Aihe: Tuet
Lähettäjä: Make
Lauantaina 10.9. 2005 klo 18:09:53

Viesti:
Tukia alkaa tulemaa viikolla 38, mitä olette ajatelleet ostella?
RE: Tuet
Lähettäjä:
Lauantaina 10.9. 2005 klo 18:48:19

Message:
viinaa
RE: Tuet
Lähettäjä: jaska
Lauantaina 10.9. 2005 klo 19:29:59

Message:
uuen rattorin ja paskakärrin
RE: Tuet
Lähettäjä: hokke
Lauantaina 10.9. 2005 klo 20:14:10

Message:
viinaa
RE: Tuet
Lähettäjä: TRAKTORIPIRU
Lauantaina 10.9. 2005 klo 20:19:24

Message:
Vaihdan prätkän, käyn naisissa, ostan olutta ja loput pistän johku turhuuteen.
RE: Tuet
Lähettäjä: Arto
Maanantaina 12.9. 2005 klo 20:03:24

Message:
K-mallin zetori,suomikonepistooli,ja sota syndappi sivuvaunuulla...
RE: Tuet
Lähettäjä: heikki
Maanantaina 12.9. 2005 klo 20:29:20

Message:
Haalikon paukkuja 12 kaliiperisia ja viinaa
RE: Tuet
Lähettäjä: Aulis Pinnanperä
Keskiviikkona 14.9. 2005 klo 12:42:52

Message:
Lyhennän lainoja.
RE: Tuet
Lähettäjä: PeenisHeikki
Keskiviikkona 14.9. 2005 klo 13:10:49

Message:
Tallinnaan huoriin ja viinaan
RE: Tuet
Lähettäjä: kenny
Keskiviikkona 14.9. 2005 klo 15:45:00

Message:
Maksan kalakit ja lonnotteet, ja sitte loput jemmaan.. ku kohta käydään maksamassa lainat poijes, jos ei mit akuuttia investointia tule eteen.
RE: Tuet
Lähettäjä: Arto
Keskiviikkona 14.9. 2005 klo 18:57:44

Message:
Zetoria ja konepistoolia löytyy kyllä, mutta zyndappia ei taida saada EY-Tykiaasillakaan...Jos jokin tiätää niin lähettäkää vihje palstalle
RE: Tuet
Lähettäjä: pienilveilijä
Keskiviikkona 14.9. 2005 klo 21:09:11

Message:
Ajattelin ostaa mersun kun pankissa ei paljon korkoja tipu. Ostin pari vuotta sitten pari yksiötä joensuun keskustasta ja demari pennut maksaa niitä takaisin vuokrillaan. Oli hyvä sijoitus paikallisen pankin johtaja suositteli että näin saisi parhaan tuoton tukirahoille.
RE: Tuet
Lähettäjä: MAN
Keskiviikkona 14.9. 2005 klo 21:25:45

Message:
kuus rosenttia sanoi pankinjohtaja, keskimäärin. Saman saa OKO:n osakkeista.
RE: Tuet
Lähettäjä: pienilveilijä
Keskiviikkona 14.9. 2005 klo 21:40:21

Message:
Osta osake vuan keskustasta niin saat sitten kun et viitti peräkylällä asustaa pistä vuokralaine pihalle ja muuta itte kaupunkiin helpan elämän mukkaan.
RE: Tuet
Lähettäjä: Mervi
Torstaina 15.9. 2005 klo 17:09:06

Message:
Taijanpa ostaa jonninlaisen tekokyrvän, ku tuolla meijän Einarilla ei nykään taho enää seisoa ja kova puute tahtoo toisinaan tulla että ihan syömmestä ottaa.

RE: Tuet
Lähettäjä: pienilveilijä
Torstaina 15.9. 2005 klo 23:41:21

Message:
Tällä joensuussa on huutava pula vuokra-asunnoista syksyisin niin olen aina keväällä pistänyt entiset vuokralaaset pihalle ja syksyllä ottanut uudet. Vuokraa saa näin kätevästi lisättyä myös. (eikä siinä vielä kaikki otan vain naisimmeesiä vuokralle niin saa tälläinenkin vanha ukko kiristämällä vuokralaasilta noorta pillua eikä emäntä tiedä mittään heheh).
RE: Tuet
Lähettäjä: Torsti
Torstaina 15.9. 2005 klo 23:47:30

Message:
Mervi elä osta sitä tekokyrpää voitais pittää haaskaa mistä päin olet. Eikä kerrota einarille mittään jne. Tavattais jossain heinäladossa tai maitolaiturilla tai jossain muualla?
RE: Tuet
Lähettäjä: Oikea Vallu
Perjantaina 16.9. 2005 klo 21:08:15

Message:
Joo-o, mitä sitten ketäkin. Ite maksan lainoja pois.
RE: Tuet
Lähettäjä: Ex-valametti
Perjantaina 16.9. 2005 klo 21:14:19

Message:
EF 1,8/85 olis tilaukses...
RE: Tuet
Lähettäjä: rikas
Lauantaina 17.9. 2005 klo 00:20:03

Message:
vitun loiset!
RE: Tuet
Lähettäjä: Havukka-ahon ajattel
Sunnuntaina 18.9. 2005 klo 08:46:05

Message:
Ei se tyhmä ole, kuka ottaa ilmaista rahaa, vaan se joka maksaa..
RE: Tuet
Lähettäjä:
Sunnuntaina 18.9. 2005 klo 11:27:55

Message:

Etusivulle

Aihe: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: pohjalaanen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 09:04:34

Viesti:
sain eilen eu-tukiaiset.kyllä taas kelpaa. 50 tuhatta eeroa. uuden traktorin käyn tänään tilaamassa
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 10:54:34

Message:
Ime munaas LOINEN.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ei niin loinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:20:51

Message:
Ime munki munaa ku muija lähti tukiaispellen mukaan!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: heh
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:48:58

Message:
Sil oli vissiin hajuaisti mennyt.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Hämäläinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:33:06

Message:
Joo oli ne tullu mullekin noi tukiaiset eilen tilille. Itse en ostele enää koneita kun olen jo iäkäs mutta akka on halunnut ulkomaille ja thaimaahan ajateltiin kohtapuoli lähteä kolmeksi viikoksi. Naapurin maajussin kanssa ollaaan käyty Leviltä kattelemassa kelomökkiä sijoitusmielessä. Pitäähän tulevaisuutta turvata jo nyt jos tuet joskus poistuu.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ?
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:54:46

Message:
Ei niitä vielä ole tullut tilille!!!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Iiro V
Lauantaina 17.9. 2005 klo 14:19:58

Message:

Maatalouden tarkat tukimarkat yksissä kansissa

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on yhteistyössä ministeriön kanssa koonnut Suomen EU-jäsenyyden aikana 1995-1999 maksetut maa- ja puutarhatalouden tulotuet sekä vienti-, rakenne- ja aluetuet yksiin kansiin. Tarkat markat - niminen julkaisu ilmestyy nyt ensi kertaa ja jatkossa se julkaistaan säännöllisin väliajoin.

Julkaisusta käy muun muassa ilmi, että maa- ja puutarhatalouden tulotukea sai vuonna 1999 Suomessa 81 395 maatilaa. Aktiivitilojen kokonaismäärä samana vuonna oli noin 83 000, mikä osoittaa että noin 98 % tiloista on hakenut tukea. Suomen ensimmäisenä EU-vuotena tulotukea sai 95 139 tilaa.

EU-jäsenyyden aikana maatilojen keskipeltoala on kasvanut 4,5 hehtaarilla 26,8 hehtaariin. Vuonna 1995 keskipeltoala oli 4,5 hehtaaria pienempi. Huomattava osa peltoalan kasvusta johtuu pellon vuokrauksen lisääntymisestä EU-jäsenyyden aikana.

Julkaisussa on kuvattu maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmien pääpiirteet ja esitetty niistä keskeiset tilastot tukityypeittäin ja alueittain vuosilta 1995-1999. Mukana ovat myös maito-, uuhi- ja emolehmäkiintiöt ja kasvinviljelypuolelta muun muassa Suomen CAP-perusalan sekä öljynkasvi-, tärkkelys- ja koristekasvikiintiöiden käyttöasteet.

Julkaisun tilastoista ei pysty päättelemään yksittäisille tiloille maksettuja tukia, sillä jos tukimuotojen saajia on vain yksi tai muutamia aluetta kohden, summat on liitetty osaksi suurempia kokonaisuuksia.

Julkaisu on laatuaan ensimmäinen. Aikaisemmin tukitiedot on kerätty erikseen perusrekisteristä, mikä on ollut aikaa vievää ja työlästä. Julkaisusta on suunnitteilla myös sähköinen versio.

Julkaisun hinta on 230 markkaa. Ks. myös kirjaesittely!

Lisätietoja:

yliaktuaari Kaija Eskelinen
puh. (09) 5765 2363

tutkija Maria Granqvist
puh. (09) 5765 2365
maria.granqvist@mmm.fi

Tilaukset:
Virpi Soimes
puh.(09) 5765 2394
fax (09) 5765 2395
virpi.soimes@mmm.fi







Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston laatuseloste
1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maassamme toimivien maataloutta harjoittavien maatilojen taloudellista toimintaa ja rakennetta. Tilaston tutkimusyksikkönä on maatila ja tilastointiajanjaksona kalenterivuosi. Tietosisältö kattaa sekä maa- että metsätalouden. Tilaston tietoja käyttävät niin maatalouspolitiikan tekijät kuin lakien laatijat tietolähteenään. Aineisto on lisäksi tutkimuskäytössä myös useilla maatalouden taloudellista tutkimusta tekevillä laitoksilla.

1.2 Tilaston käsitteet ja luokitukset

Tilaston tärkeimpänä lähdeaineistona käytetään maatilojen veroaineistoja. Tästä johtuen tilastossa käytetyt käsitteet vastaavat suurelta osin maatilatalouden tuloverolain käsitteitä. Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta, sekä sellaista erikoismaataloutta tai maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Tilaston kohdeperusjoukkoon kuulumisen edellytyksenä on lisäksi seuraavat ehdot; maatilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä pelto- ja puutarhamaata, sekä maatilaa verotetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan.

Maatilojen kokoa kuvataan viljellyn pellon pinta-alalla. Viljeltyyn peltoalaan kuuluu oma pelto, josta on vähennetty tilalta pois vuokrattu pelto ja lisätty itselle vuokrattu pelto. Lisäksi tuloksia on luokiteltu alueittain, tuotantosuunnittain, omistaja- ja ikäryhmittäin.
2. Tilaston menetelmäkuvaus

2.1 Tilaston perusjoukko, käytetyt perusaineistot, tutkimusasetelma, tiedonkeruutapa, estimointimenetelmät ja painokertoimien käyttö.

