivirhe kerrotaan luottamusvälin kertoimella 1,96, saadaan tulokseksi maataloudesta koko maassa tilaa kohti 95 prosentin luotettavuustasolla 14049 - 14449 euroa.

Tilaston osuvuutta verrattiin laskemalla otoksen perusteella kokonaismääriä maaseutuelinkeinorekisterin muuttujista. Erot rekisteristä laskettuihin kokonaismääriin olivat vähäisiä. Ylipeittoa syntyy kun kehikossa on mukana kohdeperusjoukkoon kuulumattomia alkioita, esimerkiksi tiloja jotka kuuluvat EVL piiriin. Tässä tilastossa ylipeiton vaikutus poistetaan estimoinnissa.

Alipeittoa syntyy kun kehikossa eivät ole mukana kaikki kohdeperusjoukkoon kuuluvat alkiot. Tässä tilastossa alipeittoon voi kuulua vain sellaiset maatilat, jotka eivät ole olleet mukana vuoden 2002 maatilarekisterissä. Alipeittoa ei ole korjattu estimoinnissa minkään vuoden tilastossa. Myöskään ennen vuotta 1995 olleissa aineistoissa ylipeiton vaikutusta ei saatu poistettua kokonaan. Tämä johtuu siitä, että pelkästään veroilmoituksen perusteella voi olla vaikeaa erottaa peltoa viljelemättömät tilat peltoa viljelleistä, mutta vähäisten myyntitulojen tiloista.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy kerran vuodessa ja mittausjakso on verovuosi, joka tarkoittaa maatilatalouden tuloverolain mukaan kalenterivuotta. Tilastosta julkaistaan vain lopullinen tieto. Tilasto pyritään jatkossa julkaisemaan yhden vuoden kuluessa tilastovuoden päättymisestä.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Tiedot julkaistaan paperijulkaisuna. Osa tiedoista julkaistaan myös internetissä. Taulukoita voidaan toimittaa asiakkaille myös sähköisessä muodossa sekä julkaisusta poikkeavalla tavalla ristiintaulukoituna.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilasto on laadittu vuodesta 1973 saakka. Suurimpia ajallista vertailtavuutta heikentäviä muutoksia on tapahtunut esimerkiksi vuonna 1986, jolloin maatilatalouden verotuksessa maa- ja metsätalous eriytettiin toisistaan. Sen jälkeen tiedot on julkaistu sekä maa että metsätaloudesta erikseen. Vuonna 1992 uudistettiin maatalouden verolomakkeet perusteellisesti, jonka jälkeen Tilastokeskus on täydentänyt tilastoaineistoa suoralla maatiloille tehtävällä lomakekyselyllä.

Tilaston tiedot ovat osittain vertailukelpoisia mm seuraavien maatilojen taloutta kuvaavien tilastojen ja tutkimusten kesken:

-Maatilatalouden tulo- ja verotilasto, julk. Tilastokeskus
-Tulonjakotilasto, julk. Tilastokeskus
-FADN kannattavuustutkimus, julk. MTT Taloustutkimus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa on julkaistu vuosittain eri pituisia aikasarjoja menneiltä vuosilta. Aikasarjoja on sekä kaikilta tiloilta että paneelina, jolloin aiemmilta vuosilta on vain tilastovuotena tuotantoa jatkaneet tilat.
7. Selkeys ja eheys

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maatilojen tuloja, menoja, varoja ja velkoja verotusaineiston pohjalta. Tässä mielessä tilasto on keskeinen maatilojen talouden kuvaaja ns. kassaperusteisen järjestelmän avulla. Koska kassaperusteisesti lasketut tunnusluvut lähentyvät pitkällä aikajänteellä kannattavuusperusteisia lukuja, niin tilaston lukuja voidaan vertailla myös FADN kannattavuustutkimuksen tuottamiin tunnuslukuihin.
8. Dokumentointi

Keskeiset tilaston käsitteet ja luokitukset on esitetty tilastojulkaisussa. Lisäksi käsitteet ovat saatavilla Tilastokeskuksen käsite ja luokitustietokannoissa.

Päivitetty 1.6.2005








Itse maksettu kansallinen tuki maataloutemme turva. Suomi salaa eurotukiaiset.

EU:n maataloustukiaisista 80 % maksetaan viidennekselle maatiloista. Suurviljelijöinä voivat toimia myös pankit ja pörssiyhtiöt. EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel on ollut yksi suurimpia tanskalaisia EU-tukiaisten saajia.

Kansallinen tuki

Periaatteessa kaikissa EU-maissa on sama eli yhteinen maatalouspolitiikka. Käytännössä se ei enää sitä ole viime vuoden laajenemisen jälkeen, mutta yhteistä kaikille jäsenmaille on se, että EU määrää niiden maataloudesta.

EU maksaa maataloustukiaisia eri maille eri perusteiden mukaan. Suomi on pelannut tukiaispokerissa korttinsa huonosti. Me joudumme itse maksamaan maataloutemme ylläpidosta paljon suuremman osuuden kuin muut EU-maat.

EU:n Suomen maataloudelle sallimista tukiaisista (noin 1 800 miljoonaa euroa) suurin osa on sellaista rahaa, joka maksetaan meidän omien veronmaksajiemme pussista. Itse maksamme 1 000 miljoonaa euroa ja EU:n jäsenmaksupalautusta saamme vain 800 miljoonaa.

Tukitiedot eivät julkisia

Tanskan ohella tukiaisten saajat tiedetään muun muassa Englannissa. Siellä eniten tukia saa sokeriyhtiö Tate&Lyle, jolle lähetetään Brysselistä 227 miljoonaa euroa vuodessa meidänkin jäsenmaksurahojamme. Kuningatar Elisabeth II on saanut EU:lta 546 000 puntaa eli lähes miljoona euroa kuninkaallisiin maanviljelyharrastuksiin. Suomessa tukiaisten saajat salataan. Kun meppi Esko Seppänen pyysi maa- ja metsätalousministeriöltä 18.4.2005 tukiaistietoja siihen tapaan kuin ne ovat julkisia Tanskassa ja Englannissa, vastaus oli että ei.

Ministeriö perusteli kielteisen kantansa tietojen julkaisemiseen tässä lehdessä seuraavasti: ”Maaseutuelinkeinorekisterilain 7 §:n mukaan rekisterissä olevia tietoja saa antaa ja luovuttaa vain 1) rekisteriyksikön omistajan tai haltijan suostumuksella ja toimeksiannosta; 2) lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaisesti; tai 3) tieteelliseen tutkimukseen sekä tilastollisiin tarkoituksiin. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että mikään näistä edellytyksistä ei tässä tapauksessa täyty.” Jos tiedot olisi saatu, niistä olisi selvinnyt, että maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kepu) on suuria EU-maataloustuen maataloustuen saajia. Se ei kuitenkaan selvinnyt, kun hänen ministeriönsä kieltäytyi luovuttamasta tietoja. Tilastot kertovat EU:n komission tilastot paljastavat sen, miten epätasaisesti maataloustuet jakautuvat vanhojen jäsenmaiden kesken.

Seuraavassa esitetään kaksi taulukkoa, joista vasemmanpuoleinen kertoo EU:n rahoista jäsenmaille maksetut tukiaiset ja oikeanpuoleinen jäsenmaiden itsensä omista varoistaan maksamat kansalliset tuet.

EU:n raha


Kansallinen tuki

Ranska 10,4


Ranska 3,4

Espanja 6,6


Saksa 1,8

Saksa 5,8


Suomi 1,4

Italia 5,4


Italia 1,0

Englanti 4,0


Englanti 1,0

Kreikka 2,8


Hollanti 0,9

Irlanti 2,0


Itävalta 0,9

Hollanti 1,4


Espanja 0.7

Tanska 1,2


Irlanti 0.5

Itävalta 1,2


Belgia 0,4

Belgia 1,0


Ruotsi 0,4

Suomi 0,9


Portugali 0,3

Ruotsi 0,9


Kreikka 0,3

Portugali 0,9


Tanska 0,2

Luxemburg 0,04


Luxemburg 0,03

Suomi saa näiden tilastojen mukaan vähän EU-tukia, mutta maksaa niitä omista rahoistaan paljon. Asukasluvulla mitattuna Suomi saa paljon rahaa EU:lta, mutta karuissa ilmastooloissamme se ei riitä menestykselliseen maanviljelyyn. Jos Suomessa halutaan ylläpitää maataloudellista toimintaa, on vaikea kuvitella, että siihen saataisiin lähivuosina olennaisesti enemmän EU-rahaa. Pikemminkin EU:lta saadaan entistä vähemmän rahaa. Kaikki viljelijöiden elinolojen parannukset meidän on maksettava itse. Sekin tie on jo kuitenkin pitkälle kuljettu: kaikista EU:n jäsenmaista – suuret maat mukaan lukien – Suomi maksaa jo nyt kolmanneksi eniten kansallisia tukia!

Maatalouden rahat eivät kasva

EU:ssa ollaan par´aikaa päättämässä vuosien 2007–2013 budjettien suurista linjoista. Maatalouden menoista on jo periaatteessa sopimus, jonka mukaan ne voivat lisääntyä enintään prosentin vuodessa. Kun samanaikaisesti leikataan aluepoliittisia tukia, joista päättämiseen EU:lla on monopoli, on entistä enemmän uhattuna Suomen maaseudun elinkelpoisuus. Meille ei luonto tarjoa samanlaisia myötäjäisiä kuin eteläisemmille EU-kansalaisille, ja sitä puutetta meidän pitää korjata kansallisella rahalla.



Esko Seppänen










Maataloustuissa monta
piinakohtaa viljelijälle

Maatalouden tuet ovat edelleen suurimmalle osalle viljelijöitä vaikea asia. Tukijärjestelmää sinällään pidetään vaikeaselkoisena, mutta lähes yhtä vaikeita ovat lomakkeiden täyttö ja niihin liittyvät ohjeet.
Tukien selkiyttämisestä ja yksinkertaistamisesta on puhuttu usein, mutta tuloksia ei ole saatu aikaan. Joka viides maa- ja metsätalousministeriön kyselyyn vastanneesta vajaasta kahdestatuhannesta viljelijästä oli sitä mieltä, että tukijärjestelmä on kehittynyt yhä vaikeampaan suuntaan.
Neljä viidennestä viljelijöistä pitää tukien valvontaa tarpeellisena, jotta väärinkäytöksiltä vältytään. Silti valvonta koetaan henkisesti raskaaksi ja valvojien tulo tilalle koettelemukseksi, vaikka tarkastajia pidetään asiallisina ja osaavina.
Suomi on niin tukiasioissa kuin valvonnoissakin EU:n mallioppilas. Viljelijät uskovat, että maataloutta valvotaan meillä tarkemmin kuin muissa jäsenmaissa. EU:n raporttien mukaan muita vähäisempikin valvonta riittäisi. Suomi näet kuuluu väärinkäytösten tilastossa häntäpäähän. Kun unioni perii vuosittain väärin perustein maksettuja tukia takaisin satoja miljoonia euroja, Suomen osuus koko jäsenyysaikana on ollut miljoonan euron luokkaa.
Yksi ahdistuksen aihe viljelijälle on pelko vahingossa sattuneesta erehdyksestä. Tahatonkin rike on perinteisen, rehellisyyteen kannustavan, luterilaisen kasvatuksen saaneelle häpeällistä. Asiaa pahentaa vielä se, että siitä koituvat seuraamukset ikään kuin tekevät tahattomasta tahallisen, rangaistavan teon.
Euroopan unionin säädökset, artiklat ja direktiivit ovat tulleet jäädäkseen. Niiden pahamaineista byrokratiaa voidaan kuitenkin lieventää. Kotimainen hallinto EU-tarkastajia myöten on avainasemassa.
Puhutaan hyvästä hallinnosta, joka viime kädessä riippuu hallintoa toteuttavista ihmisistä. Lakeja ja paragrafeja pitää noudattaa, mutta niiden soveltamisessa käytäntöön tarvitaan oikeuden ja kohtuuden tuntemusta, inhimillisyyttä. Monessa tapauksessa jo lähestymistapa tai ohjekirjeen sanamuoto ratkaisevat, kokeeko ihminen itsensä tasa-arvoiseksi kansalaiseksi vai hallintoalamaiseksi.
Kohu aiheettomista ja suurista tuista on viime aikoina nostanut esiin kysymyksen tukien julkisuudesta. EU:ssa vain Britanniassa ja Tanskassa tukitiedot ovat julkisia. Ja ne hätkähdyttävät kansalaisia. Suurimman tukipotin korjaavat varakkaat, kuninkaalliset etunenässä.
Suomessa tukien kokonaissummat paljastuvat valtion talousarviosta ja tukiperusteet ovat tiedossa, mutta viljelijäkohtaiset tiedot eivät ole julkisia.
Suomalainen viljelijä voi kokea tukitietonsa julkaisemisen kiusalliseksi. Se ei kuulu kulttuuriimme. Mutta epäily salamyhkäisyydestäkään ei ole eduksi. Paras lääke kohulle on avoimuus.
Viljelijä on palkkansa ansainnut ja tuki on puolet palkasta. Käytäntö on EU:n yhteinen, tuet ovat osa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja turva omalle ruuantuotannolle


















RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Jo riittää !
Lauantaina 17.9. 2005 klo 16:50:56

Message:
Tämä keskustelu ei kuulu tämän clubin palstoille.
Suosittelen muita forumeita.
Eero L. / Hyvinkää
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: tukiainen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 19:47:55

Message:
tuli tukia nii vitusti että on akan kans pyyhitty perseemme 500euron seteleihin ja syötetty niitä kaupunkilaisille paperi työntekiöölle ne kon on nii vitun ahnehia

Vastauksen voit lähettää alla olevalla lomakkeella.

Nimi:
Email:
Aihe:
Viesti:





RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Make
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:39:12

Message:
Jokut ovat latvasta lahoja, kun kopsaavat sivutolkulla tekstiä tänne, käyttäkää mielikuvitusta ja kirjoittakaa. Seuraavat suuremmat tuet Lfa: lisäosa ja Cap-tuki tippuvat marras/joulukuun vaihteessa, kyllä kauppiaat tietää milloin raha liikkuu, on muuten kauppiaat liikkeellä, ainakin konekauppiaat.Ovat oppineet haistamaan rahanhajun.