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto on otantatutkimus, jonka tutkimusyksikkönä on maatila. Otantakehikko muodostetaan niistä maatiloista, jotka kuuluvat MMM/Tiken ylläpitämään ns. aktiivisten tilojen maatilarekisteriin. Lisäksi tilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä peltoa. Otantastrategiaan sisältyy kiertävä paneeli, jossa noin puolet otoksesta vaihtuu vuosittain jolloin sama tila on yleensä mukana tutkimuksessa kahden vuoden ajan. Otanta-asetelmana oli ositettu yksinkertainen satunnaisotanta palauttamatta. Tärkeimpinä osituskriteereinä olivat tuotantosuunta ja tilakoko. Otos kiintiöidään Neyman-kiintiöinnin mukaan ja kiintiöintimuuttujana käytetään edellisen vuoden maatalouden tulosta.

Estimointi suoritetaan jälkiosittamalla aineisto. Jälkiosituksessa tärkeimmät kriteerit ovat maatilan juridinen muoto ja koko. Tämän jälkeen saadut painokertoimet kalibroidaan suurimmalle osalle otosta.

Tilaston tiedonkeruussa on noudatettu vuodesta 1993 lähtien samaa periaatetta; tiedot kerätään otokseen kuuluvilta viljelijöiltä ensisijaisesti verolomakkeista. Verolomakkeiden tietoja täydennetään tiloille lähetettävällä tilastolomakkeella. Koko kohdeperusjoukosta saadaan tietoja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämästä maaseutuelinkeinorekisteristä. Tähän rekisteriin sisältyvästä integroidusta hallinto- ja valvontajärjestelmästä (IACS) poimittiin myös tilaston kotieläin-, kasvinviljely- ja tukitiedot. Estimoinnissa ja puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään lisäksi henkilöverorekisteriä.

Osittaiskatoa täydennetään niiltä osin kuin mahdollista suoraan maaseutuelinkeinorekisteristä. Muiden puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään hyväksi riippuvuuksia puuttuvia tietoja sisältävien muuttujien ja taustatietojen välillä. Puuttuvien tietojen täydennyksessä käytetään ns. hot-deck-imputointia, jossa järjestävänä muuttujana käytetään tilastollisilla malleilla muodostettuja ennusteita.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1 Mitä mitataan?

Useimmat tilaston muuttujat ovat suoraan veroilmoituksessa omana kohtanaan ja yleensä näiden muuttujien käsittelyssä ei ollut virheen mahdollisuutta. Tilastolomakkeella kerätyissä muuttujissa saattaa kuitenkin olla joitakin kohtia, lähinnä muut kotieläinmenot, muut kasvinviljelymenot ja lyhytaikainen kalusto, jotka voivat olla tilan kirjanpidossa hyvinkin eri tavalla käsiteltyjä. Tällaisissa tapauksissa käsittely pyrittiin saattamaan kaikille maatiloille samanlaiseksi.

3.2 Epävarmuustekijät ja mahdolliset virhelähteet

Muilta kuin yksityisten henkilöiden omistamilta tiloilta oikean viljelijän tavoittaminen on usein vaikeaa. Toinen potentiaalinen tilan omistukseen liittyvä virhelähde on omistajanvaihdokset. Omistajan vaihtuessa tilan tiedoista ei useinkaan saada muodostettua hyväksyttäviä tietoja, joten tilastovuonna omistajan vaihdoksen kokeneista tiloista vain pieni osuus oli mukana tilastossa. Myös omistajan vaihdoksen ajankohdan havaitseminen on usein vaikeaa. Tällaisia havaintoja tutkittiin erikseen tiedonkeruuvaiheessa, joten tästä syntyvän virheen vaikutus on pieni. Osa tiloista saa lykkäystä veroilmoituksen palauttamisajankohtaan. Tällöin kasvaa mahdollisuus, ettei maatilaa saada mukaan tilastoon.

Tiedonkeruussa mittavirheitä aiheuttaa myös se, että lomakkeet saatiin yleensä ennen verottajan valmistelua. Tällöin tiedot ovat viljelijän itsensä antamia, jolloin niistä puuttuvat verottajan korjaukset. Verottajan korjaukset kohdistuvat yleensä arvionvaraisiin eriin ja käyttöomaisuuden käsittelyyn. Verottajan korjausten eroja on tutkittu vuosittain henkilöveroaineiston avulla ja aineiston tietojen vastaavuus henkilöverotietoihin on ollut erittäin hyvä.

Kerätyt tiedot tarkistettiin usealla eri tavalla. Jokainen havainto käydään kertaalleen läpi kaikkien kohtien osalta, joten tietojen käsittelystä ja tarkistuksesta aiheutuneiden virheiden todennäköisyys on pieni.

Otantavirheen suuruutta arvioidaan estimaattoreiden keskivirheiden avulla. Keskivirheen avulla lasketaan tutkimuksen kullekin tulosluvulle luottamusväli, jolla kohdeperusjoukon todellinen arvo on tietyllä luotettavuustasolla. Esimerkiksi koko maan tulos maataloudesta -muuttujan keskiarvon estimaatti vuonna 2002 oli 14249 euroa ja suhteellinen keskivirhe 0,5 prosenttia. Kun keskivirhe kerrotaan luottamusvälin kertoimella 1,96, saadaan tulokseksi maataloudesta koko maassa tilaa kohti 95 prosentin luotettavuustasolla 14049 - 14449 euroa.

Tilaston osuvuutta verrattiin laskemalla otoksen perusteella kokonaismääriä maaseutuelinkeinorekisterin muuttujista. Erot rekisteristä laskettuihin kokonaismääriin olivat vähäisiä. Ylipeittoa syntyy kun kehikossa on mukana kohdeperusjoukkoon kuulumattomia alkioita, esimerkiksi tiloja jotka kuuluvat EVL piiriin. Tässä tilastossa ylipeiton vaikutus poistetaan estimoinnissa.

Alipeittoa syntyy kun kehikossa eivät ole mukana kaikki kohdeperusjoukkoon kuuluvat alkiot. Tässä tilastossa alipeittoon voi kuulua vain sellaiset maatilat, jotka eivät ole olleet mukana vuoden 2002 maatilarekisterissä. Alipeittoa ei ole korjattu estimoinnissa minkään vuoden tilastossa. Myöskään ennen vuotta 1995 olleissa aineistoissa ylipeiton vaikutusta ei saatu poistettua kokonaan. Tämä johtuu siitä, että pelkästään veroilmoituksen perusteella voi olla vaikeaa erottaa peltoa viljelemättömät tilat peltoa viljelleistä, mutta vähäisten myyntitulojen tiloista.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy kerran vuodessa ja mittausjakso on verovuosi, joka tarkoittaa maatilatalouden tuloverolain mukaan kalenterivuotta. Tilastosta julkaistaan vain lopullinen tieto. Tilasto pyritään jatkossa julkaisemaan yhden vuoden kuluessa tilastovuoden päättymisestä.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Tiedot julkaistaan paperijulkaisuna. Osa tiedoista julkaistaan myös internetissä. Taulukoita voidaan toimittaa asiakkaille myös sähköisessä muodossa sekä julkaisusta poikkeavalla tavalla ristiintaulukoituna.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilasto on laadittu vuodesta 1973 saakka. Suurimpia ajallista vertailtavuutta heikentäviä muutoksia on tapahtunut esimerkiksi vuonna 1986, jolloin maatilatalouden verotuksessa maa- ja metsätalous eriytettiin toisistaan. Sen jälkeen tiedot on julkaistu sekä maa että metsätaloudesta erikseen. Vuonna 1992 uudistettiin maatalouden verolomakkeet perusteellisesti, jonka jälkeen Tilastokeskus on täydentänyt tilastoaineistoa suoralla maatiloille tehtävällä lomakekyselyllä.

Tilaston tiedot ovat osittain vertailukelpoisia mm seuraavien maatilojen taloutta kuvaavien tilastojen ja tutkimusten kesken:

-Maatilatalouden tulo- ja verotilasto, julk. Tilastokeskus
-Tulonjakotilasto, julk. Tilastokeskus
-FADN kannattavuustutkimus, julk. MTT Taloustutkimus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa on julkaistu vuosittain eri pituisia aikasarjoja menneiltä vuosilta. Aikasarjoja on sekä kaikilta tiloilta että paneelina, jolloin aiemmilta vuosilta on vain tilastovuotena tuotantoa jatkaneet tilat.
7. Selkeys ja eheys

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maatilojen tuloja, menoja, varoja ja velkoja verotusaineiston pohjalta. Tässä mielessä tilasto on keskeinen maatilojen talouden kuvaaja ns. kassaperusteisen järjestelmän avulla. Koska kassaperusteisesti lasketut tunnusluvut lähentyvät pitkällä aikajänteellä kannattavuusperusteisia lukuja, niin tilaston lukuja voidaan vertailla myös FADN kannattavuustutkimuksen tuottamiin tunnuslukuihin.
8. Dokumentointi

Keskeiset tilaston käsitteet ja luokitukset on esitetty tilastojulkaisussa. Lisäksi käsitteet ovat saatavilla Tilastokeskuksen käsite ja luokitustietokannoissa.

Päivitetty 1.6.2005








Itse maksettu kansallinen tuki maataloutemme turva. Suomi salaa eurotukiaiset.

EU:n maataloustukiaisista 80 % maksetaan viidennekselle maatiloista. Suurviljelijöinä voivat toimia myös pankit ja pörssiyhtiöt. EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel on ollut yksi suurimpia tanskalaisia EU-tukiaisten saajia.

Kansallinen tuki

Periaatteessa kaikissa EU-maissa on sama eli yhteinen maatalouspolitiikka. Käytännössä se ei enää sitä ole viime vuoden laajenemisen jälkeen, mutta yhteistä kaikille jäsenmaille on se, että EU määrää niiden maataloudesta.

EU maksaa maataloustukiaisia eri maille eri perusteiden mukaan. Suomi on pelannut tukiaispokerissa korttinsa huonosti. Me joudumme itse maksamaan maataloutemme ylläpidosta paljon suuremman osuuden kuin muut EU-maat.

EU:n Suomen maataloudelle sallimista tukiaisista (noin 1 800 miljoonaa euroa) suurin osa on sellaista rahaa, joka maksetaan meidän omien veronmaksajiemme pussista. Itse maksamme 1 000 miljoonaa euroa ja EU:n jäsenmaksupalautusta saamme vain 800 miljoonaa.

Tukitiedot eivät julkisia

Tanskan ohella tukiaisten saajat tiedetään muun muassa Englannissa. Siellä eniten tukia saa sokeriyhtiö Tate&Lyle, jolle lähetetään Brysselistä 227 miljoonaa euroa vuodessa meidänkin jäsenmaksurahojamme. Kuningatar Elisabeth II on saanut EU:lta 546 000 puntaa eli lähes miljoona euroa kuninkaallisiin maanviljelyharrastuksiin. Suomessa tukiaisten saajat salataan. Kun meppi Esko Seppänen pyysi maa- ja metsätalousministeriöltä 18.4.2005 tukiaistietoja siihen tapaan kuin ne ovat julkisia Tanskassa ja Englannissa, vastaus oli että ei.

Ministeriö perusteli kielteisen kantansa tietojen julkaisemiseen tässä lehdessä seuraavasti: ”Maaseutuelinkeinorekisterilain 7 §:n mukaan rekisterissä olevia tietoja saa antaa ja luovuttaa vain 1) rekisteriyksikön omistajan tai haltijan suostumuksella ja toimeksiannosta; 2) lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaisesti; tai 3) tieteelliseen tutkimukseen sekä tilastollisiin tarkoituksiin. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että mikään näistä edellytyksistä ei tässä tapauksessa täyty.” Jos tiedot olisi saatu, niistä olisi selvinnyt, että maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kepu) on suuria EU-maataloustuen maataloustuen saajia. Se ei kuitenkaan selvinnyt, kun hänen ministeriönsä kieltäytyi luovuttamasta tietoja. Tilastot kertovat EU:n komission tilastot paljastavat sen, miten epätasaisesti maataloustuet jakautuvat vanhojen jäsenmaiden kesken.

Seuraavassa esitetään kaksi taulukkoa, joista vasemmanpuoleinen kertoo EU:n rahoista jäsenmaille maksetut tukiaiset ja oikeanpuoleinen jäsenmaiden itsensä omista varoistaan maksamat kansalliset tuet.

EU:n raha


Kansallinen tuki

Ranska 10,4


Ranska 3,4

Espanja 6,6


Saksa 1,8

Saksa 5,8


Suomi 1,4

Italia 5,4


Italia 1,0

Englanti 4,0


Englanti 1,0

Kreikka 2,8


Hollanti 0,9

Irlanti 2,0


Itävalta 0,9

Hollanti 1,4


Espanja 0.7

Tanska 1,2


Irlanti 0.5

Itävalta 1,2


Belgia 0,4

Belgia 1,0


Ruotsi 0,4

Suomi 0,9


Portugali 0,3

Ruotsi 0,9


Kreikka 0,3

Portugali 0,9


Tanska 0,2

Luxemburg 0,04


Luxemburg 0,03

Suomi saa näiden tilastojen mukaan vähän EU-tukia, mutta maksaa niitä omista rahoistaan paljon. Asukasluvulla mitattuna Suomi saa paljon rahaa EU:lta, mutta karuissa ilmastooloissamme se ei riitä menestykselliseen maanviljelyyn. Jos Suomessa halutaan ylläpitää maataloudellista toimintaa, on vaikea kuvitella, että siihen saataisiin lähivuosina olennaisesti enemmän EU-rahaa. Pikemminkin EU:lta saadaan entistä vähemmän rahaa. Kaikki viljelijöiden elinolojen parannukset meidän on maksettava itse. Sekin tie on jo kuitenkin pitkälle kuljettu: kaikista EU:n jäsenmaista – suuret maat mukaan lukien – Suomi maksaa jo nyt kolmanneksi eniten kansallisia tukia!

Maatalouden rahat eivät kasva

EU:ssa ollaan par´aikaa päättämässä vuosien 2007–2013 budjettien suurista linjoista. Maatalouden menoista on jo periaatteessa sopimus, jonka mukaan ne voivat lisääntyä enintään prosentin vuodessa. Kun samanaikaisesti leikataan aluepoliittisia tukia, joista päättämiseen EU:lla on monopoli, on entistä enemmän uhattuna Suomen maaseudun elinkelpoisuus. Meille ei luonto tarjoa samanlaisia myötäjäisiä kuin eteläisemmille EU-kansalaisille, ja sitä puutetta meidän pitää korjata kansallisella rahalla.



Esko Seppänen










Maataloustuissa monta
piinakohtaa viljelijälle

Maatalouden tuet ovat edelleen suurimmalle osalle viljelijöitä vaikea asia. Tukijärjestelmää sinällään pidetään vaikeaselkoisena, mutta lähes yhtä vaikeita ovat lomakkeiden täyttö ja niihin liittyvät ohjeet.
Tukien selkiyttämisestä ja yksinkertaistamisesta on puhuttu usein, mutta tuloksia ei ole saatu aikaan. Joka viides maa- ja metsätalousministeriön kyselyyn vastanneesta vajaasta kahdestatuhannesta viljelijästä oli sitä mieltä, että tukijärjestelmä on kehittynyt yhä vaikeampaan suuntaan.
Neljä viidennestä viljelijöistä pitää tukien valvontaa tarpeellisena, jotta väärinkäytöksiltä vältytään. Silti valvonta koetaan henkisesti raskaaksi ja valvojien tulo tilalle koettelemukseksi, vaikka tarkastajia pidetään asiallisina ja osaavina.
Suomi on niin tukiasioissa kuin valvonnoissakin EU:n mallioppilas. Viljelijät uskovat, että maataloutta valvotaan meillä tarkemmin kuin muissa jäsenmaissa. EU:n raporttien mukaan muita vähäisempikin valvonta riittäisi. Suomi näet kuuluu väärinkäytösten tilastossa häntäpäähän. Kun unioni perii vuosittain väärin perustein maksettuja tukia takaisin satoja miljoonia euroja, Suomen osuus koko jäsenyysaikana on ollut miljoonan euron luokkaa.
Yksi ahdistuksen aihe viljelijälle on pelko vahingossa sattuneesta erehdyksestä. Tahatonkin rike on perinteisen, rehellisyyteen kannustavan, luterilaisen kasvatuksen saaneelle häpeällistä. Asiaa pahentaa vielä se, että siitä koituvat seuraamukset ikään kuin tekevät tahattomasta tahallisen, rangaistavan teon.
Euroopan unionin säädökset, artiklat ja direktiivit ovat tulleet jäädäkseen. Niiden pahamaineista byrokratiaa voidaan kuitenkin lieventää. Kotimainen hallinto EU-tarkastajia myöten on avainasemassa.
Puhutaan hyvästä hallinnosta, joka viime kädessä riippuu hallintoa toteuttavista ihmisistä. Lakeja ja paragrafeja pitää noudattaa, mutta niiden soveltamisessa käytäntöön tarvitaan oikeuden ja kohtuuden tuntemusta, inhimillisyyttä. Monessa tapauksessa jo lähestymistapa tai ohjekirjeen sanamuoto ratkaisevat, kokeeko ihminen itsensä tasa-arvoiseksi kansalaiseksi vai hallintoalamaiseksi.
Kohu aiheettomista ja suurista tuista on viime aikoina nostanut esiin kysymyksen tukien julkisuudesta. EU:ssa vain Britanniassa ja Tanskassa tukitiedot ovat julkisia. Ja ne hätkähdyttävät kansalaisia. Suurimman tukipotin korjaavat varakkaat, kuninkaalliset etunenässä.
Suomessa tukien kokonaissummat paljastuvat valtion talousarviosta ja tukiperusteet ovat tiedossa, mutta viljelijäkohtaiset tiedot eivät ole julkisia.
Suomalainen viljelijä voi kokea tukitietonsa julkaisemisen kiusalliseksi. Se ei kuulu kulttuuriimme. Mutta epäily salamyhkäisyydestäkään ei ole eduksi. Paras lääke kohulle on avoimuus.
Viljelijä on palkkansa ansainnut ja tuki on puolet palkasta. Käytäntö on EU:n yhteinen, tuet ovat osa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja turva omalle ruuantuotannolle


















RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Jo riittää !
Lauantaina 17.9. 2005 klo 16:50:56

Message:
Tämä keskustelu ei kuulu tämän clubin palstoille.
Suosittelen muita forumeita.
Eero L. / Hyvinkää
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: tukiainen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 19:47:55

Message:
tuli tukia nii vitusti että on akan kans pyyhitty perseemme 500euron seteleihin ja syötetty niitä kaupunkilaisille paperi työntekiöölle ne kon on nii vitun ahnehia
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:03:20

Message:

Etusivulle

Aihe: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: pohjalaanen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 09:04:34

Viesti:
sain eilen eu-tukiaiset.kyllä taas kelpaa. 50 tuhatta eeroa. uuden traktorin käyn tänään tilaamassa
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 10:54:34

Message:
Ime munaas LOINEN.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ei niin loinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:20:51

Message:
Ime munki munaa ku muija lähti tukiaispellen mukaan!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: heh
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:48:58

Message:
Sil oli vissiin hajuaisti mennyt.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Hämäläinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:33:06

Message:
Joo oli ne tullu mullekin noi tukiaiset eilen tilille. Itse en ostele enää koneita kun olen jo iäkäs mutta akka on halunnut ulkomaille ja thaimaahan ajateltiin kohtapuoli lähteä kolmeksi viikoksi. Naapurin maajussin kanssa ollaaan käyty Leviltä kattelemassa kelomökkiä sijoitusmielessä. Pitäähän tulevaisuutta turvata jo nyt jos tuet joskus poistuu.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ?
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:54:46

Message:
Ei niitä vielä ole tullut tilille!!!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Iiro V
Lauantaina 17.9. 2005 klo 14:19:58

Message:

Maatalouden tarkat tukimarkat yksissä kansissa

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on yhteistyössä ministeriön kanssa koonnut Suomen EU-jäsenyyden aikana 1995-1999 maksetut maa- ja puutarhatalouden tulotuet sekä vienti-, rakenne- ja aluetuet yksiin kansiin. Tarkat markat - niminen julkaisu ilmestyy nyt ensi kertaa ja jatkossa se julkaistaan säännöllisin väliajoin.

Julkaisusta käy muun muassa ilmi, että maa- ja puutarhatalouden tulotukea sai vuonna 1999 Suomessa 81 395 maatilaa. Aktiivitilojen kokonaismäärä samana vuonna oli noin 83 000, mikä osoittaa että noin 98 % tiloista on hakenut tukea. Suomen ensimmäisenä EU-vuotena tulotukea sai 95 139 tilaa.