Vastauksen voit lähettää alla olevalla lomakkeella.

Nimi:
Email:
Aihe:
Viesti:





RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Make
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:55:54

Message:
No hulluja ei kylvetä niitä kasvaa muuten vaan.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: niin no
Lauantaina 17.9. 2005 klo 22:17:47

Message:
Todistihan tuo taas kerran sen minkä kaikki tiedämme: Siivelläeläjiä ovat kaikki maajussit jotka tukiaisia nostavat...............myös tämä "herra" Make-maantonkija.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Sunnuntaina 18.9. 2005 klo 06:59:40

Message:

Etusivulle

Aihe: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: pohjalaanen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 09:04:34

Viesti:
sain eilen eu-tukiaiset.kyllä taas kelpaa. 50 tuhatta eeroa. uuden traktorin käyn tänään tilaamassa
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 10:54:34

Message:
Ime munaas LOINEN.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ei niin loinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:20:51

Message:
Ime munki munaa ku muija lähti tukiaispellen mukaan!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: heh
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:48:58

Message:
Sil oli vissiin hajuaisti mennyt.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Hämäläinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:33:06

Message:
Joo oli ne tullu mullekin noi tukiaiset eilen tilille. Itse en ostele enää koneita kun olen jo iäkäs mutta akka on halunnut ulkomaille ja thaimaahan ajateltiin kohtapuoli lähteä kolmeksi viikoksi. Naapurin maajussin kanssa ollaaan käyty Leviltä kattelemassa kelomökkiä sijoitusmielessä. Pitäähän tulevaisuutta turvata jo nyt jos tuet joskus poistuu.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ?
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:54:46

Message:
Ei niitä vielä ole tullut tilille!!!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Iiro V
Lauantaina 17.9. 2005 klo 14:19:58

Message:

Maatalouden tarkat tukimarkat yksissä kansissa

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on yhteistyössä ministeriön kanssa koonnut Suomen EU-jäsenyyden aikana 1995-1999 maksetut maa- ja puutarhatalouden tulotuet sekä vienti-, rakenne- ja aluetuet yksiin kansiin. Tarkat markat - niminen julkaisu ilmestyy nyt ensi kertaa ja jatkossa se julkaistaan säännöllisin väliajoin.

Julkaisusta käy muun muassa ilmi, että maa- ja puutarhatalouden tulotukea sai vuonna 1999 Suomessa 81 395 maatilaa. Aktiivitilojen kokonaismäärä samana vuonna oli noin 83 000, mikä osoittaa että noin 98 % tiloista on hakenut tukea. Suomen ensimmäisenä EU-vuotena tulotukea sai 95 139 tilaa.

EU-jäsenyyden aikana maatilojen keskipeltoala on kasvanut 4,5 hehtaarilla 26,8 hehtaariin. Vuonna 1995 keskipeltoala oli 4,5 hehtaaria pienempi. Huomattava osa peltoalan kasvusta johtuu pellon vuokrauksen lisääntymisestä EU-jäsenyyden aikana.

Julkaisussa on kuvattu maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmien pääpiirteet ja esitetty niistä keskeiset tilastot tukityypeittäin ja alueittain vuosilta 1995-1999. Mukana ovat myös maito-, uuhi- ja emolehmäkiintiöt ja kasvinviljelypuolelta muun muassa Suomen CAP-perusalan sekä öljynkasvi-, tärkkelys- ja koristekasvikiintiöiden käyttöasteet.

Julkaisun tilastoista ei pysty päättelemään yksittäisille tiloille maksettuja tukia, sillä jos tukimuotojen saajia on vain yksi tai muutamia aluetta kohden, summat on liitetty osaksi suurempia kokonaisuuksia.

Julkaisu on laatuaan ensimmäinen. Aikaisemmin tukitiedot on kerätty erikseen perusrekisteristä, mikä on ollut aikaa vievää ja työlästä. Julkaisusta on suunnitteilla myös sähköinen versio.

Julkaisun hinta on 230 markkaa. Ks. myös kirjaesittely!

Lisätietoja:

yliaktuaari Kaija Eskelinen
puh. (09) 5765 2363

tutkija Maria Granqvist
puh. (09) 5765 2365
maria.granqvist@mmm.fi

Tilaukset:
Virpi Soimes
puh.(09) 5765 2394
fax (09) 5765 2395
virpi.soimes@mmm.fi







Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston laatuseloste
1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maassamme toimivien maataloutta harjoittavien maatilojen taloudellista toimintaa ja rakennetta. Tilaston tutkimusyksikkönä on maatila ja tilastointiajanjaksona kalenterivuosi. Tietosisältö kattaa sekä maa- että metsätalouden. Tilaston tietoja käyttävät niin maatalouspolitiikan tekijät kuin lakien laatijat tietolähteenään. Aineisto on lisäksi tutkimuskäytössä myös useilla maatalouden taloudellista tutkimusta tekevillä laitoksilla.

1.2 Tilaston käsitteet ja luokitukset

Tilaston tärkeimpänä lähdeaineistona käytetään maatilojen veroaineistoja. Tästä johtuen tilastossa käytetyt käsitteet vastaavat suurelta osin maatilatalouden tuloverolain käsitteitä. Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta, sekä sellaista erikoismaataloutta tai maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Tilaston kohdeperusjoukkoon kuulumisen edellytyksenä on lisäksi seuraavat ehdot; maatilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä pelto- ja puutarhamaata, sekä maatilaa verotetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan.

Maatilojen kokoa kuvataan viljellyn pellon pinta-alalla. Viljeltyyn peltoalaan kuuluu oma pelto, josta on vähennetty tilalta pois vuokrattu pelto ja lisätty itselle vuokrattu pelto. Lisäksi tuloksia on luokiteltu alueittain, tuotantosuunnittain, omistaja- ja ikäryhmittäin.
2. Tilaston menetelmäkuvaus

2.1 Tilaston perusjoukko, käytetyt perusaineistot, tutkimusasetelma, tiedonkeruutapa, estimointimenetelmät ja painokertoimien käyttö.

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto on otantatutkimus, jonka tutkimusyksikkönä on maatila. Otantakehikko muodostetaan niistä maatiloista, jotka kuuluvat MMM/Tiken ylläpitämään ns. aktiivisten tilojen maatilarekisteriin. Lisäksi tilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä peltoa. Otantastrategiaan sisältyy kiertävä paneeli, jossa noin puolet otoksesta vaihtuu vuosittain jolloin sama tila on yleensä mukana tutkimuksessa kahden vuoden ajan. Otanta-asetelmana oli ositettu yksinkertainen satunnaisotanta palauttamatta. Tärkeimpinä osituskriteereinä olivat tuotantosuunta ja tilakoko. Otos kiintiöidään Neyman-kiintiöinnin mukaan ja kiintiöintimuuttujana käytetään edellisen vuoden maatalouden tulosta.

Estimointi suoritetaan jälkiosittamalla aineisto. Jälkiosituksessa tärkeimmät kriteerit ovat maatilan juridinen muoto ja koko. Tämän jälkeen saadut painokertoimet kalibroidaan suurimmalle osalle otosta.

Tilaston tiedonkeruussa on noudatettu vuodesta 1993 lähtien samaa periaatetta; tiedot kerätään otokseen kuuluvilta viljelijöiltä ensisijaisesti verolomakkeista. Verolomakkeiden tietoja täydennetään tiloille lähetettävällä tilastolomakkeella. Koko kohdeperusjoukosta saadaan tietoja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämästä maaseutuelinkeinorekisteristä. Tähän rekisteriin sisältyvästä integroidusta hallinto- ja valvontajärjestelmästä (IACS) poimittiin myös tilaston kotieläin-, kasvinviljely- ja tukitiedot. Estimoinnissa ja puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään lisäksi henkilöverorekisteriä.

Osittaiskatoa täydennetään niiltä osin kuin mahdollista suoraan maaseutuelinkeinorekisteristä. Muiden puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään hyväksi riippuvuuksia puuttuvia tietoja sisältävien muuttujien ja taustatietojen välillä. Puuttuvien tietojen täydennyksessä käytetään ns. hot-deck-imputointia, jossa järjestävänä muuttujana käytetään tilastollisilla malleilla muodostettuja ennusteita.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1 Mitä mitataan?

Useimmat tilaston muuttujat ovat suoraan veroilmoituksessa omana kohtanaan ja yleensä näiden muuttujien käsittelyssä ei ollut virheen mahdollisuutta. Tilastolomakkeella kerätyissä muuttujissa saattaa kuitenkin olla joitakin kohtia, lähinnä muut kotieläinmenot, muut kasvinviljelymenot ja lyhytaikainen kalusto, jotka voivat olla tilan kirjanpidossa hyvinkin eri tavalla käsiteltyjä. Tällaisissa tapauksissa käsittely pyrittiin saattamaan kaikille maatiloille samanlaiseksi.

3.2 Epävarmuustekijät ja mahdolliset virhelähteet

Muilta kuin yksityisten henkilöiden omistamilta tiloilta oikean viljelijän tavoittaminen on usein vaikeaa. Toinen potentiaalinen tilan omistukseen liittyvä virhelähde on omistajanvaihdokset. Omistajan vaihtuessa tilan tiedoista ei useinkaan saada muodostettua hyväksyttäviä tietoja, joten tilastovuonna omistajan vaihdoksen kokeneista tiloista vain pieni osuus oli mukana tilastossa. Myös omistajan vaihdoksen ajankohdan havaitseminen on usein vaikeaa. Tällaisia havaintoja tutkittiin erikseen tiedonkeruuvaiheessa, joten tästä syntyvän virheen vaikutus on pieni. Osa tiloista saa lykkäystä veroilmoituksen palauttamisajankohtaan. Tällöin kasvaa mahdollisuus, ettei maatilaa saada mukaan tilastoon.

Tiedonkeruussa mittavirheitä aiheuttaa myös se, että lomakkeet saatiin yleensä ennen verottajan valmistelua. Tällöin tiedot ovat viljelijän itsensä antamia, jolloin niistä puuttuvat verottajan korjaukset. Verottajan korjaukset kohdistuvat yleensä arvionvaraisiin eriin ja käyttöomaisuuden käsittelyyn. Verottajan korjausten eroja on tutkittu vuosittain henkilöveroaineiston avulla ja aineiston tietojen vastaavuus henkilöverotietoihin on ollut erittäin hyvä.

Kerätyt tiedot tarkistettiin usealla eri tavalla. Jokainen havainto käydään kertaalleen läpi kaikkien kohtien osalta, joten tietojen käsittelystä ja tarkistuksesta aiheutuneiden virheiden todennäköisyys on pieni.

Otantavirheen suuruutta arvioidaan estimaattoreiden keskivirheiden avulla. Keskivirheen avulla lasketaan tutkimuksen kullekin tulosluvulle luottamusväli, jolla kohdeperusjoukon todellinen arvo on tietyllä luotettavuustasolla. Esimerkiksi koko maan tulos maataloudesta -muuttujan keskiarvon estimaatti vuonna 2002 oli 14249 euroa ja suhteellinen keskivirhe 0,5 prosenttia. Kun keskivirhe kerrotaan luottamusvälin kertoimella 1,96, saadaan tulokseksi maataloudesta koko maassa tilaa kohti 95 prosentin luotettavuustasolla 14049 - 14449 euroa.

Tilaston osuvuutta verrattiin laskemalla otoksen perusteella kokonaismääriä maaseutuelinkeinorekisterin muuttujista. Erot rekisteristä laskettuihin kokonaismääriin olivat vähäisiä. Ylipeittoa syntyy kun kehikossa on mukana kohdeperusjoukkoon kuulumattomia alkioita, esimerkiksi tiloja jotka kuuluvat EVL piiriin. Tässä tilastossa ylipeiton vaikutus poistetaan estimoinnissa.

Alipeittoa syntyy kun kehikossa eivät ole mukana kaikki kohdeperusjoukkoon kuuluvat alkiot. Tässä tilastossa alipeittoon voi kuulua vain sellaiset maatilat, jotka eivät ole olleet mukana vuoden 2002 maatilarekisterissä. Alipeittoa ei ole korjattu estimoinnissa minkään vuoden tilastossa. Myöskään ennen vuotta 1995 olleissa aineistoissa ylipeiton vaikutusta ei saatu poistettua kokonaan. Tämä johtuu siitä, että pelkästään veroilmoituksen perusteella voi olla vaikeaa erottaa peltoa viljelemättömät tilat peltoa viljelleistä, mutta vähäisten myyntitulojen tiloista.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy kerran vuodessa ja mittausjakso on verovuosi, joka tarkoittaa maatilatalouden tuloverolain mukaan kalenterivuotta. Tilastosta julkaistaan vain lopullinen tieto. Tilasto pyritään jatkossa julkaisemaan yhden vuoden kuluessa tilastovuoden päättymisestä.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Tiedot julkaistaan paperijulkaisuna. Osa tiedoista julkaistaan myös internetissä. Taulukoita voidaan toimittaa asiakkaille myös sähköisessä muodossa sekä julkaisusta poikkeavalla tavalla ristiintaulukoituna.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilasto on laadittu vuodesta 1973 saakka. Suurimpia ajallista vertailtavuutta heikentäviä muutoksia on tapahtunut esimerkiksi vuonna 1986, jolloin maatilatalouden verotuksessa maa- ja metsätalous eriytettiin toisistaan. Sen jälkeen tiedot on julkaistu sekä maa että metsätaloudesta erikseen. Vuonna 1992 uudistettiin maatalouden verolomakkeet perusteellisesti, jonka jälkeen Tilastokeskus on täydentänyt tilastoaineistoa suoralla maatiloille tehtävällä lomakekyselyllä.