EU-jäsenyyden aikana maatilojen keskipeltoala on kasvanut 4,5 hehtaarilla 26,8 hehtaariin. Vuonna 1995 keskipeltoala oli 4,5 hehtaaria pienempi. Huomattava osa peltoalan kasvusta johtuu pellon vuokrauksen lisääntymisestä EU-jäsenyyden aikana.

Julkaisussa on kuvattu maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmien pääpiirteet ja esitetty niistä keskeiset tilastot tukityypeittäin ja alueittain vuosilta 1995-1999. Mukana ovat myös maito-, uuhi- ja emolehmäkiintiöt ja kasvinviljelypuolelta muun muassa Suomen CAP-perusalan sekä öljynkasvi-, tärkkelys- ja koristekasvikiintiöiden käyttöasteet.

Julkaisun tilastoista ei pysty päättelemään yksittäisille tiloille maksettuja tukia, sillä jos tukimuotojen saajia on vain yksi tai muutamia aluetta kohden, summat on liitetty osaksi suurempia kokonaisuuksia.

Julkaisu on laatuaan ensimmäinen. Aikaisemmin tukitiedot on kerätty erikseen perusrekisteristä, mikä on ollut aikaa vievää ja työlästä. Julkaisusta on suunnitteilla myös sähköinen versio.

Julkaisun hinta on 230 markkaa. Ks. myös kirjaesittely!

Lisätietoja:

yliaktuaari Kaija Eskelinen
puh. (09) 5765 2363

tutkija Maria Granqvist
puh. (09) 5765 2365
maria.granqvist@mmm.fi

Tilaukset:
Virpi Soimes
puh.(09) 5765 2394
fax (09) 5765 2395
virpi.soimes@mmm.fi







Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston laatuseloste
1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maassamme toimivien maataloutta harjoittavien maatilojen taloudellista toimintaa ja rakennetta. Tilaston tutkimusyksikkönä on maatila ja tilastointiajanjaksona kalenterivuosi. Tietosisältö kattaa sekä maa- että metsätalouden. Tilaston tietoja käyttävät niin maatalouspolitiikan tekijät kuin lakien laatijat tietolähteenään. Aineisto on lisäksi tutkimuskäytössä myös useilla maatalouden taloudellista tutkimusta tekevillä laitoksilla.

1.2 Tilaston käsitteet ja luokitukset

Tilaston tärkeimpänä lähdeaineistona käytetään maatilojen veroaineistoja. Tästä johtuen tilastossa käytetyt käsitteet vastaavat suurelta osin maatilatalouden tuloverolain käsitteitä. Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta, sekä sellaista erikoismaataloutta tai maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Tilaston kohdeperusjoukkoon kuulumisen edellytyksenä on lisäksi seuraavat ehdot; maatilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä pelto- ja puutarhamaata, sekä maatilaa verotetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan.

Maatilojen kokoa kuvataan viljellyn pellon pinta-alalla. Viljeltyyn peltoalaan kuuluu oma pelto, josta on vähennetty tilalta pois vuokrattu pelto ja lisätty itselle vuokrattu pelto. Lisäksi tuloksia on luokiteltu alueittain, tuotantosuunnittain, omistaja- ja ikäryhmittäin.
2. Tilaston menetelmäkuvaus

2.1 Tilaston perusjoukko, käytetyt perusaineistot, tutkimusasetelma, tiedonkeruutapa, estimointimenetelmät ja painokertoimien käyttö.

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto on otantatutkimus, jonka tutkimusyksikkönä on maatila. Otantakehikko muodostetaan niistä maatiloista, jotka kuuluvat MMM/Tiken ylläpitämään ns. aktiivisten tilojen maatilarekisteriin. Lisäksi tilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä peltoa. Otantastrategiaan sisältyy kiertävä paneeli, jossa noin puolet otoksesta vaihtuu vuosittain jolloin sama tila on yleensä mukana tutkimuksessa kahden vuoden ajan. Otanta-asetelmana oli ositettu yksinkertainen satunnaisotanta palauttamatta. Tärkeimpinä osituskriteereinä olivat tuotantosuunta ja tilakoko. Otos kiintiöidään Neyman-kiintiöinnin mukaan ja kiintiöintimuuttujana käytetään edellisen vuoden maatalouden tulosta.

Estimointi suoritetaan jälkiosittamalla aineisto. Jälkiosituksessa tärkeimmät kriteerit ovat maatilan juridinen muoto ja koko. Tämän jälkeen saadut painokertoimet kalibroidaan suurimmalle osalle otosta.

Tilaston tiedonkeruussa on noudatettu vuodesta 1993 lähtien samaa periaatetta; tiedot kerätään otokseen kuuluvilta viljelijöiltä ensisijaisesti verolomakkeista. Verolomakkeiden tietoja täydennetään tiloille lähetettävällä tilastolomakkeella. Koko kohdeperusjoukosta saadaan tietoja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämästä maaseutuelinkeinorekisteristä. Tähän rekisteriin sisältyvästä integroidusta hallinto- ja valvontajärjestelmästä (IACS) poimittiin myös tilaston kotieläin-, kasvinviljely- ja tukitiedot. Estimoinnissa ja puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään lisäksi henkilöverorekisteriä.

Osittaiskatoa täydennetään niiltä osin kuin mahdollista suoraan maaseutuelinkeinorekisteristä. Muiden puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään hyväksi riippuvuuksia puuttuvia tietoja sisältävien muuttujien ja taustatietojen välillä. Puuttuvien tietojen täydennyksessä käytetään ns. hot-deck-imputointia, jossa järjestävänä muuttujana käytetään tilastollisilla malleilla muodostettuja ennusteita.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1 Mitä mitataan?

Useimmat tilaston muuttujat ovat suoraan veroilmoituksessa omana kohtanaan ja yleensä näiden muuttujien käsittelyssä ei ollut virheen mahdollisuutta. Tilastolomakkeella kerätyissä muuttujissa saattaa kuitenkin olla joitakin kohtia, lähinnä muut kotieläinmenot, muut kasvinviljelymenot ja lyhytaikainen kalusto, jotka voivat olla tilan kirjanpidossa hyvinkin eri tavalla käsiteltyjä. Tällaisissa tapauksissa käsittely pyrittiin saattamaan kaikille maatiloille samanlaiseksi.

3.2 Epävarmuustekijät ja mahdolliset virhelähteet

Muilta kuin yksityisten henkilöiden omistamilta tiloilta oikean viljelijän tavoittaminen on usein vaikeaa. Toinen potentiaalinen tilan omistukseen liittyvä virhelähde on omistajanvaihdokset. Omistajan vaihtuessa tilan tiedoista ei useinkaan saada muodostettua hyväksyttäviä tietoja, joten tilastovuonna omistajan vaihdoksen kokeneista tiloista vain pieni osuus oli mukana tilastossa. Myös omistajan vaihdoksen ajankohdan havaitseminen on usein vaikeaa. Tällaisia havaintoja tutkittiin erikseen tiedonkeruuvaiheessa, joten tästä syntyvän virheen vaikutus on pieni. Osa tiloista saa lykkäystä veroilmoituksen palauttamisajankohtaan. Tällöin kasvaa mahdollisuus, ettei maatilaa saada mukaan tilastoon.

Tiedonkeruussa mittavirheitä aiheuttaa myös se, että lomakkeet saatiin yleensä ennen verottajan valmistelua. Tällöin tiedot ovat viljelijän itsensä antamia, jolloin niistä puuttuvat verottajan korjaukset. Verottajan korjaukset kohdistuvat yleensä arvionvaraisiin eriin ja käyttöomaisuuden käsittelyyn. Verottajan korjausten eroja on tutkittu vuosittain henkilöveroaineiston avulla ja aineiston tietojen vastaavuus henkilöverotietoihin on ollut erittäin hyvä.

Kerätyt tiedot tarkistettiin usealla eri tavalla. Jokainen havainto käydään kertaalleen läpi kaikkien kohtien osalta, joten tietojen käsittelystä ja tarkistuksesta aiheutuneiden virheiden todennäköisyys on pieni.

Otantavirheen suuruutta arvioidaan estimaattoreiden keskivirheiden avulla. Keskivirheen avulla lasketaan tutkimuksen kullekin tulosluvulle luottamusväli, jolla kohdeperusjoukon todellinen arvo on tietyllä luotettavuustasolla. Esimerkiksi koko maan tulos maataloudesta -muuttujan keskiarvon estimaatti vuonna 2002 oli 14249 euroa ja suhteellinen keskivirhe 0,5 prosenttia. Kun keskivirhe kerrotaan luottamusvälin kertoimella 1,96, saadaan tulokseksi maataloudesta koko maassa tilaa kohti 95 prosentin luotettavuustasolla 14049 - 14449 euroa.

Tilaston osuvuutta verrattiin laskemalla otoksen perusteella kokonaismääriä maaseutuelinkeinorekisterin muuttujista. Erot rekisteristä laskettuihin kokonaismääriin olivat vähäisiä. Ylipeittoa syntyy kun kehikossa on mukana kohdeperusjoukkoon kuulumattomia alkioita, esimerkiksi tiloja jotka kuuluvat EVL piiriin. Tässä tilastossa ylipeiton vaikutus poistetaan estimoinnissa.

Alipeittoa syntyy kun kehikossa eivät ole mukana kaikki kohdeperusjoukkoon kuuluvat alkiot. Tässä tilastossa alipeittoon voi kuulua vain sellaiset maatilat, jotka eivät ole olleet mukana vuoden 2002 maatilarekisterissä. Alipeittoa ei ole korjattu estimoinnissa minkään vuoden tilastossa. Myöskään ennen vuotta 1995 olleissa aineistoissa ylipeiton vaikutusta ei saatu poistettua kokonaan. Tämä johtuu siitä, että pelkästään veroilmoituksen perusteella voi olla vaikeaa erottaa peltoa viljelemättömät tilat peltoa viljelleistä, mutta vähäisten myyntitulojen tiloista.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy kerran vuodessa ja mittausjakso on verovuosi, joka tarkoittaa maatilatalouden tuloverolain mukaan kalenterivuotta. Tilastosta julkaistaan vain lopullinen tieto. Tilasto pyritään jatkossa julkaisemaan yhden vuoden kuluessa tilastovuoden päättymisestä.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Tiedot julkaistaan paperijulkaisuna. Osa tiedoista julkaistaan myös internetissä. Taulukoita voidaan toimittaa asiakkaille myös sähköisessä muodossa sekä julkaisusta poikkeavalla tavalla ristiintaulukoituna.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilasto on laadittu vuodesta 1973 saakka. Suurimpia ajallista vertailtavuutta heikentäviä muutoksia on tapahtunut esimerkiksi vuonna 1986, jolloin maatilatalouden verotuksessa maa- ja metsätalous eriytettiin toisistaan. Sen jälkeen tiedot on julkaistu sekä maa että metsätaloudesta erikseen. Vuonna 1992 uudistettiin maatalouden verolomakkeet perusteellisesti, jonka jälkeen Tilastokeskus on täydentänyt tilastoaineistoa suoralla maatiloille tehtävällä lomakekyselyllä.

Tilaston tiedot ovat osittain vertailukelpoisia mm seuraavien maatilojen taloutta kuvaavien tilastojen ja tutkimusten kesken:

-Maatilatalouden tulo- ja verotilasto, julk. Tilastokeskus
-Tulonjakotilasto, julk. Tilastokeskus
-FADN kannattavuustutkimus, julk. MTT Taloustutkimus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa on julkaistu vuosittain eri pituisia aikasarjoja menneiltä vuosilta. Aikasarjoja on sekä kaikilta tiloilta että paneelina, jolloin aiemmilta vuosilta on vain tilastovuotena tuotantoa jatkaneet tilat.
7. Selkeys ja eheys

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maatilojen tuloja, menoja, varoja ja velkoja verotusaineiston pohjalta. Tässä mielessä tilasto on keskeinen maatilojen talouden kuvaaja ns. kassaperusteisen järjestelmän avulla. Koska kassaperusteisesti lasketut tunnusluvut lähentyvät pitkällä aikajänteellä kannattavuusperusteisia lukuja, niin tilaston lukuja voidaan vertailla myös FADN kannattavuustutkimuksen tuottamiin tunnuslukuihin.
8. Dokumentointi

Keskeiset tilaston käsitteet ja luokitukset on esitetty tilastojulkaisussa. Lisäksi käsitteet ovat saatavilla Tilastokeskuksen käsite ja luokitustietokannoissa.

Päivitetty 1.6.2005








Itse maksettu kansallinen tuki maataloutemme turva. Suomi salaa eurotukiaiset.

EU:n maataloustukiaisista 80 % maksetaan viidennekselle maatiloista. Suurviljelijöinä voivat toimia myös pankit ja pörssiyhtiöt. EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel on ollut yksi suurimpia tanskalaisia EU-tukiaisten saajia.

Kansallinen tuki

Periaatteessa kaikissa EU-maissa on sama eli yhteinen maatalouspolitiikka. Käytännössä se ei enää sitä ole viime vuoden laajenemisen jälkeen, mutta yhteistä kaikille jäsenmaille on se, että EU määrää niiden maataloudesta.

EU maksaa maataloustukiaisia eri maille eri perusteiden mukaan. Suomi on pelannut tukiaispokerissa korttinsa huonosti. Me joudumme itse maksamaan maataloutemme ylläpidosta paljon suuremman osuuden kuin muut EU-maat.

EU:n Suomen maataloudelle sallimista tukiaisista (noin 1 800 miljoonaa euroa) suurin osa on sellaista rahaa, joka maksetaan meidän omien veronmaksajiemme pussista. Itse maksamme 1 000 miljoonaa euroa ja EU:n jäsenmaksupalautusta saamme vain 800 miljoonaa.

Tukitiedot eivät julkisia

Tanskan ohella tukiaisten saajat tiedetään muun muassa Englannissa. Siellä eniten tukia saa sokeriyhtiö Tate&Lyle, jolle lähetetään Brysselistä 227 miljoonaa euroa vuodessa meidänkin jäsenmaksurahojamme. Kuningatar Elisabeth II on saanut EU:lta 546 000 puntaa eli lähes miljoona euroa kuninkaallisiin maanviljelyharrastuksiin. Suomessa tukiaisten saajat salataan. Kun meppi Esko Seppänen pyysi maa- ja metsätalousministeriöltä 18.4.2005 tukiaistietoja siihen tapaan kuin ne ovat julkisia Tanskassa ja Englannissa, vastaus oli että ei.

Ministeriö perusteli kielteisen kantansa tietojen julkaisemiseen tässä lehdessä seuraavasti: ”Maaseutuelinkeinorekisterilain 7 §:n mukaan rekisterissä olevia tietoja saa antaa ja luovuttaa vain 1) rekisteriyksikön omistajan tai haltijan suostumuksella ja toimeksiannosta; 2) lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaisesti; tai 3) tieteelliseen tutkimukseen sekä tilastollisiin tarkoituksiin. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että mikään näistä edellytyksistä ei tässä tapauksessa täyty.” Jos tiedot olisi saatu, niistä olisi selvinnyt, että maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kepu) on suuria EU-maataloustuen maataloustuen saajia. Se ei kuitenkaan selvinnyt, kun hänen ministeriönsä kieltäytyi luovuttamasta tietoja. Tilastot kertovat EU:n komission tilastot paljastavat sen, miten epätasaisesti maataloustuet jakautuvat vanhojen jäsenmaiden kesken.

Seuraavassa esitetään kaksi taulukkoa, joista vasemmanpuoleinen kertoo EU:n rahoista jäsenmaille maksetut tukiaiset ja oikeanpuoleinen jäsenmaiden itsensä omista varoistaan maksamat kansalliset tuet.

EU:n raha


Kansallinen tuki

Ranska 10,4


Ranska 3,4

Espanja 6,6


Saksa 1,8

Saksa 5,8


Suomi 1,4

Italia 5,4


Italia 1,0

Englanti 4,0


Englanti 1,0

Kreikka 2,8


Hollanti 0,9

Irlanti 2,0


Itävalta 0,9

Hollanti 1,4


Espanja 0.7

Tanska 1,2


Irlanti 0.5

Itävalta 1,2


Belgia 0,4

Belgia 1,0


Ruotsi 0,4

Suomi 0,9


Portugali 0,3

Ruotsi 0,9


Kreikka 0,3

Portugali 0,9


Tanska 0,2

Luxemburg 0,04


Luxemburg 0,03

Suomi saa näiden tilastojen mukaan vähän EU-tukia, mutta maksaa niitä omista rahoistaan paljon. Asukasluvulla mitattuna Suomi saa paljon rahaa EU:lta, mutta karuissa ilmastooloissamme se ei riitä menestykselliseen maanviljelyyn. Jos Suomessa halutaan ylläpitää maataloudellista toimintaa, on vaikea kuvitella, että siihen saataisiin lähivuosina olennaisesti enemmän EU-rahaa. Pikemminkin EU:lta saadaan entistä vähemmän rahaa. Kaikki viljelijöiden elinolojen parannukset meidän on maksettava itse. Sekin tie on jo kuitenkin pitkälle kuljettu: kaikista EU:n jäsenmaista – suuret maat mukaan lukien – Suomi maksaa jo nyt kolmanneksi eniten kansallisia tukia!

Maatalouden rahat eivät kasva

EU:ssa ollaan par´aikaa päättämässä vuosien 2007–2013 budjettien suurista linjoista. Maatalouden menoista on jo periaatteessa sopimus, jonka mukaan ne voivat lisääntyä enintään prosentin vuodessa. Kun samanaikaisesti leikataan aluepoliittisia tukia, joista päättämiseen EU:lla on monopoli, on entistä enemmän uhattuna Suomen maaseudun elinkelpoisuus. Meille ei luonto tarjoa samanlaisia myötäjäisiä kuin eteläisemmille EU-kansalaisille, ja sitä puutetta meidän pitää korjata kansallisella rahalla.



Esko Seppänen










Maataloustuissa monta
piinakohtaa viljelijälle

Maatalouden tuet ovat edelleen suurimmalle osalle viljelijöitä vaikea asia. Tukijärjestelmää sinällään pidetään vaikeaselkoisena, mutta lähes yhtä vaikeita ovat lomakkeiden täyttö ja niihin liittyvät ohjeet.
Tukien selkiyttämisestä ja yksinkertaistamisesta on puhuttu usein, mutta tuloksia ei ole saatu aikaan. Joka viides maa- ja metsätalousministeriön kyselyyn vastanneesta vajaasta kahdestatuhannesta viljelijästä oli sitä mieltä, että tukijärjestelmä on kehittynyt yhä vaikeampaan suuntaan.
Neljä viidennestä viljelijöistä pitää tukien valvontaa tarpeellisena, jotta väärinkäytöksiltä vältytään. Silti valvonta koetaan henkisesti raskaaksi ja valvojien tulo tilalle koettelemukseksi, vaikka tarkastajia pidetään asiallisina ja osaavina.
Suomi on niin tukiasioissa kuin valvonnoissakin EU:n mallioppilas. Viljelijät uskovat, että maataloutta valvotaan meillä tarkemmin kuin muissa jäsenmaissa. EU:n raporttien mukaan muita vähäisempikin valvonta riittäisi. Suomi näet kuuluu väärinkäytösten tilastossa häntäpäähän. Kun unioni perii vuosittain väärin perustein maksettuja tukia takaisin satoja miljoonia euroja, Suomen osuus koko jäsenyysaikana on ollut miljoonan euron luokkaa.
Yksi ahdistuksen aihe viljelijälle on pelko vahingossa sattuneesta erehdyksestä. Tahatonkin rike on perinteisen, rehellisyyteen kannustavan, luterilaisen kasvatuksen saaneelle häpeällistä. Asiaa pahentaa vielä se, että siitä koituvat seuraamukset ikään kuin tekevät tahattomasta tahallisen, rangaistavan teon.
Euroopan unionin säädökset, artiklat ja direktiivit ovat tulleet jäädäkseen. Niiden pahamaineista byrokratiaa voidaan kuitenkin lieventää. Kotimainen hallinto EU-tarkastajia myöten on avainasemassa.
Puhutaan hyvästä hallinnosta, joka viime kädessä riippuu hallintoa toteuttavista ihmisistä. Lakeja ja paragrafeja pitää noudattaa, mutta niiden soveltamisessa käytäntöön tarvitaan oikeuden ja kohtuuden tuntemusta, inhimillisyyttä. Monessa tapauksessa jo lähestymistapa tai ohjekirjeen sanamuoto ratkaisevat, kokeeko ihminen itsensä tasa-arvoiseksi kansalaiseksi vai hallintoalamaiseksi.
Kohu aiheettomista ja suurista tuista on viime aikoina nostanut esiin kysymyksen tukien julkisuudesta. EU:ssa vain Britanniassa ja Tanskassa tukitiedot ovat julkisia. Ja ne hätkähdyttävät kansalaisia. Suurimman tukipotin korjaavat varakkaat, kuninkaalliset etunenässä.
Suomessa tukien kokonaissummat paljastuvat valtion talousarviosta ja tukiperusteet ovat tiedossa, mutta viljelijäkohtaiset tiedot eivät ole julkisia.
Suomalainen viljelijä voi kokea tukitietonsa julkaisemisen kiusalliseksi. Se ei kuulu kulttuuriimme. Mutta epäily salamyhkäisyydestäkään ei ole eduksi. Paras lääke kohulle on avoimuus.
Viljelijä on palkkansa ansainnut ja tuki on puolet palkasta. Käytäntö on EU:n yhteinen, tuet ovat osa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja turva omalle ruuantuotannolle


















RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Jo riittää !
Lauantaina 17.9. 2005 klo 16:50:56

Message:
Tämä keskustelu ei kuulu tämän clubin palstoille.
Suosittelen muita forumeita.
Eero L. / Hyvinkää
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: tukiainen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 19:47:55

Message:
tuli tukia nii vitusti että on akan kans pyyhitty perseemme 500euron seteleihin ja syötetty niitä kaupunkilaisille paperi työntekiöölle ne kon on nii vitun ahnehia

Vastauksen voit lähettää alla olevalla lomakkeella.