Tilaston tiedot ovat osittain vertailukelpoisia mm seuraavien maatilojen taloutta kuvaavien tilastojen ja tutkimusten kesken:

-Maatilatalouden tulo- ja verotilasto, julk. Tilastokeskus
-Tulonjakotilasto, julk. Tilastokeskus
-FADN kannattavuustutkimus, julk. MTT Taloustutkimus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa on julkaistu vuosittain eri pituisia aikasarjoja menneiltä vuosilta. Aikasarjoja on sekä kaikilta tiloilta että paneelina, jolloin aiemmilta vuosilta on vain tilastovuotena tuotantoa jatkaneet tilat.
7. Selkeys ja eheys

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maatilojen tuloja, menoja, varoja ja velkoja verotusaineiston pohjalta. Tässä mielessä tilasto on keskeinen maatilojen talouden kuvaaja ns. kassaperusteisen järjestelmän avulla. Koska kassaperusteisesti lasketut tunnusluvut lähentyvät pitkällä aikajänteellä kannattavuusperusteisia lukuja, niin tilaston lukuja voidaan vertailla myös FADN kannattavuustutkimuksen tuottamiin tunnuslukuihin.
8. Dokumentointi

Keskeiset tilaston käsitteet ja luokitukset on esitetty tilastojulkaisussa. Lisäksi käsitteet ovat saatavilla Tilastokeskuksen käsite ja luokitustietokannoissa.

Päivitetty 1.6.2005








Itse maksettu kansallinen tuki maataloutemme turva. Suomi salaa eurotukiaiset.

EU:n maataloustukiaisista 80 % maksetaan viidennekselle maatiloista. Suurviljelijöinä voivat toimia myös pankit ja pörssiyhtiöt. EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel on ollut yksi suurimpia tanskalaisia EU-tukiaisten saajia.

Kansallinen tuki

Periaatteessa kaikissa EU-maissa on sama eli yhteinen maatalouspolitiikka. Käytännössä se ei enää sitä ole viime vuoden laajenemisen jälkeen, mutta yhteistä kaikille jäsenmaille on se, että EU määrää niiden maataloudesta.

EU maksaa maataloustukiaisia eri maille eri perusteiden mukaan. Suomi on pelannut tukiaispokerissa korttinsa huonosti. Me joudumme itse maksamaan maataloutemme ylläpidosta paljon suuremman osuuden kuin muut EU-maat.

EU:n Suomen maataloudelle sallimista tukiaisista (noin 1 800 miljoonaa euroa) suurin osa on sellaista rahaa, joka maksetaan meidän omien veronmaksajiemme pussista. Itse maksamme 1 000 miljoonaa euroa ja EU:n jäsenmaksupalautusta saamme vain 800 miljoonaa.

Tukitiedot eivät julkisia

Tanskan ohella tukiaisten saajat tiedetään muun muassa Englannissa. Siellä eniten tukia saa sokeriyhtiö Tate&Lyle, jolle lähetetään Brysselistä 227 miljoonaa euroa vuodessa meidänkin jäsenmaksurahojamme. Kuningatar Elisabeth II on saanut EU:lta 546 000 puntaa eli lähes miljoona euroa kuninkaallisiin maanviljelyharrastuksiin. Suomessa tukiaisten saajat salataan. Kun meppi Esko Seppänen pyysi maa- ja metsätalousministeriöltä 18.4.2005 tukiaistietoja siihen tapaan kuin ne ovat julkisia Tanskassa ja Englannissa, vastaus oli että ei.

Ministeriö perusteli kielteisen kantansa tietojen julkaisemiseen tässä lehdessä seuraavasti: ”Maaseutuelinkeinorekisterilain 7 §:n mukaan rekisterissä olevia tietoja saa antaa ja luovuttaa vain 1) rekisteriyksikön omistajan tai haltijan suostumuksella ja toimeksiannosta; 2) lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaisesti; tai 3) tieteelliseen tutkimukseen sekä tilastollisiin tarkoituksiin. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että mikään näistä edellytyksistä ei tässä tapauksessa täyty.” Jos tiedot olisi saatu, niistä olisi selvinnyt, että maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kepu) on suuria EU-maataloustuen maataloustuen saajia. Se ei kuitenkaan selvinnyt, kun hänen ministeriönsä kieltäytyi luovuttamasta tietoja. Tilastot kertovat EU:n komission tilastot paljastavat sen, miten epätasaisesti maataloustuet jakautuvat vanhojen jäsenmaiden kesken.

Seuraavassa esitetään kaksi taulukkoa, joista vasemmanpuoleinen kertoo EU:n rahoista jäsenmaille maksetut tukiaiset ja oikeanpuoleinen jäsenmaiden itsensä omista varoistaan maksamat kansalliset tuet.

EU:n raha


Kansallinen tuki

Ranska 10,4


Ranska 3,4

Espanja 6,6


Saksa 1,8

Saksa 5,8


Suomi 1,4

Italia 5,4


Italia 1,0

Englanti 4,0


Englanti 1,0

Kreikka 2,8


Hollanti 0,9

Irlanti 2,0


Itävalta 0,9

Hollanti 1,4


Espanja 0.7

Tanska 1,2


Irlanti 0.5

Itävalta 1,2


Belgia 0,4

Belgia 1,0


Ruotsi 0,4

Suomi 0,9


Portugali 0,3

Ruotsi 0,9


Kreikka 0,3

Portugali 0,9


Tanska 0,2

Luxemburg 0,04


Luxemburg 0,03

Suomi saa näiden tilastojen mukaan vähän EU-tukia, mutta maksaa niitä omista rahoistaan paljon. Asukasluvulla mitattuna Suomi saa paljon rahaa EU:lta, mutta karuissa ilmastooloissamme se ei riitä menestykselliseen maanviljelyyn. Jos Suomessa halutaan ylläpitää maataloudellista toimintaa, on vaikea kuvitella, että siihen saataisiin lähivuosina olennaisesti enemmän EU-rahaa. Pikemminkin EU:lta saadaan entistä vähemmän rahaa. Kaikki viljelijöiden elinolojen parannukset meidän on maksettava itse. Sekin tie on jo kuitenkin pitkälle kuljettu: kaikista EU:n jäsenmaista – suuret maat mukaan lukien – Suomi maksaa jo nyt kolmanneksi eniten kansallisia tukia!

Maatalouden rahat eivät kasva

EU:ssa ollaan par´aikaa päättämässä vuosien 2007–2013 budjettien suurista linjoista. Maatalouden menoista on jo periaatteessa sopimus, jonka mukaan ne voivat lisääntyä enintään prosentin vuodessa. Kun samanaikaisesti leikataan aluepoliittisia tukia, joista päättämiseen EU:lla on monopoli, on entistä enemmän uhattuna Suomen maaseudun elinkelpoisuus. Meille ei luonto tarjoa samanlaisia myötäjäisiä kuin eteläisemmille EU-kansalaisille, ja sitä puutetta meidän pitää korjata kansallisella rahalla.



Esko Seppänen










Maataloustuissa monta
piinakohtaa viljelijälle

Maatalouden tuet ovat edelleen suurimmalle osalle viljelijöitä vaikea asia. Tukijärjestelmää sinällään pidetään vaikeaselkoisena, mutta lähes yhtä vaikeita ovat lomakkeiden täyttö ja niihin liittyvät ohjeet.
Tukien selkiyttämisestä ja yksinkertaistamisesta on puhuttu usein, mutta tuloksia ei ole saatu aikaan. Joka viides maa- ja metsätalousministeriön kyselyyn vastanneesta vajaasta kahdestatuhannesta viljelijästä oli sitä mieltä, että tukijärjestelmä on kehittynyt yhä vaikeampaan suuntaan.
Neljä viidennestä viljelijöistä pitää tukien valvontaa tarpeellisena, jotta väärinkäytöksiltä vältytään. Silti valvonta koetaan henkisesti raskaaksi ja valvojien tulo tilalle koettelemukseksi, vaikka tarkastajia pidetään asiallisina ja osaavina.
Suomi on niin tukiasioissa kuin valvonnoissakin EU:n mallioppilas. Viljelijät uskovat, että maataloutta valvotaan meillä tarkemmin kuin muissa jäsenmaissa. EU:n raporttien mukaan muita vähäisempikin valvonta riittäisi. Suomi näet kuuluu väärinkäytösten tilastossa häntäpäähän. Kun unioni perii vuosittain väärin perustein maksettuja tukia takaisin satoja miljoonia euroja, Suomen osuus koko jäsenyysaikana on ollut miljoonan euron luokkaa.
Yksi ahdistuksen aihe viljelijälle on pelko vahingossa sattuneesta erehdyksestä. Tahatonkin rike on perinteisen, rehellisyyteen kannustavan, luterilaisen kasvatuksen saaneelle häpeällistä. Asiaa pahentaa vielä se, että siitä koituvat seuraamukset ikään kuin tekevät tahattomasta tahallisen, rangaistavan teon.
Euroopan unionin säädökset, artiklat ja direktiivit ovat tulleet jäädäkseen. Niiden pahamaineista byrokratiaa voidaan kuitenkin lieventää. Kotimainen hallinto EU-tarkastajia myöten on avainasemassa.
Puhutaan hyvästä hallinnosta, joka viime kädessä riippuu hallintoa toteuttavista ihmisistä. Lakeja ja paragrafeja pitää noudattaa, mutta niiden soveltamisessa käytäntöön tarvitaan oikeuden ja kohtuuden tuntemusta, inhimillisyyttä. Monessa tapauksessa jo lähestymistapa tai ohjekirjeen sanamuoto ratkaisevat, kokeeko ihminen itsensä tasa-arvoiseksi kansalaiseksi vai hallintoalamaiseksi.
Kohu aiheettomista ja suurista tuista on viime aikoina nostanut esiin kysymyksen tukien julkisuudesta. EU:ssa vain Britanniassa ja Tanskassa tukitiedot ovat julkisia. Ja ne hätkähdyttävät kansalaisia. Suurimman tukipotin korjaavat varakkaat, kuninkaalliset etunenässä.
Suomessa tukien kokonaissummat paljastuvat valtion talousarviosta ja tukiperusteet ovat tiedossa, mutta viljelijäkohtaiset tiedot eivät ole julkisia.
Suomalainen viljelijä voi kokea tukitietonsa julkaisemisen kiusalliseksi. Se ei kuulu kulttuuriimme. Mutta epäily salamyhkäisyydestäkään ei ole eduksi. Paras lääke kohulle on avoimuus.
Viljelijä on palkkansa ansainnut ja tuki on puolet palkasta. Käytäntö on EU:n yhteinen, tuet ovat osa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja turva omalle ruuantuotannolle


















RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Jo riittää !
Lauantaina 17.9. 2005 klo 16:50:56

Message:
Tämä keskustelu ei kuulu tämän clubin palstoille.
Suosittelen muita forumeita.
Eero L. / Hyvinkää
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: tukiainen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 19:47:55

Message:
tuli tukia nii vitusti että on akan kans pyyhitty perseemme 500euron seteleihin ja syötetty niitä kaupunkilaisille paperi työntekiöölle ne kon on nii vitun ahnehia
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:03:20

Message:

Etusivulle

Aihe: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: pohjalaanen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 09:04:34

Viesti:
sain eilen eu-tukiaiset.kyllä taas kelpaa. 50 tuhatta eeroa. uuden traktorin käyn tänään tilaamassa
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 10:54:34

Message:
Ime munaas LOINEN.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ei niin loinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:20:51

Message:
Ime munki munaa ku muija lähti tukiaispellen mukaan!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: heh
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:48:58

Message:
Sil oli vissiin hajuaisti mennyt.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Hämäläinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:33:06

Message:
Joo oli ne tullu mullekin noi tukiaiset eilen tilille. Itse en ostele enää koneita kun olen jo iäkäs mutta akka on halunnut ulkomaille ja thaimaahan ajateltiin kohtapuoli lähteä kolmeksi viikoksi. Naapurin maajussin kanssa ollaaan käyty Leviltä kattelemassa kelomökkiä sijoitusmielessä. Pitäähän tulevaisuutta turvata jo nyt jos tuet joskus poistuu.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ?
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:54:46

Message:
Ei niitä vielä ole tullut tilille!!!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Iiro V
Lauantaina 17.9. 2005 klo 14:19:58

Message:

Maatalouden tarkat tukimarkat yksissä kansissa

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on yhteistyössä ministeriön kanssa koonnut Suomen EU-jäsenyyden aikana 1995-1999 maksetut maa- ja puutarhatalouden tulotuet sekä vienti-, rakenne- ja aluetuet yksiin kansiin. Tarkat markat - niminen julkaisu ilmestyy nyt ensi kertaa ja jatkossa se julkaistaan säännöllisin väliajoin.

Julkaisusta käy muun muassa ilmi, että maa- ja puutarhatalouden tulotukea sai vuonna 1999 Suomessa 81 395 maatilaa. Aktiivitilojen kokonaismäärä samana vuonna oli noin 83 000, mikä osoittaa että noin 98 % tiloista on hakenut tukea. Suomen ensimmäisenä EU-vuotena tulotukea sai 95 139 tilaa.

EU-jäsenyyden aikana maatilojen keskipeltoala on kasvanut 4,5 hehtaarilla 26,8 hehtaariin. Vuonna 1995 keskipeltoala oli 4,5 hehtaaria pienempi. Huomattava osa peltoalan kasvusta johtuu pellon vuokrauksen lisääntymisestä EU-jäsenyyden aikana.

Julkaisussa on kuvattu maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmien pääpiirteet ja esitetty niistä keskeiset tilastot tukityypeittäin ja alueittain vuosilta 1995-1999. Mukana ovat myös maito-, uuhi- ja emolehmäkiintiöt ja kasvinviljelypuolelta muun muassa Suomen CAP-perusalan sekä öljynkasvi-, tärkkelys- ja koristekasvikiintiöiden käyttöasteet.

Julkaisun tilastoista ei pysty päättelemään yksittäisille tiloille maksettuja tukia, sillä jos tukimuotojen saajia on vain yksi tai muutamia aluetta kohden, summat on liitetty osaksi suurempia kokonaisuuksia.

Julkaisu on laatuaan ensimmäinen. Aikaisemmin tukitiedot on kerätty erikseen perusrekisteristä, mikä on ollut aikaa vievää ja työlästä. Julkaisusta on suunnitteilla myös sähköinen versio.

Julkaisun hinta on 230 markkaa. Ks. myös kirjaesittely!

Lisätietoja:

yliaktuaari Kaija Eskelinen
puh. (09) 5765 2363

tutkija Maria Granqvist
puh. (09) 5765 2365
maria.granqvist@mmm.fi

Tilaukset:
Virpi Soimes
puh.(09) 5765 2394
fax (09) 5765 2395
virpi.soimes@mmm.fi







Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston laatuseloste
1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maassamme toimivien maataloutta harjoittavien maatilojen taloudellista toimintaa ja rakennetta. Tilaston tutkimusyksikkönä on maatila ja tilastointiajanjaksona kalenterivuosi. Tietosisältö kattaa sekä maa- että metsätalouden. Tilaston tietoja käyttävät niin maatalouspolitiikan tekijät kuin lakien laatijat tietolähteenään. Aineisto on lisäksi tutkimuskäytössä myös useilla maatalouden taloudellista tutkimusta tekevillä laitoksilla.