Nimi:
Email:
Aihe:
Viesti:





RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Make
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:39:12

Message:
Jokut ovat latvasta lahoja, kun kopsaavat sivutolkulla tekstiä tänne, käyttäkää mielikuvitusta ja kirjoittakaa. Seuraavat suuremmat tuet Lfa: lisäosa ja Cap-tuki tippuvat marras/joulukuun vaihteessa, kyllä kauppiaat tietää milloin raha liikkuu, on muuten kauppiaat liikkeellä, ainakin konekauppiaat.Ovat oppineet haistamaan rahanhajun.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:46:57

Message:

Etusivulle

Aihe: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: pohjalaanen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 09:04:34

Viesti:
sain eilen eu-tukiaiset.kyllä taas kelpaa. 50 tuhatta eeroa. uuden traktorin käyn tänään tilaamassa
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 10:54:34

Message:
Ime munaas LOINEN.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ei niin loinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:20:51

Message:
Ime munki munaa ku muija lähti tukiaispellen mukaan!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: heh
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:48:58

Message:
Sil oli vissiin hajuaisti mennyt.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Hämäläinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:33:06

Message:
Joo oli ne tullu mullekin noi tukiaiset eilen tilille. Itse en ostele enää koneita kun olen jo iäkäs mutta akka on halunnut ulkomaille ja thaimaahan ajateltiin kohtapuoli lähteä kolmeksi viikoksi. Naapurin maajussin kanssa ollaaan käyty Leviltä kattelemassa kelomökkiä sijoitusmielessä. Pitäähän tulevaisuutta turvata jo nyt jos tuet joskus poistuu.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ?
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:54:46

Message:
Ei niitä vielä ole tullut tilille!!!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Iiro V
Lauantaina 17.9. 2005 klo 14:19:58

Message:

Maatalouden tarkat tukimarkat yksissä kansissa

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on yhteistyössä ministeriön kanssa koonnut Suomen EU-jäsenyyden aikana 1995-1999 maksetut maa- ja puutarhatalouden tulotuet sekä vienti-, rakenne- ja aluetuet yksiin kansiin. Tarkat markat - niminen julkaisu ilmestyy nyt ensi kertaa ja jatkossa se julkaistaan säännöllisin väliajoin.

Julkaisusta käy muun muassa ilmi, että maa- ja puutarhatalouden tulotukea sai vuonna 1999 Suomessa 81 395 maatilaa. Aktiivitilojen kokonaismäärä samana vuonna oli noin 83 000, mikä osoittaa että noin 98 % tiloista on hakenut tukea. Suomen ensimmäisenä EU-vuotena tulotukea sai 95 139 tilaa.

EU-jäsenyyden aikana maatilojen keskipeltoala on kasvanut 4,5 hehtaarilla 26,8 hehtaariin. Vuonna 1995 keskipeltoala oli 4,5 hehtaaria pienempi. Huomattava osa peltoalan kasvusta johtuu pellon vuokrauksen lisääntymisestä EU-jäsenyyden aikana.

Julkaisussa on kuvattu maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmien pääpiirteet ja esitetty niistä keskeiset tilastot tukityypeittäin ja alueittain vuosilta 1995-1999. Mukana ovat myös maito-, uuhi- ja emolehmäkiintiöt ja kasvinviljelypuolelta muun muassa Suomen CAP-perusalan sekä öljynkasvi-, tärkkelys- ja koristekasvikiintiöiden käyttöasteet.

Julkaisun tilastoista ei pysty päättelemään yksittäisille tiloille maksettuja tukia, sillä jos tukimuotojen saajia on vain yksi tai muutamia aluetta kohden, summat on liitetty osaksi suurempia kokonaisuuksia.

Julkaisu on laatuaan ensimmäinen. Aikaisemmin tukitiedot on kerätty erikseen perusrekisteristä, mikä on ollut aikaa vievää ja työlästä. Julkaisusta on suunnitteilla myös sähköinen versio.

Julkaisun hinta on 230 markkaa. Ks. myös kirjaesittely!

Lisätietoja:

yliaktuaari Kaija Eskelinen
puh. (09) 5765 2363

tutkija Maria Granqvist
puh. (09) 5765 2365
maria.granqvist@mmm.fi

Tilaukset:
Virpi Soimes
puh.(09) 5765 2394
fax (09) 5765 2395
virpi.soimes@mmm.fi







Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston laatuseloste
1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maassamme toimivien maataloutta harjoittavien maatilojen taloudellista toimintaa ja rakennetta. Tilaston tutkimusyksikkönä on maatila ja tilastointiajanjaksona kalenterivuosi. Tietosisältö kattaa sekä maa- että metsätalouden. Tilaston tietoja käyttävät niin maatalouspolitiikan tekijät kuin lakien laatijat tietolähteenään. Aineisto on lisäksi tutkimuskäytössä myös useilla maatalouden taloudellista tutkimusta tekevillä laitoksilla.

1.2 Tilaston käsitteet ja luokitukset

Tilaston tärkeimpänä lähdeaineistona käytetään maatilojen veroaineistoja. Tästä johtuen tilastossa käytetyt käsitteet vastaavat suurelta osin maatilatalouden tuloverolain käsitteitä. Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta, sekä sellaista erikoismaataloutta tai maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Tilaston kohdeperusjoukkoon kuulumisen edellytyksenä on lisäksi seuraavat ehdot; maatilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä pelto- ja puutarhamaata, sekä maatilaa verotetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan.

Maatilojen kokoa kuvataan viljellyn pellon pinta-alalla. Viljeltyyn peltoalaan kuuluu oma pelto, josta on vähennetty tilalta pois vuokrattu pelto ja lisätty itselle vuokrattu pelto. Lisäksi tuloksia on luokiteltu alueittain, tuotantosuunnittain, omistaja- ja ikäryhmittäin.
2. Tilaston menetelmäkuvaus

2.1 Tilaston perusjoukko, käytetyt perusaineistot, tutkimusasetelma, tiedonkeruutapa, estimointimenetelmät ja painokertoimien käyttö.

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto on otantatutkimus, jonka tutkimusyksikkönä on maatila. Otantakehikko muodostetaan niistä maatiloista, jotka kuuluvat MMM/Tiken ylläpitämään ns. aktiivisten tilojen maatilarekisteriin. Lisäksi tilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä peltoa. Otantastrategiaan sisältyy kiertävä paneeli, jossa noin puolet otoksesta vaihtuu vuosittain jolloin sama tila on yleensä mukana tutkimuksessa kahden vuoden ajan. Otanta-asetelmana oli ositettu yksinkertainen satunnaisotanta palauttamatta. Tärkeimpinä osituskriteereinä olivat tuotantosuunta ja tilakoko. Otos kiintiöidään Neyman-kiintiöinnin mukaan ja kiintiöintimuuttujana käytetään edellisen vuoden maatalouden tulosta.

Estimointi suoritetaan jälkiosittamalla aineisto. Jälkiosituksessa tärkeimmät kriteerit ovat maatilan juridinen muoto ja koko. Tämän jälkeen saadut painokertoimet kalibroidaan suurimmalle osalle otosta.

Tilaston tiedonkeruussa on noudatettu vuodesta 1993 lähtien samaa periaatetta; tiedot kerätään otokseen kuuluvilta viljelijöiltä ensisijaisesti verolomakkeista. Verolomakkeiden tietoja täydennetään tiloille lähetettävällä tilastolomakkeella. Koko kohdeperusjoukosta saadaan tietoja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämästä maaseutuelinkeinorekisteristä. Tähän rekisteriin sisältyvästä integroidusta hallinto- ja valvontajärjestelmästä (IACS) poimittiin myös tilaston kotieläin-, kasvinviljely- ja tukitiedot. Estimoinnissa ja puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään lisäksi henkilöverorekisteriä.

Osittaiskatoa täydennetään niiltä osin kuin mahdollista suoraan maaseutuelinkeinorekisteristä. Muiden puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään hyväksi riippuvuuksia puuttuvia tietoja sisältävien muuttujien ja taustatietojen välillä. Puuttuvien tietojen täydennyksessä käytetään ns. hot-deck-imputointia, jossa järjestävänä muuttujana käytetään tilastollisilla malleilla muodostettuja ennusteita.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1 Mitä mitataan?

Useimmat tilaston muuttujat ovat suoraan veroilmoituksessa omana kohtanaan ja yleensä näiden muuttujien käsittelyssä ei ollut virheen mahdollisuutta. Tilastolomakkeella kerätyissä muuttujissa saattaa kuitenkin olla joitakin kohtia, lähinnä muut kotieläinmenot, muut kasvinviljelymenot ja lyhytaikainen kalusto, jotka voivat olla tilan kirjanpidossa hyvinkin eri tavalla käsiteltyjä. Tällaisissa tapauksissa käsittely pyrittiin saattamaan kaikille maatiloille samanlaiseksi.