1.2 Tilaston käsitteet ja luokitukset

Tilaston tärkeimpänä lähdeaineistona käytetään maatilojen veroaineistoja. Tästä johtuen tilastossa käytetyt käsitteet vastaavat suurelta osin maatilatalouden tuloverolain käsitteitä. Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta, sekä sellaista erikoismaataloutta tai maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Tilaston kohdeperusjoukkoon kuulumisen edellytyksenä on lisäksi seuraavat ehdot; maatilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä pelto- ja puutarhamaata, sekä maatilaa verotetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan.

Maatilojen kokoa kuvataan viljellyn pellon pinta-alalla. Viljeltyyn peltoalaan kuuluu oma pelto, josta on vähennetty tilalta pois vuokrattu pelto ja lisätty itselle vuokrattu pelto. Lisäksi tuloksia on luokiteltu alueittain, tuotantosuunnittain, omistaja- ja ikäryhmittäin.
2. Tilaston menetelmäkuvaus

2.1 Tilaston perusjoukko, käytetyt perusaineistot, tutkimusasetelma, tiedonkeruutapa, estimointimenetelmät ja painokertoimien käyttö.

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto on otantatutkimus, jonka tutkimusyksikkönä on maatila. Otantakehikko muodostetaan niistä maatiloista, jotka kuuluvat MMM/Tiken ylläpitämään ns. aktiivisten tilojen maatilarekisteriin. Lisäksi tilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä peltoa. Otantastrategiaan sisältyy kiertävä paneeli, jossa noin puolet otoksesta vaihtuu vuosittain jolloin sama tila on yleensä mukana tutkimuksessa kahden vuoden ajan. Otanta-asetelmana oli ositettu yksinkertainen satunnaisotanta palauttamatta. Tärkeimpinä osituskriteereinä olivat tuotantosuunta ja tilakoko. Otos kiintiöidään Neyman-kiintiöinnin mukaan ja kiintiöintimuuttujana käytetään edellisen vuoden maatalouden tulosta.

Estimointi suoritetaan jälkiosittamalla aineisto. Jälkiosituksessa tärkeimmät kriteerit ovat maatilan juridinen muoto ja koko. Tämän jälkeen saadut painokertoimet kalibroidaan suurimmalle osalle otosta.

Tilaston tiedonkeruussa on noudatettu vuodesta 1993 lähtien samaa periaatetta; tiedot kerätään otokseen kuuluvilta viljelijöiltä ensisijaisesti verolomakkeista. Verolomakkeiden tietoja täydennetään tiloille lähetettävällä tilastolomakkeella. Koko kohdeperusjoukosta saadaan tietoja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämästä maaseutuelinkeinorekisteristä. Tähän rekisteriin sisältyvästä integroidusta hallinto- ja valvontajärjestelmästä (IACS) poimittiin myös tilaston kotieläin-, kasvinviljely- ja tukitiedot. Estimoinnissa ja puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään lisäksi henkilöverorekisteriä.

Osittaiskatoa täydennetään niiltä osin kuin mahdollista suoraan maaseutuelinkeinorekisteristä. Muiden puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään hyväksi riippuvuuksia puuttuvia tietoja sisältävien muuttujien ja taustatietojen välillä. Puuttuvien tietojen täydennyksessä käytetään ns. hot-deck-imputointia, jossa järjestävänä muuttujana käytetään tilastollisilla malleilla muodostettuja ennusteita.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1 Mitä mitataan?

Useimmat tilaston muuttujat ovat suoraan veroilmoituksessa omana kohtanaan ja yleensä näiden muuttujien käsittelyssä ei ollut virheen mahdollisuutta. Tilastolomakkeella kerätyissä muuttujissa saattaa kuitenkin olla joitakin kohtia, lähinnä muut kotieläinmenot, muut kasvinviljelymenot ja lyhytaikainen kalusto, jotka voivat olla tilan kirjanpidossa hyvinkin eri tavalla käsiteltyjä. Tällaisissa tapauksissa käsittely pyrittiin saattamaan kaikille maatiloille samanlaiseksi.

3.2 Epävarmuustekijät ja mahdolliset virhelähteet

Muilta kuin yksityisten henkilöiden omistamilta tiloilta oikean viljelijän tavoittaminen on usein vaikeaa. Toinen potentiaalinen tilan omistukseen liittyvä virhelähde on omistajanvaihdokset. Omistajan vaihtuessa tilan tiedoista ei useinkaan saada muodostettua hyväksyttäviä tietoja, joten tilastovuonna omistajan vaihdoksen kokeneista tiloista vain pieni osuus oli mukana tilastossa. Myös omistajan vaihdoksen ajankohdan havaitseminen on usein vaikeaa. Tällaisia havaintoja tutkittiin erikseen tiedonkeruuvaiheessa, joten tästä syntyvän virheen vaikutus on pieni. Osa tiloista saa lykkäystä veroilmoituksen palauttamisajankohtaan. Tällöin kasvaa mahdollisuus, ettei maatilaa saada mukaan tilastoon.

Tiedonkeruussa mittavirheitä aiheuttaa myös se, että lomakkeet saatiin yleensä ennen verottajan valmistelua. Tällöin tiedot ovat viljelijän itsensä antamia, jolloin niistä puuttuvat verottajan korjaukset. Verottajan korjaukset kohdistuvat yleensä arvionvaraisiin eriin ja käyttöomaisuuden käsittelyyn. Verottajan korjausten eroja on tutkittu vuosittain henkilöveroaineiston avulla ja aineiston tietojen vastaavuus henkilöverotietoihin on ollut erittäin hyvä.

Kerätyt tiedot tarkistettiin usealla eri tavalla. Jokainen havainto käydään kertaalleen läpi kaikkien kohtien osalta, joten tietojen käsittelystä ja tarkistuksesta aiheutuneiden virheiden todennäköisyys on pieni.

Otantavirheen suuruutta arvioidaan estimaattoreiden keskivirheiden avulla. Keskivirheen avulla lasketaan tutkimuksen kullekin tulosluvulle luottamusväli, jolla kohdeperusjoukon todellinen arvo on tietyllä luotettavuustasolla. Esimerkiksi koko maan tulos maataloudesta -muuttujan keskiarvon estimaatti vuonna 2002 oli 14249 euroa ja suhteellinen keskivirhe 0,5 prosenttia. Kun keskivirhe kerrotaan luottamusvälin kertoimella 1,96, saadaan tulokseksi maataloudesta koko maassa tilaa kohti 95 prosentin luotettavuustasolla 14049 - 14449 euroa.

Tilaston osuvuutta verrattiin laskemalla otoksen perusteella kokonaismääriä maaseutuelinkeinorekisterin muuttujista. Erot rekisteristä laskettuihin kokonaismääriin olivat vähäisiä. Ylipeittoa syntyy kun kehikossa on mukana kohdeperusjoukkoon kuulumattomia alkioita, esimerkiksi tiloja jotka kuuluvat EVL piiriin. Tässä tilastossa ylipeiton vaikutus poistetaan estimoinnissa.

Alipeittoa syntyy kun kehikossa eivät ole mukana kaikki kohdeperusjoukkoon kuuluvat alkiot. Tässä tilastossa alipeittoon voi kuulua vain sellaiset maatilat, jotka eivät ole olleet mukana vuoden 2002 maatilarekisterissä. Alipeittoa ei ole korjattu estimoinnissa minkään vuoden tilastossa. Myöskään ennen vuotta 1995 olleissa aineistoissa ylipeiton vaikutusta ei saatu poistettua kokonaan. Tämä johtuu siitä, että pelkästään veroilmoituksen perusteella voi olla vaikeaa erottaa peltoa viljelemättömät tilat peltoa viljelleistä, mutta vähäisten myyntitulojen tiloista.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy kerran vuodessa ja mittausjakso on verovuosi, joka tarkoittaa maatilatalouden tuloverolain mukaan kalenterivuotta. Tilastosta julkaistaan vain lopullinen tieto. Tilasto pyritään jatkossa julkaisemaan yhden vuoden kuluessa tilastovuoden päättymisestä.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Tiedot julkaistaan paperijulkaisuna. Osa tiedoista julkaistaan myös internetissä. Taulukoita voidaan toimittaa asiakkaille myös sähköisessä muodossa sekä julkaisusta poikkeavalla tavalla ristiintaulukoituna.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilasto on laadittu vuodesta 1973 saakka. Suurimpia ajallista vertailtavuutta heikentäviä muutoksia on tapahtunut esimerkiksi vuonna 1986, jolloin maatilatalouden verotuksessa maa- ja metsätalous eriytettiin toisistaan. Sen jälkeen tiedot on julkaistu sekä maa että metsätaloudesta erikseen. Vuonna 1992 uudistettiin maatalouden verolomakkeet perusteellisesti, jonka jälkeen Tilastokeskus on täydentänyt tilastoaineistoa suoralla maatiloille tehtävällä lomakekyselyllä.

Tilaston tiedot ovat osittain vertailukelpoisia mm seuraavien maatilojen taloutta kuvaavien tilastojen ja tutkimusten kesken:

-Maatilatalouden tulo- ja verotilasto, julk. Tilastokeskus
-Tulonjakotilasto, julk. Tilastokeskus
-FADN kannattavuustutkimus, julk. MTT Taloustutkimus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa on julkaistu vuosittain eri pituisia aikasarjoja menneiltä vuosilta. Aikasarjoja on sekä kaikilta tiloilta että paneelina, jolloin aiemmilta vuosilta on vain tilastovuotena tuotantoa jatkaneet tilat.
7. Selkeys ja eheys

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maatilojen tuloja, menoja, varoja ja velkoja verotusaineiston pohjalta. Tässä mielessä tilasto on keskeinen maatilojen talouden kuvaaja ns. kassaperusteisen järjestelmän avulla. Koska kassaperusteisesti lasketut tunnusluvut lähentyvät pitkällä aikajänteellä kannattavuusperusteisia lukuja, niin tilaston lukuja voidaan vertailla myös FADN kannattavuustutkimuksen tuottamiin tunnuslukuihin.
8. Dokumentointi

Keskeiset tilaston käsitteet ja luokitukset on esitetty tilastojulkaisussa. Lisäksi käsitteet ovat saatavilla Tilastokeskuksen käsite ja luokitustietokannoissa.

Päivitetty 1.6.2005








Itse maksettu kansallinen tuki maataloutemme turva. Suomi salaa eurotukiaiset.

EU:n maataloustukiaisista 80 % maksetaan viidennekselle maatiloista. Suurviljelijöinä voivat toimia myös pankit ja pörssiyhtiöt. EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel on ollut yksi suurimpia tanskalaisia EU-tukiaisten saajia.

Kansallinen tuki

Periaatteessa kaikissa EU-maissa on sama eli yhteinen maatalouspolitiikka. Käytännössä se ei enää sitä ole viime vuoden laajenemisen jälkeen, mutta yhteistä kaikille jäsenmaille on se, että EU määrää niiden maataloudesta.

EU maksaa maataloustukiaisia eri maille eri perusteiden mukaan. Suomi on pelannut tukiaispokerissa korttinsa huonosti. Me joudumme itse maksamaan maataloutemme ylläpidosta paljon suuremman osuuden kuin muut EU-maat.

EU:n Suomen maataloudelle sallimista tukiaisista (noin 1 800 miljoonaa euroa) suurin osa on sellaista rahaa, joka maksetaan meidän omien veronmaksajiemme pussista. Itse maksamme 1 000 miljoonaa euroa ja EU:n jäsenmaksupalautusta saamme vain 800 miljoonaa.

Tukitiedot eivät julkisia

Tanskan ohella tukiaisten saajat tiedetään muun muassa Englannissa. Siellä eniten tukia saa sokeriyhtiö Tate&Lyle, jolle lähetetään Brysselistä 227 miljoonaa euroa vuodessa meidänkin jäsenmaksurahojamme. Kuningatar Elisabeth II on saanut EU:lta 546 000 puntaa eli lähes miljoona euroa kuninkaallisiin maanviljelyharrastuksiin. Suomessa tukiaisten saajat salataan. Kun meppi Esko Seppänen pyysi maa- ja metsätalousministeriöltä 18.4.2005 tukiaistietoja siihen tapaan kuin ne ovat julkisia Tanskassa ja Englannissa, vastaus oli että ei.

Ministeriö perusteli kielteisen kantansa tietojen julkaisemiseen tässä lehdessä seuraavasti: ”Maaseutuelinkeinorekisterilain 7 §:n mukaan rekisterissä olevia tietoja saa antaa ja luovuttaa vain 1) rekisteriyksikön omistajan tai haltijan suostumuksella ja toimeksiannosta; 2) lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaisesti; tai 3) tieteelliseen tutkimukseen sekä tilastollisiin tarkoituksiin. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että mikään näistä edellytyksistä ei tässä tapauksessa täyty.” Jos tiedot olisi saatu, niistä olisi selvinnyt, että maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kepu) on suuria EU-maataloustuen maataloustuen saajia. Se ei kuitenkaan selvinnyt, kun hänen ministeriönsä kieltäytyi luovuttamasta tietoja. Tilastot kertovat EU:n komission tilastot paljastavat sen, miten epätasaisesti maataloustuet jakautuvat vanhojen jäsenmaiden kesken.

Seuraavassa esitetään kaksi taulukkoa, joista vasemmanpuoleinen kertoo EU:n rahoista jäsenmaille maksetut tukiaiset ja oikeanpuoleinen jäsenmaiden itsensä omista varoistaan maksamat kansalliset tuet.