3.2 Epävarmuustekijät ja mahdolliset virhelähteet

Muilta kuin yksityisten henkilöiden omistamilta tiloilta oikean viljelijän tavoittaminen on usein vaikeaa. Toinen potentiaalinen tilan omistukseen liittyvä virhelähde on omistajanvaihdokset. Omistajan vaihtuessa tilan tiedoista ei useinkaan saada muodostettua hyväksyttäviä tietoja, joten tilastovuonna omistajan vaihdoksen kokeneista tiloista vain pieni osuus oli mukana tilastossa. Myös omistajan vaihdoksen ajankohdan havaitseminen on usein vaikeaa. Tällaisia havaintoja tutkittiin erikseen tiedonkeruuvaiheessa, joten tästä syntyvän virheen vaikutus on pieni. Osa tiloista saa lykkäystä veroilmoituksen palauttamisajankohtaan. Tällöin kasvaa mahdollisuus, ettei maatilaa saada mukaan tilastoon.

Tiedonkeruussa mittavirheitä aiheuttaa myös se, että lomakkeet saatiin yleensä ennen verottajan valmistelua. Tällöin tiedot ovat viljelijän itsensä antamia, jolloin niistä puuttuvat verottajan korjaukset. Verottajan korjaukset kohdistuvat yleensä arvionvaraisiin eriin ja käyttöomaisuuden käsittelyyn. Verottajan korjausten eroja on tutkittu vuosittain henkilöveroaineiston avulla ja aineiston tietojen vastaavuus henkilöverotietoihin on ollut erittäin hyvä.

Kerätyt tiedot tarkistettiin usealla eri tavalla. Jokainen havainto käydään kertaalleen läpi kaikkien kohtien osalta, joten tietojen käsittelystä ja tarkistuksesta aiheutuneiden virheiden todennäköisyys on pieni.

Otantavirheen suuruutta arvioidaan estimaattoreiden keskivirheiden avulla. Keskivirheen avulla lasketaan tutkimuksen kullekin tulosluvulle luottamusväli, jolla kohdeperusjoukon todellinen arvo on tietyllä luotettavuustasolla. Esimerkiksi koko maan tulos maataloudesta -muuttujan keskiarvon estimaatti vuonna 2002 oli 14249 euroa ja suhteellinen keskivirhe 0,5 prosenttia. Kun keskivirhe kerrotaan luottamusvälin kertoimella 1,96, saadaan tulokseksi maataloudesta koko maassa tilaa kohti 95 prosentin luotettavuustasolla 14049 - 14449 euroa.

Tilaston osuvuutta verrattiin laskemalla otoksen perusteella kokonaismääriä maaseutuelinkeinorekisterin muuttujista. Erot rekisteristä laskettuihin kokonaismääriin olivat vähäisiä. Ylipeittoa syntyy kun kehikossa on mukana kohdeperusjoukkoon kuulumattomia alkioita, esimerkiksi tiloja jotka kuuluvat EVL piiriin. Tässä tilastossa ylipeiton vaikutus poistetaan estimoinnissa.

Alipeittoa syntyy kun kehikossa eivät ole mukana kaikki kohdeperusjoukkoon kuuluvat alkiot. Tässä tilastossa alipeittoon voi kuulua vain sellaiset maatilat, jotka eivät ole olleet mukana vuoden 2002 maatilarekisterissä. Alipeittoa ei ole korjattu estimoinnissa minkään vuoden tilastossa. Myöskään ennen vuotta 1995 olleissa aineistoissa ylipeiton vaikutusta ei saatu poistettua kokonaan. Tämä johtuu siitä, että pelkästään veroilmoituksen perusteella voi olla vaikeaa erottaa peltoa viljelemättömät tilat peltoa viljelleistä, mutta vähäisten myyntitulojen tiloista.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy kerran vuodessa ja mittausjakso on verovuosi, joka tarkoittaa maatilatalouden tuloverolain mukaan kalenterivuotta. Tilastosta julkaistaan vain lopullinen tieto. Tilasto pyritään jatkossa julkaisemaan yhden vuoden kuluessa tilastovuoden päättymisestä.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Tiedot julkaistaan paperijulkaisuna. Osa tiedoista julkaistaan myös internetissä. Taulukoita voidaan toimittaa asiakkaille myös sähköisessä muodossa sekä julkaisusta poikkeavalla tavalla ristiintaulukoituna.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilasto on laadittu vuodesta 1973 saakka. Suurimpia ajallista vertailtavuutta heikentäviä muutoksia on tapahtunut esimerkiksi vuonna 1986, jolloin maatilatalouden verotuksessa maa- ja metsätalous eriytettiin toisistaan. Sen jälkeen tiedot on julkaistu sekä maa että metsätaloudesta erikseen. Vuonna 1992 uudistettiin maatalouden verolomakkeet perusteellisesti, jonka jälkeen Tilastokeskus on täydentänyt tilastoaineistoa suoralla maatiloille tehtävällä lomakekyselyllä.

Tilaston tiedot ovat osittain vertailukelpoisia mm seuraavien maatilojen taloutta kuvaavien tilastojen ja tutkimusten kesken:

-Maatilatalouden tulo- ja verotilasto, julk. Tilastokeskus
-Tulonjakotilasto, julk. Tilastokeskus
-FADN kannattavuustutkimus, julk. MTT Taloustutkimus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa on julkaistu vuosittain eri pituisia aikasarjoja menneiltä vuosilta. Aikasarjoja on sekä kaikilta tiloilta että paneelina, jolloin aiemmilta vuosilta on vain tilastovuotena tuotantoa jatkaneet tilat.
7. Selkeys ja eheys

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maatilojen tuloja, menoja, varoja ja velkoja verotusaineiston pohjalta. Tässä mielessä tilasto on keskeinen maatilojen talouden kuvaaja ns. kassaperusteisen järjestelmän avulla. Koska kassaperusteisesti lasketut tunnusluvut lähentyvät pitkällä aikajänteellä kannattavuusperusteisia lukuja, niin tilaston lukuja voidaan vertailla myös FADN kannattavuustutkimuksen tuottamiin tunnuslukuihin.
8. Dokumentointi

Keskeiset tilaston käsitteet ja luokitukset on esitetty tilastojulkaisussa. Lisäksi käsitteet ovat saatavilla Tilastokeskuksen käsite ja luokitustietokannoissa.

Päivitetty 1.6.2005








Itse maksettu kansallinen tuki maataloutemme turva. Suomi salaa eurotukiaiset.

EU:n maataloustukiaisista 80 % maksetaan viidennekselle maatiloista. Suurviljelijöinä voivat toimia myös pankit ja pörssiyhtiöt. EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel on ollut yksi suurimpia tanskalaisia EU-tukiaisten saajia.

Kansallinen tuki

Periaatteessa kaikissa EU-maissa on sama eli yhteinen maatalouspolitiikka. Käytännössä se ei enää sitä ole viime vuoden laajenemisen jälkeen, mutta yhteistä kaikille jäsenmaille on se, että EU määrää niiden maataloudesta.

EU maksaa maataloustukiaisia eri maille eri perusteiden mukaan. Suomi on pelannut tukiaispokerissa korttinsa huonosti. Me joudumme itse maksamaan maataloutemme ylläpidosta paljon suuremman osuuden kuin muut EU-maat.

EU:n Suomen maataloudelle sallimista tukiaisista (noin 1 800 miljoonaa euroa) suurin osa on sellaista rahaa, joka maksetaan meidän omien veronmaksajiemme pussista. Itse maksamme 1 000 miljoonaa euroa ja EU:n jäsenmaksupalautusta saamme vain 800 miljoonaa.

Tukitiedot eivät julkisia

Tanskan ohella tukiaisten saajat tiedetään muun muassa Englannissa. Siellä eniten tukia saa sokeriyhtiö Tate&Lyle, jolle lähetetään Brysselistä 227 miljoonaa euroa vuodessa meidänkin jäsenmaksurahojamme. Kuningatar Elisabeth II on saanut EU:lta 546 000 puntaa eli lähes miljoona euroa kuninkaallisiin maanviljelyharrastuksiin. Suomessa tukiaisten saajat salataan. Kun meppi Esko Seppänen pyysi maa- ja metsätalousministeriöltä 18.4.2005 tukiaistietoja siihen tapaan kuin ne ovat julkisia Tanskassa ja Englannissa, vastaus oli että ei.

Ministeriö perusteli kielteisen kantansa tietojen julkaisemiseen tässä lehdessä seuraavasti: ”Maaseutuelinkeinorekisterilain 7 §:n mukaan rekisterissä olevia tietoja saa antaa ja luovuttaa vain 1) rekisteriyksikön omistajan tai haltijan suostumuksella ja toimeksiannosta; 2) lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaisesti; tai 3) tieteelliseen tutkimukseen sekä tilastollisiin tarkoituksiin. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että mikään näistä edellytyksistä ei tässä tapauksessa täyty.” Jos tiedot olisi saatu, niistä olisi selvinnyt, että maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kepu) on suuria EU-maataloustuen maataloustuen saajia. Se ei kuitenkaan selvinnyt, kun hänen ministeriönsä kieltäytyi luovuttamasta tietoja. Tilastot kertovat EU:n komission tilastot paljastavat sen, miten epätasaisesti maataloustuet jakautuvat vanhojen jäsenmaiden kesken.

Seuraavassa esitetään kaksi taulukkoa, joista vasemmanpuoleinen kertoo EU:n rahoista jäsenmaille maksetut tukiaiset ja oikeanpuoleinen jäsenmaiden itsensä omista varoistaan maksamat kansalliset tuet.

EU:n raha


Kansallinen tuki

Ranska 10,4


Ranska 3,4

Espanja 6,6


Saksa 1,8

Saksa 5,8


Suomi 1,4

Italia 5,4


Italia 1,0

Englanti 4,0


Englanti 1,0

Kreikka 2,8


Hollanti 0,9

Irlanti 2,0


Itävalta 0,9

Hollanti 1,4


Espanja 0.7

Tanska 1,2


Irlanti 0.5

Itävalta 1,2


Belgia 0,4

Belgia 1,0


Ruotsi 0,4

Suomi 0,9


Portugali 0,3

Ruotsi 0,9


Kreikka 0,3

Portugali 0,9


Tanska 0,2

Luxemburg 0,04


Luxemburg 0,03

Suomi saa näiden tilastojen mukaan vähän EU-tukia, mutta maksaa niitä omista rahoistaan paljon. Asukasluvulla mitattuna Suomi saa paljon rahaa EU:lta, mutta karuissa ilmastooloissamme se ei riitä menestykselliseen maanviljelyyn. Jos Suomessa halutaan ylläpitää maataloudellista toimintaa, on vaikea kuvitella, että siihen saataisiin lähivuosina olennaisesti enemmän EU-rahaa. Pikemminkin EU:lta saadaan entistä vähemmän rahaa. Kaikki viljelijöiden elinolojen parannukset meidän on maksettava itse. Sekin tie on jo kuitenkin pitkälle kuljettu: kaikista EU:n jäsenmaista – suuret maat mukaan lukien – Suomi maksaa jo nyt kolmanneksi eniten kansallisia tukia!