EU:n raha


Kansallinen tuki

Ranska 10,4


Ranska 3,4

Espanja 6,6


Saksa 1,8

Saksa 5,8


Suomi 1,4

Italia 5,4


Italia 1,0

Englanti 4,0


Englanti 1,0

Kreikka 2,8


Hollanti 0,9

Irlanti 2,0


Itävalta 0,9

Hollanti 1,4


Espanja 0.7

Tanska 1,2


Irlanti 0.5

Itävalta 1,2


Belgia 0,4

Belgia 1,0


Ruotsi 0,4

Suomi 0,9


Portugali 0,3

Ruotsi 0,9


Kreikka 0,3

Portugali 0,9


Tanska 0,2

Luxemburg 0,04


Luxemburg 0,03

Suomi saa näiden tilastojen mukaan vähän EU-tukia, mutta maksaa niitä omista rahoistaan paljon. Asukasluvulla mitattuna Suomi saa paljon rahaa EU:lta, mutta karuissa ilmastooloissamme se ei riitä menestykselliseen maanviljelyyn. Jos Suomessa halutaan ylläpitää maataloudellista toimintaa, on vaikea kuvitella, että siihen saataisiin lähivuosina olennaisesti enemmän EU-rahaa. Pikemminkin EU:lta saadaan entistä vähemmän rahaa. Kaikki viljelijöiden elinolojen parannukset meidän on maksettava itse. Sekin tie on jo kuitenkin pitkälle kuljettu: kaikista EU:n jäsenmaista – suuret maat mukaan lukien – Suomi maksaa jo nyt kolmanneksi eniten kansallisia tukia!

Maatalouden rahat eivät kasva

EU:ssa ollaan par´aikaa päättämässä vuosien 2007–2013 budjettien suurista linjoista. Maatalouden menoista on jo periaatteessa sopimus, jonka mukaan ne voivat lisääntyä enintään prosentin vuodessa. Kun samanaikaisesti leikataan aluepoliittisia tukia, joista päättämiseen EU:lla on monopoli, on entistä enemmän uhattuna Suomen maaseudun elinkelpoisuus. Meille ei luonto tarjoa samanlaisia myötäjäisiä kuin eteläisemmille EU-kansalaisille, ja sitä puutetta meidän pitää korjata kansallisella rahalla.



Esko Seppänen










Maataloustuissa monta
piinakohtaa viljelijälle

Maatalouden tuet ovat edelleen suurimmalle osalle viljelijöitä vaikea asia. Tukijärjestelmää sinällään pidetään vaikeaselkoisena, mutta lähes yhtä vaikeita ovat lomakkeiden täyttö ja niihin liittyvät ohjeet.
Tukien selkiyttämisestä ja yksinkertaistamisesta on puhuttu usein, mutta tuloksia ei ole saatu aikaan. Joka viides maa- ja metsätalousministeriön kyselyyn vastanneesta vajaasta kahdestatuhannesta viljelijästä oli sitä mieltä, että tukijärjestelmä on kehittynyt yhä vaikeampaan suuntaan.
Neljä viidennestä viljelijöistä pitää tukien valvontaa tarpeellisena, jotta väärinkäytöksiltä vältytään. Silti valvonta koetaan henkisesti raskaaksi ja valvojien tulo tilalle koettelemukseksi, vaikka tarkastajia pidetään asiallisina ja osaavina.
Suomi on niin tukiasioissa kuin valvonnoissakin EU:n mallioppilas. Viljelijät uskovat, että maataloutta valvotaan meillä tarkemmin kuin muissa jäsenmaissa. EU:n raporttien mukaan muita vähäisempikin valvonta riittäisi. Suomi näet kuuluu väärinkäytösten tilastossa häntäpäähän. Kun unioni perii vuosittain väärin perustein maksettuja tukia takaisin satoja miljoonia euroja, Suomen osuus koko jäsenyysaikana on ollut miljoonan euron luokkaa.
Yksi ahdistuksen aihe viljelijälle on pelko vahingossa sattuneesta erehdyksestä. Tahatonkin rike on perinteisen, rehellisyyteen kannustavan, luterilaisen kasvatuksen saaneelle häpeällistä. Asiaa pahentaa vielä se, että siitä koituvat seuraamukset ikään kuin tekevät tahattomasta tahallisen, rangaistavan teon.
Euroopan unionin säädökset, artiklat ja direktiivit ovat tulleet jäädäkseen. Niiden pahamaineista byrokratiaa voidaan kuitenkin lieventää. Kotimainen hallinto EU-tarkastajia myöten on avainasemassa.
Puhutaan hyvästä hallinnosta, joka viime kädessä riippuu hallintoa toteuttavista ihmisistä. Lakeja ja paragrafeja pitää noudattaa, mutta niiden soveltamisessa käytäntöön tarvitaan oikeuden ja kohtuuden tuntemusta, inhimillisyyttä. Monessa tapauksessa jo lähestymistapa tai ohjekirjeen sanamuoto ratkaisevat, kokeeko ihminen itsensä tasa-arvoiseksi kansalaiseksi vai hallintoalamaiseksi.
Kohu aiheettomista ja suurista tuista on viime aikoina nostanut esiin kysymyksen tukien julkisuudesta. EU:ssa vain Britanniassa ja Tanskassa tukitiedot ovat julkisia. Ja ne hätkähdyttävät kansalaisia. Suurimman tukipotin korjaavat varakkaat, kuninkaalliset etunenässä.
Suomessa tukien kokonaissummat paljastuvat valtion talousarviosta ja tukiperusteet ovat tiedossa, mutta viljelijäkohtaiset tiedot eivät ole julkisia.
Suomalainen viljelijä voi kokea tukitietonsa julkaisemisen kiusalliseksi. Se ei kuulu kulttuuriimme. Mutta epäily salamyhkäisyydestäkään ei ole eduksi. Paras lääke kohulle on avoimuus.
Viljelijä on palkkansa ansainnut ja tuki on puolet palkasta. Käytäntö on EU:n yhteinen, tuet ovat osa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja turva omalle ruuantuotannolle


















RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Jo riittää !
Lauantaina 17.9. 2005 klo 16:50:56

Message:
Tämä keskustelu ei kuulu tämän clubin palstoille.
Suosittelen muita forumeita.
Eero L. / Hyvinkää
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: tukiainen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 19:47:55

Message:
tuli tukia nii vitusti että on akan kans pyyhitty perseemme 500euron seteleihin ja syötetty niitä kaupunkilaisille paperi työntekiöölle ne kon on nii vitun ahnehia

Vastauksen voit lähettää alla olevalla lomakkeella.

Nimi:
Email:
Aihe:
Viesti:





RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Make
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:39:12

Message:
Jokut ovat latvasta lahoja, kun kopsaavat sivutolkulla tekstiä tänne, käyttäkää mielikuvitusta ja kirjoittakaa. Seuraavat suuremmat tuet Lfa: lisäosa ja Cap-tuki tippuvat marras/joulukuun vaihteessa, kyllä kauppiaat tietää milloin raha liikkuu, on muuten kauppiaat liikkeellä, ainakin konekauppiaat.Ovat oppineet haistamaan rahanhajun.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:46:57

Message:

Etusivulle

Aihe: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: pohjalaanen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 09:04:34

Viesti:
sain eilen eu-tukiaiset.kyllä taas kelpaa. 50 tuhatta eeroa. uuden traktorin käyn tänään tilaamassa
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 10:54:34

Message:
Ime munaas LOINEN.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ei niin loinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:20:51

Message:
Ime munki munaa ku muija lähti tukiaispellen mukaan!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: heh
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:48:58

Message:
Sil oli vissiin hajuaisti mennyt.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Hämäläinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:33:06

Message:
Joo oli ne tullu mullekin noi tukiaiset eilen tilille. Itse en ostele enää koneita kun olen jo iäkäs mutta akka on halunnut ulkomaille ja thaimaahan ajateltiin kohtapuoli lähteä kolmeksi viikoksi. Naapurin maajussin kanssa ollaaan käyty Leviltä kattelemassa kelomökkiä sijoitusmielessä. Pitäähän tulevaisuutta turvata jo nyt jos tuet joskus poistuu.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ?
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:54:46

Message:
Ei niitä vielä ole tullut tilille!!!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Iiro V
Lauantaina 17.9. 2005 klo 14:19:58

Message:

Maatalouden tarkat tukimarkat yksissä kansissa

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on yhteistyössä ministeriön kanssa koonnut Suomen EU-jäsenyyden aikana 1995-1999 maksetut maa- ja puutarhatalouden tulotuet sekä vienti-, rakenne- ja aluetuet yksiin kansiin. Tarkat markat - niminen julkaisu ilmestyy nyt ensi kertaa ja jatkossa se julkaistaan säännöllisin väliajoin.

Julkaisusta käy muun muassa ilmi, että maa- ja puutarhatalouden tulotukea sai vuonna 1999 Suomessa 81 395 maatilaa. Aktiivitilojen kokonaismäärä samana vuonna oli noin 83 000, mikä osoittaa että noin 98 % tiloista on hakenut tukea. Suomen ensimmäisenä EU-vuotena tulotukea sai 95 139 tilaa.

EU-jäsenyyden aikana maatilojen keskipeltoala on kasvanut 4,5 hehtaarilla 26,8 hehtaariin. Vuonna 1995 keskipeltoala oli 4,5 hehtaaria pienempi. Huomattava osa peltoalan kasvusta johtuu pellon vuokrauksen lisääntymisestä EU-jäsenyyden aikana.

Julkaisussa on kuvattu maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmien pääpiirteet ja esitetty niistä keskeiset tilastot tukityypeittäin ja alueittain vuosilta 1995-1999. Mukana ovat myös maito-, uuhi- ja emolehmäkiintiöt ja kasvinviljelypuolelta muun muassa Suomen CAP-perusalan sekä öljynkasvi-, tärkkelys- ja koristekasvikiintiöiden käyttöasteet.

Julkaisun tilastoista ei pysty päättelemään yksittäisille tiloille maksettuja tukia, sillä jos tukimuotojen saajia on vain yksi tai muutamia aluetta kohden, summat on liitetty osaksi suurempia kokonaisuuksia.

Julkaisu on laatuaan ensimmäinen. Aikaisemmin tukitiedot on kerätty erikseen perusrekisteristä, mikä on ollut aikaa vievää ja työlästä. Julkaisusta on suunnitteilla myös sähköinen versio.

Julkaisun hinta on 230 markkaa. Ks. myös kirjaesittely!

Lisätietoja:

yliaktuaari Kaija Eskelinen
puh. (09) 5765 2363

tutkija Maria Granqvist
puh. (09) 5765 2365
maria.granqvist@mmm.fi

Tilaukset:
Virpi Soimes
puh.(09) 5765 2394
fax (09) 5765 2395
virpi.soimes@mmm.fi







Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston laatuseloste
1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maassamme toimivien maataloutta harjoittavien maatilojen taloudellista toimintaa ja rakennetta. Tilaston tutkimusyksikkönä on maatila ja tilastointiajanjaksona kalenterivuosi. Tietosisältö kattaa sekä maa- että metsätalouden. Tilaston tietoja käyttävät niin maatalouspolitiikan tekijät kuin lakien laatijat tietolähteenään. Aineisto on lisäksi tutkimuskäytössä myös useilla maatalouden taloudellista tutkimusta tekevillä laitoksilla.

1.2 Tilaston käsitteet ja luokitukset

Tilaston tärkeimpänä lähdeaineistona käytetään maatilojen veroaineistoja. Tästä johtuen tilastossa käytetyt käsitteet vastaavat suurelta osin maatilatalouden tuloverolain käsitteitä. Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta, sekä sellaista erikoismaataloutta tai maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Tilaston kohdeperusjoukkoon kuulumisen edellytyksenä on lisäksi seuraavat ehdot; maatilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä pelto- ja puutarhamaata, sekä maatilaa verotetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan.

Maatilojen kokoa kuvataan viljellyn pellon pinta-alalla. Viljeltyyn peltoalaan kuuluu oma pelto, josta on vähennetty tilalta pois vuokrattu pelto ja lisätty itselle vuokrattu pelto. Lisäksi tuloksia on luokiteltu alueittain, tuotantosuunnittain, omistaja- ja ikäryhmittäin.
2. Tilaston menetelmäkuvaus

2.1 Tilaston perusjoukko, käytetyt perusaineistot, tutkimusasetelma, tiedonkeruutapa, estimointimenetelmät ja painokertoimien käyttö.

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto on otantatutkimus, jonka tutkimusyksikkönä on maatila. Otantakehikko muodostetaan niistä maatiloista, jotka kuuluvat MMM/Tiken ylläpitämään ns. aktiivisten tilojen maatilarekisteriin. Lisäksi tilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä peltoa. Otantastrategiaan sisältyy kiertävä paneeli, jossa noin puolet otoksesta vaihtuu vuosittain jolloin sama tila on yleensä mukana tutkimuksessa kahden vuoden ajan. Otanta-asetelmana oli ositettu yksinkertainen satunnaisotanta palauttamatta. Tärkeimpinä osituskriteereinä olivat tuotantosuunta ja tilakoko. Otos kiintiöidään Neyman-kiintiöinnin mukaan ja kiintiöintimuuttujana käytetään edellisen vuoden maatalouden tulosta.

Estimointi suoritetaan jälkiosittamalla aineisto. Jälkiosituksessa tärkeimmät kriteerit ovat maatilan juridinen muoto ja koko. Tämän jälkeen saadut painokertoimet kalibroidaan suurimmalle osalle otosta.

Tilaston tiedonkeruussa on noudatettu vuodesta 1993 lähtien samaa periaatetta; tiedot kerätään otokseen kuuluvilta viljelijöiltä ensisijaisesti verolomakkeista. Verolomakkeiden tietoja täydennetään tiloille lähetettävällä tilastolomakkeella. Koko kohdeperusjoukosta saadaan tietoja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämästä maaseutuelinkeinorekisteristä. Tähän rekisteriin sisältyvästä integroidusta hallinto- ja valvontajärjestelmästä (IACS) poimittiin myös tilaston kotieläin-, kasvinviljely- ja tukitiedot. Estimoinnissa ja puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään lisäksi henkilöverorekisteriä.

Osittaiskatoa täydennetään niiltä osin kuin mahdollista suoraan maaseutuelinkeinorekisteristä. Muiden puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään hyväksi riippuvuuksia puuttuvia tietoja sisältävien muuttujien ja taustatietojen välillä. Puuttuvien tietojen täydennyksessä käytetään ns. hot-deck-imputointia, jossa järjestävänä muuttujana käytetään tilastollisilla malleilla muodostettuja ennusteita.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1 Mitä mitataan?

Useimmat tilaston muuttujat ovat suoraan veroilmoituksessa omana kohtanaan ja yleensä näiden muuttujien käsittelyssä ei ollut virheen mahdollisuutta. Tilastolomakkeella kerätyissä muuttujissa saattaa kuitenkin olla joitakin kohtia, lähinnä muut kotieläinmenot, muut kasvinviljelymenot ja lyhytaikainen kalusto, jotka voivat olla tilan kirjanpidossa hyvinkin eri tavalla käsiteltyjä. Tällaisissa tapauksissa käsittely pyrittiin saattamaan kaikille maatiloille samanlaiseksi.

3.2 Epävarmuustekijät ja mahdolliset virhelähteet

Muilta kuin yksityisten henkilöiden omistamilta tiloilta oikean viljelijän tavoittaminen on usein vaikeaa. Toinen potentiaalinen tilan omistukseen liittyvä virhelähde on omistajanvaihdokset. Omistajan vaihtuessa tilan tiedoista ei useinkaan saada muodostettua hyväksyttäviä tietoja, joten tilastovuonna omistajan vaihdoksen kokeneista tiloista vain pieni osuus oli mukana tilastossa. Myös omistajan vaihdoksen ajankohdan havaitseminen on usein vaikeaa. Tällaisia havaintoja tutkittiin erikseen tiedonkeruuvaiheessa, joten tästä syntyvän virheen vaikutus on pieni. Osa tiloista saa lykkäystä veroilmoituksen palauttamisajankohtaan. Tällöin kasvaa mahdollisuus, ettei maatilaa saada mukaan tilastoon.

Tiedonkeruussa mittavirheitä aiheuttaa myös se, että lomakkeet saatiin yleensä ennen verottajan valmistelua. Tällöin tiedot ovat viljelijän itsensä antamia, jolloin niistä puuttuvat verottajan korjaukset. Verottajan korjaukset kohdistuvat yleensä arvionvaraisiin eriin ja käyttöomaisuuden käsittelyyn. Verottajan korjausten eroja on tutkittu vuosittain henkilöveroaineiston avulla ja aineiston tietojen vastaavuus henkilöverotietoihin on ollut erittäin hyvä.

Kerätyt tiedot tarkistettiin usealla eri tavalla. Jokainen havainto käydään kertaalleen läpi kaikkien kohtien osalta, joten tietojen käsittelystä ja tarkistuksesta aiheutuneiden virheiden todennäköisyys on pieni.

Otantavirheen suuruutta arvioidaan estimaattoreiden keskivirheiden avulla. Keskivirheen avulla lasketaan tutkimuksen kullekin tulosluvulle luottamusväli, jolla kohdeperusjoukon todellinen arvo on tietyllä luotettavuustasolla. Esimerkiksi koko maan tulos maataloudesta -muuttujan keskiarvon estimaatti vuonna 2002 oli 14249 euroa ja suhteellinen keskivirhe 0,5 prosenttia. Kun keskivirhe kerrotaan luottamusvälin kertoimella 1,96, saadaan tulokseksi maataloudesta koko maassa tilaa kohti 95 prosentin luotettavuustasolla 14049 - 14449 euroa.

Tilaston osuvuutta verrattiin laskemalla otoksen perusteella kokonaismääriä maaseutuelinkeinorekisterin muuttujista. Erot rekisteristä laskettuihin kokonaismääriin olivat vähäisiä. Ylipeittoa syntyy kun kehikossa on mukana kohdeperusjoukkoon kuulumattomia alkioita, esimerkiksi tiloja jotka kuuluvat EVL piiriin. Tässä tilastossa ylipeiton vaikutus poistetaan estimoinnissa.

Alipeittoa syntyy kun kehikossa eivät ole mukana kaikki kohdeperusjoukkoon kuuluvat alkiot. Tässä tilastossa alipeittoon voi kuulua vain sellaiset maatilat, jotka eivät ole olleet mukana vuoden 2002 maatilarekisterissä. Alipeittoa ei ole korjattu estimoinnissa minkään vuoden tilastossa. Myöskään ennen vuotta 1995 olleissa aineistoissa ylipeiton vaikutusta ei saatu poistettua kokonaan. Tämä johtuu siitä, että pelkästään veroilmoituksen perusteella voi olla vaikeaa erottaa peltoa viljelemättömät tilat peltoa viljelleistä, mutta vähäisten myyntitulojen tiloista.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy kerran vuodessa ja mittausjakso on verovuosi, joka tarkoittaa maatilatalouden tuloverolain mukaan kalenterivuotta. Tilastosta julkaistaan vain lopullinen tieto. Tilasto pyritään jatkossa julkaisemaan yhden vuoden kuluessa tilastovuoden päättymisestä.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Tiedot julkaistaan paperijulkaisuna. Osa tiedoista julkaistaan myös internetissä. Taulukoita voidaan toimittaa asiakkaille myös sähköisessä muodossa sekä julkaisusta poikkeavalla tavalla ristiintaulukoituna.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilasto on laadittu vuodesta 1973 saakka. Suurimpia ajallista vertailtavuutta heikentäviä muutoksia on tapahtunut esimerkiksi vuonna 1986, jolloin maatilatalouden verotuksessa maa- ja metsätalous eriytettiin toisistaan. Sen jälkeen tiedot on julkaistu sekä maa että metsätaloudesta erikseen. Vuonna 1992 uudistettiin maatalouden verolomakkeet perusteellisesti, jonka jälkeen Tilastokeskus on täydentänyt tilastoaineistoa suoralla maatiloille tehtävällä lomakekyselyllä.

Tilaston tiedot ovat osittain vertailukelpoisia mm seuraavien maatilojen taloutta kuvaavien tilastojen ja tutkimusten kesken:

-Maatilatalouden tulo- ja verotilasto, julk. Tilastokeskus
-Tulonjakotilasto, julk. Tilastokeskus
-FADN kannattavuustutkimus, julk. MTT Taloustutkimus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa on julkaistu vuosittain eri pituisia aikasarjoja menneiltä vuosilta. Aikasarjoja on sekä kaikilta tiloilta että paneelina, jolloin aiemmilta vuosilta on vain tilastovuotena tuotantoa jatkaneet tilat.
7. Selkeys ja eheys

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maatilojen tuloja, menoja, varoja ja velkoja verotusaineiston pohjalta. Tässä mielessä tilasto on keskeinen maatilojen talouden kuvaaja ns. kassaperusteisen järjestelmän avulla. Koska kassaperusteisesti lasketut tunnusluvut lähentyvät pitkällä aikajänteellä kannattavuusperusteisia lukuja, niin tilaston lukuja voidaan vertailla myös FADN kannattavuustutkimuksen tuottamiin tunnuslukuihin.
8. Dokumentointi

Keskeiset tilaston käsitteet ja luokitukset on esitetty tilastojulkaisussa. Lisäksi käsitteet ovat saatavilla Tilastokeskuksen käsite ja luokitustietokannoissa.

Päivitetty 1.6.2005








Itse maksettu kansallinen tuki maataloutemme turva. Suomi salaa eurotukiaiset.

EU:n maataloustukiaisista 80 % maksetaan viidennekselle maatiloista. Suurviljelijöinä voivat toimia myös pankit ja pörssiyhtiöt. EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel on ollut yksi suurimpia tanskalaisia EU-tukiaisten saajia.

Kansallinen tuki

Periaatteessa kaikissa EU-maissa on sama eli yhteinen maatalouspolitiikka. Käytännössä se ei enää sitä ole viime vuoden laajenemisen jälkeen, mutta yhteistä kaikille jäsenmaille on se, että EU määrää niiden maataloudesta.

EU maksaa maataloustukiaisia eri maille eri perusteiden mukaan. Suomi on pelannut tukiaispokerissa korttinsa huonosti. Me joudumme itse maksamaan maataloutemme ylläpidosta paljon suuremman osuuden kuin muut EU-maat.

EU:n Suomen maataloudelle sallimista tukiaisista (noin 1 800 miljoonaa euroa) suurin osa on sellaista rahaa, joka maksetaan meidän omien veronmaksajiemme pussista. Itse maksamme 1 000 miljoonaa euroa ja EU:n jäsenmaksupalautusta saamme vain 800 miljoonaa.

Tukitiedot eivät julkisia

Tanskan ohella tukiaisten saajat tiedetään muun muassa Englannissa. Siellä eniten tukia saa sokeriyhtiö Tate&Lyle, jolle lähetetään Brysselistä 227 miljoonaa euroa vuodessa meidänkin jäsenmaksurahojamme. Kuningatar Elisabeth II on saanut EU:lta 546 000 puntaa eli lähes miljoona euroa kuninkaallisiin maanviljelyharrastuksiin. Suomessa tukiaisten saajat salataan. Kun meppi Esko Seppänen pyysi maa- ja metsätalousministeriöltä 18.4.2005 tukiaistietoja siihen tapaan kuin ne ovat julkisia Tanskassa ja Englannissa, vastaus oli että ei.

Ministeriö perusteli kielteisen kantansa tietojen julkaisemiseen tässä lehdessä seuraavasti: ”Maaseutuelinkeinorekisterilain 7 §:n mukaan rekisterissä olevia tietoja saa antaa ja luovuttaa vain 1) rekisteriyksikön omistajan tai haltijan suostumuksella ja toimeksiannosta; 2) lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaisesti; tai 3) tieteelliseen tutkimukseen sekä tilastollisiin tarkoituksiin. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että mikään näistä edellytyksistä ei tässä tapauksessa täyty.” Jos tiedot olisi saatu, niistä olisi selvinnyt, että maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kepu) on suuria EU-maataloustuen maataloustuen saajia. Se ei kuitenkaan selvinnyt, kun hänen ministeriönsä kieltäytyi luovuttamasta tietoja. Tilastot kertovat EU:n komission tilastot paljastavat sen, miten epätasaisesti maataloustuet jakautuvat vanhojen jäsenmaiden kesken.

Seuraavassa esitetään kaksi taulukkoa, joista vasemmanpuoleinen kertoo EU:n rahoista jäsenmaille maksetut tukiaiset ja oikeanpuoleinen jäsenmaiden itsensä omista varoistaan maksamat kansalliset tuet.

EU:n raha


Kansallinen tuki

Ranska 10,4


Ranska 3,4

Espanja 6,6


Saksa 1,8

Saksa 5,8


Suomi 1,4

Italia 5,4


Italia 1,0

Englanti 4,0


Englanti 1,0

Kreikka 2,8


Hollanti 0,9

Irlanti 2,0


Itävalta 0,9

Hollanti 1,4


Espanja 0.7

Tanska 1,2


Irlanti 0.5

Itävalta 1,2


Belgia 0,4

Belgia 1,0


Ruotsi 0,4

Suomi 0,9


Portugali 0,3

Ruotsi 0,9


Kreikka 0,3

Portugali 0,9


Tanska 0,2

Luxemburg 0,04


Luxemburg 0,03

Suomi saa näiden tilastojen mukaan vähän EU-tukia, mutta maksaa niitä omista rahoistaan paljon. Asukasluvulla mitattuna Suomi saa paljon rahaa EU:lta, mutta karuissa ilmastooloissamme se ei riitä menestykselliseen maanviljelyyn. Jos Suomessa halutaan ylläpitää maataloudellista toimintaa, on vaikea kuvitella, että siihen saataisiin lähivuosina olennaisesti enemmän EU-rahaa. Pikemminkin EU:lta saadaan entistä vähemmän rahaa. Kaikki viljelijöiden elinolojen parannukset meidän on maksettava itse. Sekin tie on jo kuitenkin pitkälle kuljettu: kaikista EU:n jäsenmaista – suuret maat mukaan lukien – Suomi maksaa jo nyt kolmanneksi eniten kansallisia tukia!

Maatalouden rahat eivät kasva

EU:ssa ollaan par´aikaa päättämässä vuosien 2007–2013 budjettien suurista linjoista. Maatalouden menoista on jo periaatteessa sopimus, jonka mukaan ne voivat lisääntyä enintään prosentin vuodessa. Kun samanaikaisesti leikataan aluepoliittisia tukia, joista päättämiseen EU:lla on monopoli, on entistä enemmän uhattuna Suomen maaseudun elinkelpoisuus. Meille ei luonto tarjoa samanlaisia myötäjäisiä kuin eteläisemmille EU-kansalaisille, ja sitä puutetta meidän pitää korjata kansallisella rahalla.



Esko Seppänen










Maataloustuissa monta
piinakohtaa viljelijälle

Maatalouden tuet ovat edelleen suurimmalle osalle viljelijöitä vaikea asia. Tukijärjestelmää sinällään pidetään vaikeaselkoisena, mutta lähes yhtä vaikeita ovat lomakkeiden täyttö ja niihin liittyvät ohjeet.
Tukien selkiyttämisestä ja yksinkertaistamisesta on puhuttu usein, mutta tuloksia ei ole saatu aikaan. Joka viides maa- ja metsätalousministeriön kyselyyn vastanneesta vajaasta kahdestatuhannesta viljelijästä oli sitä mieltä, että tukijärjestelmä on kehittynyt yhä vaikeampaan suuntaan.
Neljä viidennestä viljelijöistä pitää tukien valvontaa tarpeellisena, jotta väärinkäytöksiltä vältytään. Silti valvonta koetaan henkisesti raskaaksi ja valvojien tulo tilalle koettelemukseksi, vaikka tarkastajia pidetään asiallisina ja osaavina.
Suomi on niin tukiasioissa kuin valvonnoissakin EU:n mallioppilas. Viljelijät uskovat, että maataloutta valvotaan meillä tarkemmin kuin muissa jäsenmaissa. EU:n raporttien mukaan muita vähäisempikin valvonta riittäisi. Suomi näet kuuluu väärinkäytösten tilastossa häntäpäähän. Kun unioni perii vuosittain väärin perustein maksettuja tukia takaisin satoja miljoonia euroja, Suomen osuus koko jäsenyysaikana on ollut miljoonan euron luokkaa.
Yksi ahdistuksen aihe viljelijälle on pelko vahingossa sattuneesta erehdyksestä. Tahatonkin rike on perinteisen, rehellisyyteen kannustavan, luterilaisen kasvatuksen saaneelle häpeällistä. Asiaa pahentaa vielä se, että siitä koituvat seuraamukset ikään kuin tekevät tahattomasta tahallisen, rangaistavan teon.
Euroopan unionin säädökset, artiklat ja direktiivit ovat tulleet jäädäkseen. Niiden pahamaineista byrokratiaa voidaan kuitenkin lieventää. Kotimainen hallinto EU-tarkastajia myöten on avainasemassa.
Puhutaan hyvästä hallinnosta, joka viime kädessä riippuu hallintoa toteuttavista ihmisistä. Lakeja ja paragrafeja pitää noudattaa, mutta niiden soveltamisessa käytäntöön tarvitaan oikeuden ja kohtuuden tuntemusta, inhimillisyyttä. Monessa tapauksessa jo lähestymistapa tai ohjekirjeen sanamuoto ratkaisevat, kokeeko ihminen itsensä tasa-arvoiseksi kansalaiseksi vai hallintoalamaiseksi.
Kohu aiheettomista ja suurista tuista on viime aikoina nostanut esiin kysymyksen tukien julkisuudesta. EU:ssa vain Britanniassa ja Tanskassa tukitiedot ovat julkisia. Ja ne hätkähdyttävät kansalaisia. Suurimman tukipotin korjaavat varakkaat, kuninkaalliset etunenässä.
Suomessa tukien kokonaissummat paljastuvat valtion talousarviosta ja tukiperusteet ovat tiedossa, mutta viljelijäkohtaiset tiedot eivät ole julkisia.
Suomalainen viljelijä voi kokea tukitietonsa julkaisemisen kiusalliseksi. Se ei kuulu kulttuuriimme. Mutta epäily salamyhkäisyydestäkään ei ole eduksi. Paras lääke kohulle on avoimuus.
Viljelijä on palkkansa ansainnut ja tuki on puolet palkasta. Käytäntö on EU:n yhteinen, tuet ovat osa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja turva omalle ruuantuotannolle


















RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Jo riittää !
Lauantaina 17.9. 2005 klo 16:50:56

Message:
Tämä keskustelu ei kuulu tämän clubin palstoille.
Suosittelen muita forumeita.
Eero L. / Hyvinkää
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: tukiainen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 19:47:55

Message:
tuli tukia nii vitusti että on akan kans pyyhitty perseemme 500euron seteleihin ja syötetty niitä kaupunkilaisille paperi työntekiöölle ne kon on nii vitun ahnehia
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:03:20

Message:

Etusivulle

Aihe: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: pohjalaanen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 09:04:34

Viesti:
sain eilen eu-tukiaiset.kyllä taas kelpaa. 50 tuhatta eeroa. uuden traktorin käyn tänään tilaamassa
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 10:54:34

Message:
Ime munaas LOINEN.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ei niin loinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:20:51

Message:
Ime munki munaa ku muija lähti tukiaispellen mukaan!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: heh
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:48:58

Message:
Sil oli vissiin hajuaisti mennyt.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Hämäläinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:33:06

Message:
Joo oli ne tullu mullekin noi tukiaiset eilen tilille. Itse en ostele enää koneita kun olen jo iäkäs mutta akka on halunnut ulkomaille ja thaimaahan ajateltiin kohtapuoli lähteä kolmeksi viikoksi. Naapurin maajussin kanssa ollaaan käyty Leviltä kattelemassa kelomökkiä sijoitusmielessä. Pitäähän tulevaisuutta turvata jo nyt jos tuet joskus poistuu.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ?
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:54:46

Message:
Ei niitä vielä ole tullut tilille!!!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Iiro V
Lauantaina 17.9. 2005 klo 14:19:58

Message:

Maatalouden tarkat tukimarkat yksissä kansissa

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on yhteistyössä ministeriön kanssa koonnut Suomen EU-jäsenyyden aikana 1995-1999 maksetut maa- ja puutarhatalouden tulotuet sekä vienti-, rakenne- ja aluetuet yksiin kansiin. Tarkat markat - niminen julkaisu ilmestyy nyt ensi kertaa ja jatkossa se julkaistaan säännöllisin väliajoin.

Julkaisusta käy muun muassa ilmi, että maa- ja puutarhatalouden tulotukea sai vuonna 1999 Suomessa 81 395 maatilaa. Aktiivitilojen kokonaismäärä samana vuonna oli noin 83 000, mikä osoittaa että noin 98 % tiloista on hakenut tukea. Suomen ensimmäisenä EU-vuotena tulotukea sai 95 139 tilaa.

EU-jäsenyyden aikana maatilojen keskipeltoala on kasvanut 4,5 hehtaarilla 26,8 hehtaariin. Vuonna 1995 keskipeltoala oli 4,5 hehtaaria pienempi. Huomattava osa peltoalan kasvusta johtuu pellon vuokrauksen lisääntymisestä EU-jäsenyyden aikana.

Julkaisussa on kuvattu maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmien pääpiirteet ja esitetty niistä keskeiset tilastot tukityypeittäin ja alueittain vuosilta 1995-1999. Mukana ovat myös maito-, uuhi- ja emolehmäkiintiöt ja kasvinviljelypuolelta muun muassa Suomen CAP-perusalan sekä öljynkasvi-, tärkkelys- ja koristekasvikiintiöiden käyttöasteet.

Julkaisun tilastoista ei pysty päättelemään yksittäisille tiloille maksettuja tukia, sillä jos tukimuotojen saajia on vain yksi tai muutamia aluetta kohden, summat on liitetty osaksi suurempia kokonaisuuksia.

Julkaisu on laatuaan ensimmäinen. Aikaisemmin tukitiedot on kerätty erikseen perusrekisteristä, mikä on ollut aikaa vievää ja työlästä. Julkaisusta on suunnitteilla myös sähköinen versio.

Julkaisun hinta on 230 markkaa. Ks. myös kirjaesittely!

Lisätietoja:

yliaktuaari Kaija Eskelinen
puh. (09) 5765 2363

tutkija Maria Granqvist
puh. (09) 5765 2365
maria.granqvist@mmm.fi

Tilaukset:
Virpi Soimes
puh.(09) 5765 2394
fax (09) 5765 2395
virpi.soimes@mmm.fi







Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston laatuseloste
1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maassamme toimivien maataloutta harjoittavien maatilojen taloudellista toimintaa ja rakennetta. Tilaston tutkimusyksikkönä on maatila ja tilastointiajanjaksona kalenterivuosi. Tietosisältö kattaa sekä maa- että metsätalouden. Tilaston tietoja käyttävät niin maatalouspolitiikan tekijät kuin lakien laatijat tietolähteenään. Aineisto on lisäksi tutkimuskäytössä myös useilla maatalouden taloudellista tutkimusta tekevillä laitoksilla.

1.2 Tilaston käsitteet ja luokitukset

Tilaston tärkeimpänä lähdeaineistona käytetään maatilojen veroaineistoja. Tästä johtuen tilastossa käytetyt käsitteet vastaavat suurelta osin maatilatalouden tuloverolain käsitteitä. Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta, sekä sellaista erikoismaataloutta tai maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Tilaston kohdeperusjoukkoon kuulumisen edellytyksenä on lisäksi seuraavat ehdot; maatilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä pelto- ja puutarhamaata, sekä maatilaa verotetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan.

Maatilojen kokoa kuvataan viljellyn pellon pinta-alalla. Viljeltyyn peltoalaan kuuluu oma pelto, josta on vähennetty tilalta pois vuokrattu pelto ja lisätty itselle vuokrattu pelto. Lisäksi tuloksia on luokiteltu alueittain, tuotantosuunnittain, omistaja- ja ikäryhmittäin.
2. Tilaston menetelmäkuvaus

2.1 Tilaston perusjoukko, käytetyt perusaineistot, tutkimusasetelma, tiedonkeruutapa, estimointimenetelmät ja painokertoimien käyttö.

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto on otantatutkimus, jonka tutkimusyksikkönä on maatila. Otantakehikko muodostetaan niistä maatiloista, jotka kuuluvat MMM/Tiken ylläpitämään ns. aktiivisten tilojen maatilarekisteriin. Lisäksi tilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä peltoa. Otantastrategiaan sisältyy kiertävä paneeli, jossa noin puolet otoksesta vaihtuu vuosittain jolloin sama tila on yleensä mukana tutkimuksessa kahden vuoden ajan. Otanta-asetelmana oli ositettu yksinkertainen satunnaisotanta palauttamatta. Tärkeimpinä osituskriteereinä olivat tuotantosuunta ja tilakoko. Otos kiintiöidään Neyman-kiintiöinnin mukaan ja kiintiöintimuuttujana käytetään edellisen vuoden maatalouden tulosta.

Estimointi suoritetaan jälkiosittamalla aineisto. Jälkiosituksessa tärkeimmät kriteerit ovat maatilan juridinen muoto ja koko. Tämän jälkeen saadut painokertoimet kalibroidaan suurimmalle osalle otosta.

Tilaston tiedonkeruussa on noudatettu vuodesta 1993 lähtien samaa periaatetta; tiedot kerätään otokseen kuuluvilta viljelijöiltä ensisijaisesti verolomakkeista. Verolomakkeiden tietoja täydennetään tiloille lähetettävällä tilastolomakkeella. Koko kohdeperusjoukosta saadaan tietoja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämästä maaseutuelinkeinorekisteristä. Tähän rekisteriin sisältyvästä integroidusta hallinto- ja valvontajärjestelmästä (IACS) poimittiin myös tilaston kotieläin-, kasvinviljely- ja tukitiedot. Estimoinnissa ja puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään lisäksi henkilöverorekisteriä.

Osittaiskatoa täydennetään niiltä osin kuin mahdollista suoraan maaseutuelinkeinorekisteristä. Muiden puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään hyväksi riippuvuuksia puuttuvia tietoja sisältävien muuttujien ja taustatietojen välillä. Puuttuvien tietojen täydennyksessä käytetään ns. hot-deck-imputointia, jossa järjestävänä muuttujana käytetään tilastollisilla malleilla muodostettuja ennusteita.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1 Mitä mitataan?

Useimmat tilaston muuttujat ovat suoraan veroilmoituksessa omana kohtanaan ja yleensä näiden muuttujien käsittelyssä ei ollut virheen mahdollisuutta. Tilastolomakkeella kerätyissä muuttujissa saattaa kuitenkin olla joitakin kohtia, lähinnä muut kotieläinmenot, muut kasvinviljelymenot ja lyhytaikainen kalusto, jotka voivat olla tilan kirjanpidossa hyvinkin eri tavalla käsiteltyjä. Tällaisissa tapauksissa käsittely pyrittiin saattamaan kaikille maatiloille samanlaiseksi.

3.2 Epävarmuustekijät ja mahdolliset virhelähteet

Muilta kuin yksityisten henkilöiden omistamilta tiloilta oikean viljelijän tavoittaminen on usein vaikeaa. Toinen potentiaalinen tilan omistukseen liittyvä virhelähde on omistajanvaihdokset. Omistajan vaihtuessa tilan tiedoista ei useinkaan saada muodostettua hyväksyttäviä tietoja, joten tilastovuonna omistajan vaihdoksen kokeneista tiloista vain pieni osuus oli mukana tilastossa. Myös omistajan vaihdoksen ajankohdan havaitseminen on usein vaikeaa. Tällaisia havaintoja tutkittiin erikseen tiedonkeruuvaiheessa, joten tästä syntyvän virheen vaikutus on pieni. Osa tiloista saa lykkäystä veroilmoituksen palauttamisajankohtaan. Tällöin kasvaa mahdollisuus, ettei maatilaa saada mukaan tilastoon.

Tiedonkeruussa mittavirheitä aiheuttaa myös se, että lomakkeet saatiin yleensä ennen verottajan valmistelua. Tällöin tiedot ovat viljelijän itsensä antamia, jolloin niistä puuttuvat verottajan korjaukset. Verottajan korjaukset kohdistuvat yleensä arvionvaraisiin eriin ja käyttöomaisuuden käsittelyyn. Verottajan korjausten eroja on tutkittu vuosittain henkilöveroaineiston avulla ja aineiston tietojen vastaavuus henkilöverotietoihin on ollut erittäin hyvä.

Kerätyt tiedot tarkistettiin usealla eri tavalla. Jokainen havainto käydään kertaalleen läpi kaikkien kohtien osalta, joten tietojen käsittelystä ja tarkistuksesta aiheutuneiden virheiden todennäköisyys on pieni.

Otantavirheen suuruutta arvioidaan estimaattoreiden keskivirheiden avulla. Keskivirheen avulla lasketaan tutkimuksen kullekin tulosluvulle luottamusväli, jolla kohdeperusjoukon todellinen arvo on tietyllä luotettavuustasolla. Esimerkiksi koko maan tulos maataloudesta -muuttujan keskiarvon estimaatti vuonna 2002 oli 14249 euroa ja suhteellinen keskivirhe 0,5 prosenttia. Kun keskivirhe kerrotaan luottamusvälin kertoimella 1,96, saadaan tulokseksi maataloudesta koko maassa tilaa kohti 95 prosentin luotettavuustasolla 14049 - 14449 euroa.

Tilaston osuvuutta verrattiin laskemalla otoksen perusteella kokonaismääriä maaseutuelinkeinorekisterin muuttujista. Erot rekisteristä laskettuihin kokonaismääriin olivat vähäisiä. Ylipeittoa syntyy kun kehikossa on mukana kohdeperusjoukkoon kuulumattomia alkioita, esimerkiksi tiloja jotka kuuluvat EVL piiriin. Tässä tilastossa ylipeiton vaikutus poistetaan estimoinnissa.

Alipeittoa syntyy kun kehikossa eivät ole mukana kaikki kohdeperusjoukkoon kuuluvat alkiot. Tässä tilastossa alipeittoon voi kuulua vain sellaiset maatilat, jotka eivät ole olleet mukana vuoden 2002 maatilarekisterissä. Alipeittoa ei ole korjattu estimoinnissa minkään vuoden tilastossa. Myöskään ennen vuotta 1995 olleissa aineistoissa ylipeiton vaikutusta ei saatu poistettua kokonaan. Tämä johtuu siitä, että pelkästään veroilmoituksen perusteella voi olla vaikeaa erottaa peltoa viljelemättömät tilat peltoa viljelleistä, mutta vähäisten myyntitulojen tiloista.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy kerran vuodessa ja mittausjakso on verovuosi, joka tarkoittaa maatilatalouden tuloverolain mukaan kalenterivuotta. Tilastosta julkaistaan vain lopullinen tieto. Tilasto pyritään jatkossa julkaisemaan yhden vuoden kuluessa tilastovuoden päättymisestä.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Tiedot julkaistaan paperijulkaisuna. Osa tiedoista julkaistaan myös internetissä. Taulukoita voidaan toimittaa asiakkaille myös sähköisessä muodossa sekä julkaisusta poikkeavalla tavalla ristiintaulukoituna.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilasto on laadittu vuodesta 1973 saakka. Suurimpia ajallista vertailtavuutta heikentäviä muutoksia on tapahtunut esimerkiksi vuonna 1986, jolloin maatilatalouden verotuksessa maa- ja metsätalous eriytettiin toisistaan. Sen jälkeen tiedot on julkaistu sekä maa että metsätaloudesta erikseen. Vuonna 1992 uudistettiin maatalouden verolomakkeet perusteellisesti, jonka jälkeen Tilastokeskus on täydentänyt tilastoaineistoa suoralla maatiloille tehtävällä lomakekyselyllä.

Tilaston tiedot ovat osittain vertailukelpoisia mm seuraavien maatilojen taloutta kuvaavien tilastojen ja tutkimusten kesken:

-Maatilatalouden tulo- ja verotilasto, julk. Tilastokeskus
-Tulonjakotilasto, julk. Tilastokeskus
-FADN kannattavuustutkimus, julk. MTT Taloustutkimus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa on julkaistu vuosittain eri pituisia aikasarjoja menneiltä vuosilta. Aikasarjoja on sekä kaikilta tiloilta että paneelina, jolloin aiemmilta vuosilta on vain tilastovuotena tuotantoa jatkaneet tilat.
7. Selkeys ja eheys

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maatilojen tuloja, menoja, varoja ja velkoja verotusaineiston pohjalta. Tässä mielessä tilasto on keskeinen maatilojen talouden kuvaaja ns. kassaperusteisen järjestelmän avulla. Koska kassaperusteisesti lasketut tunnusluvut lähentyvät pitkällä aikajänteellä kannattavuusperusteisia lukuja, niin tilaston lukuja voidaan vertailla myös FADN kannattavuustutkimuksen tuottamiin tunnuslukuihin.
8. Dokumentointi

Keskeiset tilaston käsitteet ja luokitukset on esitetty tilastojulkaisussa. Lisäksi käsitteet ovat saatavilla Tilastokeskuksen käsite ja luokitustietokannoissa.

Päivitetty 1.6.2005








Itse maksettu kansallinen tuki maataloutemme turva. Suomi salaa eurotukiaiset.

EU:n maataloustukiaisista 80 % maksetaan viidennekselle maatiloista. Suurviljelijöinä voivat toimia myös pankit ja pörssiyhtiöt. EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel on ollut yksi suurimpia tanskalaisia EU-tukiaisten saajia.

Kansallinen tuki

Periaatteessa kaikissa EU-maissa on sama eli yhteinen maatalouspolitiikka. Käytännössä se ei enää sitä ole viime vuoden laajenemisen jälkeen, mutta yhteistä kaikille jäsenmaille on se, että EU määrää niiden maataloudesta.

EU maksaa maataloustukiaisia eri maille eri perusteiden mukaan. Suomi on pelannut tukiaispokerissa korttinsa huonosti. Me joudumme itse maksamaan maataloutemme ylläpidosta paljon suuremman osuuden kuin muut EU-maat.

EU:n Suomen maataloudelle sallimista tukiaisista (noin 1 800 miljoonaa euroa) suurin osa on sellaista rahaa, joka maksetaan meidän omien veronmaksajiemme pussista. Itse maksamme 1 000 miljoonaa euroa ja EU:n jäsenmaksupalautusta saamme vain 800 miljoonaa.

Tukitiedot eivät julkisia

Tanskan ohella tukiaisten saajat tiedetään muun muassa Englannissa. Siellä eniten tukia saa sokeriyhtiö Tate&Lyle, jolle lähetetään Brysselistä 227 miljoonaa euroa vuodessa meidänkin jäsenmaksurahojamme. Kuningatar Elisabeth II on saanut EU:lta 546 000 puntaa eli lähes miljoona euroa kuninkaallisiin maanviljelyharrastuksiin. Suomessa tukiaisten saajat salataan. Kun meppi Esko Seppänen pyysi maa- ja metsätalousministeriöltä 18.4.2005 tukiaistietoja siihen tapaan kuin ne ovat julkisia Tanskassa ja Englannissa, vastaus oli että ei.

Ministeriö perusteli kielteisen kantansa tietojen julkaisemiseen tässä lehdessä seuraavasti: ”Maaseutuelinkeinorekisterilain 7 §:n mukaan rekisterissä olevia tietoja saa antaa ja luovuttaa vain 1) rekisteriyksikön omistajan tai haltijan suostumuksella ja toimeksiannosta; 2) lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaisesti; tai 3) tieteelliseen tutkimukseen sekä tilastollisiin tarkoituksiin. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että mikään näistä edellytyksistä ei tässä tapauksessa täyty.” Jos tiedot olisi saatu, niistä olisi selvinnyt, että maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kepu) on suuria EU-maataloustuen maataloustuen saajia. Se ei kuitenkaan selvinnyt, kun hänen ministeriönsä kieltäytyi luovuttamasta tietoja. Tilastot kertovat EU:n komission tilastot paljastavat sen, miten epätasaisesti maataloustuet jakautuvat vanhojen jäsenmaiden kesken.

Seuraavassa esitetään kaksi taulukkoa, joista vasemmanpuoleinen kertoo EU:n rahoista jäsenmaille maksetut tukiaiset ja oikeanpuoleinen jäsenmaiden itsensä omista varoistaan maksamat kansalliset tuet.

EU:n raha


Kansallinen tuki

Ranska 10,4


Ranska 3,4

Espanja 6,6


Saksa 1,8

Saksa 5,8


Suomi 1,4

Italia 5,4


Italia 1,0

Englanti 4,0


Englanti 1,0

Kreikka 2,8


Hollanti 0,9

Irlanti 2,0


Itävalta 0,9

Hollanti 1,4


Espanja 0.7

Tanska 1,2


Irlanti 0.5

Itävalta 1,2


Belgia 0,4

Belgia 1,0


Ruotsi 0,4

Suomi 0,9


Portugali 0,3

Ruotsi 0,9


Kreikka 0,3

Portugali 0,9


Tanska 0,2

Luxemburg 0,04


Luxemburg 0,03

Suomi saa näiden tilastojen mukaan vähän EU-tukia, mutta maksaa niitä omista rahoistaan paljon. Asukasluvulla mitattuna Suomi saa paljon rahaa EU:lta, mutta karuissa ilmastooloissamme se ei riitä menestykselliseen maanviljelyyn. Jos Suomessa halutaan ylläpitää maataloudellista toimintaa, on vaikea kuvitella, että siihen saataisiin lähivuosina olennaisesti enemmän EU-rahaa. Pikemminkin EU:lta saadaan entistä vähemmän rahaa. Kaikki viljelijöiden elinolojen parannukset meidän on maksettava itse. Sekin tie on jo kuitenkin pitkälle kuljettu: kaikista EU:n jäsenmaista – suuret maat mukaan lukien – Suomi maksaa jo nyt kolmanneksi eniten kansallisia tukia!

Maatalouden rahat eivät kasva

EU:ssa ollaan par´aikaa päättämässä vuosien 2007–2013 budjettien suurista linjoista. Maatalouden menoista on jo periaatteessa sopimus, jonka mukaan ne voivat lisääntyä enintään prosentin vuodessa. Kun samanaikaisesti leikataan aluepoliittisia tukia, joista päättämiseen EU:lla on monopoli, on entistä enemmän uhattuna Suomen maaseudun elinkelpoisuus. Meille ei luonto tarjoa samanlaisia myötäjäisiä kuin eteläisemmille EU-kansalaisille, ja sitä puutetta meidän pitää korjata kansallisella rahalla.



Esko Seppänen










Maataloustuissa monta
piinakohtaa viljelijälle

Maatalouden tuet ovat edelleen suurimmalle osalle viljelijöitä vaikea asia. Tukijärjestelmää sinällään pidetään vaikeaselkoisena, mutta lähes yhtä vaikeita ovat lomakkeiden täyttö ja niihin liittyvät ohjeet.
Tukien selkiyttämisestä ja yksinkertaistamisesta on puhuttu usein, mutta tuloksia ei ole saatu aikaan. Joka viides maa- ja metsätalousministeriön kyselyyn vastanneesta vajaasta kahdestatuhannesta viljelijästä oli sitä mieltä, että tukijärjestelmä on kehittynyt yhä vaikeampaan suuntaan.
Neljä viidennestä viljelijöistä pitää tukien valvontaa tarpeellisena, jotta väärinkäytöksiltä vältytään. Silti valvonta koetaan henkisesti raskaaksi ja valvojien tulo tilalle koettelemukseksi, vaikka tarkastajia pidetään asiallisina ja osaavina.
Suomi on niin tukiasioissa kuin valvonnoissakin EU:n mallioppilas. Viljelijät uskovat, että maataloutta valvotaan meillä tarkemmin kuin muissa jäsenmaissa. EU:n raporttien mukaan muita vähäisempikin valvonta riittäisi. Suomi näet kuuluu väärinkäytösten tilastossa häntäpäähän. Kun unioni perii vuosittain väärin perustein maksettuja tukia takaisin satoja miljoonia euroja, Suomen osuus koko jäsenyysaikana on ollut miljoonan euron luokkaa.
Yksi ahdistuksen aihe viljelijälle on pelko vahingossa sattuneesta erehdyksestä. Tahatonkin rike on perinteisen, rehellisyyteen kannustavan, luterilaisen kasvatuksen saaneelle häpeällistä. Asiaa pahentaa vielä se, että siitä koituvat seuraamukset ikään kuin tekevät tahattomasta tahallisen, rangaistavan teon.
Euroopan unionin säädökset, artiklat ja direktiivit ovat tulleet jäädäkseen. Niiden pahamaineista byrokratiaa voidaan kuitenkin lieventää. Kotimainen hallinto EU-tarkastajia myöten on avainasemassa.
Puhutaan hyvästä hallinnosta, joka viime kädessä riippuu hallintoa toteuttavista ihmisistä. Lakeja ja paragrafeja pitää noudattaa, mutta niiden soveltamisessa käytäntöön tarvitaan oikeuden ja kohtuuden tuntemusta, inhimillisyyttä. Monessa tapauksessa jo lähestymistapa tai ohjekirjeen sanamuoto ratkaisevat, kokeeko ihminen itsensä tasa-arvoiseksi kansalaiseksi vai hallintoalamaiseksi.
Kohu aiheettomista ja suurista tuista on viime aikoina nostanut esiin kysymyksen tukien julkisuudesta. EU:ssa vain Britanniassa ja Tanskassa tukitiedot ovat julkisia. Ja ne hätkähdyttävät kansalaisia. Suurimman tukipotin korjaavat varakkaat, kuninkaalliset etunenässä.
Suomessa tukien kokonaissummat paljastuvat valtion talousarviosta ja tukiperusteet ovat tiedossa, mutta viljelijäkohtaiset tiedot eivät ole julkisia.
Suomalainen viljelijä voi kokea tukitietonsa julkaisemisen kiusalliseksi. Se ei kuulu kulttuuriimme. Mutta epäily salamyhkäisyydestäkään ei ole eduksi. Paras lääke kohulle on avoimuus.
Viljelijä on palkkansa ansainnut ja tuki on puolet palkasta. Käytäntö on EU:n yhteinen, tuet ovat osa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja turva omalle ruuantuotannolle


















RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Jo riittää !
Lauantaina 17.9. 2005 klo 16:50:56

Message:
Tämä keskustelu ei kuulu tämän clubin palstoille.
Suosittelen muita forumeita.
Eero L. / Hyvinkää
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: tukiainen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 19:47:55

Message:
tuli tukia nii vitusti että on akan kans pyyhitty perseemme 500euron seteleihin ja syötetty niitä kaupunkilaisille paperi työntekiöölle ne kon on nii vitun ahnehia

Vastauksen voit lähettää alla olevalla lomakkeella.

Nimi:
Email:
Aihe:
Viesti:





RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Make
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:39:12

Message:
Jokut ovat latvasta lahoja, kun kopsaavat sivutolkulla tekstiä tänne, käyttäkää mielikuvitusta ja kirjoittakaa. Seuraavat suuremmat tuet Lfa: lisäosa ja Cap-tuki tippuvat marras/joulukuun vaihteessa, kyllä kauppiaat tietää milloin raha liikkuu, on muuten kauppiaat liikkeellä, ainakin konekauppiaat.Ovat oppineet haistamaan rahanhajun.

Vastauksen voit lähettää alla olevalla lomakkeella.

Nimi:
Email:
Aihe:
Viesti:





RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Make
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:55:54

Message:
No hulluja ei kylvetä niitä kasvaa muuten vaan.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: niin no
Lauantaina 17.9. 2005 klo 22:17:47

Message:
Todistihan tuo taas kerran sen minkä kaikki tiedämme: Siivelläeläjiä ovat kaikki maajussit jotka tukiaisia nostavat...............myös tämä "herra" Make-maantonkija.

Vastauksen voit lähettää alla olevalla lomakkeella.

Nimi:
Email:
Aihe:
Viesti:





RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Siemens
Sunnuntaina 18.9. 2005 klo 09:45:44

Message:
Upeaa että joku idiootti on juuri oppinut copy/pasten käytön.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Make
Sunnuntaina 18.9. 2005 klo 09:50:41

Message:
Kaverilla näkyy olevan sama kengänumero ja äo:määrä, kun ei voi muut kun häiriköidä toisten keskustelua.

Vastauksen voit lähettää alla olevalla lomakkeella.

Nimi:
Email:
Aihe:
Viesti:





RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: reinikainen
Sunnuntaina 18.9. 2005 klo 11:35:51

Message:
Hae vaivoihis apua ammattiauttajalta.
RE: ? Tukijaispellet???
Lähettäjä: Satunnainen lukija
Tiistaina 20.9. 2005 klo 21:48:06

Message:
COPY paste tyypille pitäis työntää tietokone perseeseen jos ei muuta osaa tehdä.
Pitäsköhän rajoittaa viestin pituus muutamaan riviin jotta copy paska mies ei pääsisi sotkemaan asioita.