Maatalouden rahat eivät kasva

EU:ssa ollaan par´aikaa päättämässä vuosien 2007–2013 budjettien suurista linjoista. Maatalouden menoista on jo periaatteessa sopimus, jonka mukaan ne voivat lisääntyä enintään prosentin vuodessa. Kun samanaikaisesti leikataan aluepoliittisia tukia, joista päättämiseen EU:lla on monopoli, on entistä enemmän uhattuna Suomen maaseudun elinkelpoisuus. Meille ei luonto tarjoa samanlaisia myötäjäisiä kuin eteläisemmille EU-kansalaisille, ja sitä puutetta meidän pitää korjata kansallisella rahalla.



Esko Seppänen










Maataloustuissa monta
piinakohtaa viljelijälle

Maatalouden tuet ovat edelleen suurimmalle osalle viljelijöitä vaikea asia. Tukijärjestelmää sinällään pidetään vaikeaselkoisena, mutta lähes yhtä vaikeita ovat lomakkeiden täyttö ja niihin liittyvät ohjeet.
Tukien selkiyttämisestä ja yksinkertaistamisesta on puhuttu usein, mutta tuloksia ei ole saatu aikaan. Joka viides maa- ja metsätalousministeriön kyselyyn vastanneesta vajaasta kahdestatuhannesta viljelijästä oli sitä mieltä, että tukijärjestelmä on kehittynyt yhä vaikeampaan suuntaan.
Neljä viidennestä viljelijöistä pitää tukien valvontaa tarpeellisena, jotta väärinkäytöksiltä vältytään. Silti valvonta koetaan henkisesti raskaaksi ja valvojien tulo tilalle koettelemukseksi, vaikka tarkastajia pidetään asiallisina ja osaavina.
Suomi on niin tukiasioissa kuin valvonnoissakin EU:n mallioppilas. Viljelijät uskovat, että maataloutta valvotaan meillä tarkemmin kuin muissa jäsenmaissa. EU:n raporttien mukaan muita vähäisempikin valvonta riittäisi. Suomi näet kuuluu väärinkäytösten tilastossa häntäpäähän. Kun unioni perii vuosittain väärin perustein maksettuja tukia takaisin satoja miljoonia euroja, Suomen osuus koko jäsenyysaikana on ollut miljoonan euron luokkaa.
Yksi ahdistuksen aihe viljelijälle on pelko vahingossa sattuneesta erehdyksestä. Tahatonkin rike on perinteisen, rehellisyyteen kannustavan, luterilaisen kasvatuksen saaneelle häpeällistä. Asiaa pahentaa vielä se, että siitä koituvat seuraamukset ikään kuin tekevät tahattomasta tahallisen, rangaistavan teon.
Euroopan unionin säädökset, artiklat ja direktiivit ovat tulleet jäädäkseen. Niiden pahamaineista byrokratiaa voidaan kuitenkin lieventää. Kotimainen hallinto EU-tarkastajia myöten on avainasemassa.
Puhutaan hyvästä hallinnosta, joka viime kädessä riippuu hallintoa toteuttavista ihmisistä. Lakeja ja paragrafeja pitää noudattaa, mutta niiden soveltamisessa käytäntöön tarvitaan oikeuden ja kohtuuden tuntemusta, inhimillisyyttä. Monessa tapauksessa jo lähestymistapa tai ohjekirjeen sanamuoto ratkaisevat, kokeeko ihminen itsensä tasa-arvoiseksi kansalaiseksi vai hallintoalamaiseksi.
Kohu aiheettomista ja suurista tuista on viime aikoina nostanut esiin kysymyksen tukien julkisuudesta. EU:ssa vain Britanniassa ja Tanskassa tukitiedot ovat julkisia. Ja ne hätkähdyttävät kansalaisia. Suurimman tukipotin korjaavat varakkaat, kuninkaalliset etunenässä.
Suomessa tukien kokonaissummat paljastuvat valtion talousarviosta ja tukiperusteet ovat tiedossa, mutta viljelijäkohtaiset tiedot eivät ole julkisia.
Suomalainen viljelijä voi kokea tukitietonsa julkaisemisen kiusalliseksi. Se ei kuulu kulttuuriimme. Mutta epäily salamyhkäisyydestäkään ei ole eduksi. Paras lääke kohulle on avoimuus.
Viljelijä on palkkansa ansainnut ja tuki on puolet palkasta. Käytäntö on EU:n yhteinen, tuet ovat osa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja turva omalle ruuantuotannolle


















RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Jo riittää !
Lauantaina 17.9. 2005 klo 16:50:56

Message:
Tämä keskustelu ei kuulu tämän clubin palstoille.
Suosittelen muita forumeita.
Eero L. / Hyvinkää
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: tukiainen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 19:47:55

Message:
tuli tukia nii vitusti että on akan kans pyyhitty perseemme 500euron seteleihin ja syötetty niitä kaupunkilaisille paperi työntekiöölle ne kon on nii vitun ahnehia
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:03:20

Message:

Etusivulle

Aihe: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: pohjalaanen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 09:04:34

Viesti:
sain eilen eu-tukiaiset.kyllä taas kelpaa. 50 tuhatta eeroa. uuden traktorin käyn tänään tilaamassa
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 10:54:34

Message:
Ime munaas LOINEN.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ei niin loinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:20:51

Message:
Ime munki munaa ku muija lähti tukiaispellen mukaan!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: heh
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:48:58

Message:
Sil oli vissiin hajuaisti mennyt.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Hämäläinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:33:06

Message:
Joo oli ne tullu mullekin noi tukiaiset eilen tilille. Itse en ostele enää koneita kun olen jo iäkäs mutta akka on halunnut ulkomaille ja thaimaahan ajateltiin kohtapuoli lähteä kolmeksi viikoksi. Naapurin maajussin kanssa ollaaan käyty Leviltä kattelemassa kelomökkiä sijoitusmielessä. Pitäähän tulevaisuutta turvata jo nyt jos tuet joskus poistuu.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ?
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:54:46

Message:
Ei niitä vielä ole tullut tilille!!!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Iiro V
Lauantaina 17.9. 2005 klo 14:19:58

Message:

Maatalouden tarkat tukimarkat yksissä kansissa

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on yhteistyössä ministeriön kanssa koonnut Suomen EU-jäsenyyden aikana 1995-1999 maksetut maa- ja puutarhatalouden tulotuet sekä vienti-, rakenne- ja aluetuet yksiin kansiin. Tarkat markat - niminen julkaisu ilmestyy nyt ensi kertaa ja jatkossa se julkaistaan säännöllisin väliajoin.

Julkaisusta käy muun muassa ilmi, että maa- ja puutarhatalouden tulotukea sai vuonna 1999 Suomessa 81 395 maatilaa. Aktiivitilojen kokonaismäärä samana vuonna oli noin 83 000, mikä osoittaa että noin 98 % tiloista on hakenut tukea. Suomen ensimmäisenä EU-vuotena tulotukea sai 95 139 tilaa.

EU-jäsenyyden aikana maatilojen keskipeltoala on kasvanut 4,5 hehtaarilla 26,8 hehtaariin. Vuonna 1995 keskipeltoala oli 4,5 hehtaaria pienempi. Huomattava osa peltoalan kasvusta johtuu pellon vuokrauksen lisääntymisestä EU-jäsenyyden aikana.

Julkaisussa on kuvattu maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmien pääpiirteet ja esitetty niistä keskeiset tilastot tukityypeittäin ja alueittain vuosilta 1995-1999. Mukana ovat myös maito-, uuhi- ja emolehmäkiintiöt ja kasvinviljelypuolelta muun muassa Suomen CAP-perusalan sekä öljynkasvi-, tärkkelys- ja koristekasvikiintiöiden käyttöasteet.

Julkaisun tilastoista ei pysty päättelemään yksittäisille tiloille maksettuja tukia, sillä jos tukimuotojen saajia on vain yksi tai muutamia aluetta kohden, summat on liitetty osaksi suurempia kokonaisuuksia.

Julkaisu on laatuaan ensimmäinen. Aikaisemmin tukitiedot on kerätty erikseen perusrekisteristä, mikä on ollut aikaa vievää ja työlästä. Julkaisusta on suunnitteilla myös sähköinen versio.

Julkaisun hinta on 230 markkaa. Ks. myös kirjaesittely!

Lisätietoja:

yliaktuaari Kaija Eskelinen
puh. (09) 5765 2363

tutkija Maria Granqvist
puh. (09) 5765 2365
maria.granqvist@mmm.fi

Tilaukset:
Virpi Soimes
puh.(09) 5765 2394
fax (09) 5765 2395
virpi.soimes@mmm.fi







Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston laatuseloste
1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maassamme toimivien maataloutta harjoittavien maatilojen taloudellista toimintaa ja rakennetta. Tilaston tutkimusyksikkönä on maatila ja tilastointiajanjaksona kalenterivuosi. Tietosisältö kattaa sekä maa- että metsätalouden. Tilaston tietoja käyttävät niin maatalouspolitiikan tekijät kuin lakien laatijat tietolähteenään. Aineisto on lisäksi tutkimuskäytössä myös useilla maatalouden taloudellista tutkimusta tekevillä laitoksilla.

1.2 Tilaston käsitteet ja luokitukset

Tilaston tärkeimpänä lähdeaineistona käytetään maatilojen veroaineistoja. Tästä johtuen tilastossa käytetyt käsitteet vastaavat suurelta osin maatilatalouden tuloverolain käsitteitä. Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta, sekä sellaista erikoismaataloutta tai maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Tilaston kohdeperusjoukkoon kuulumisen edellytyksenä on lisäksi seuraavat ehdot; maatilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä pelto- ja puutarhamaata, sekä maatilaa verotetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan.

Maatilojen kokoa kuvataan viljellyn pellon pinta-alalla. Viljeltyyn peltoalaan kuuluu oma pelto, josta on vähennetty tilalta pois vuokrattu pelto ja lisätty itselle vuokrattu pelto. Lisäksi tuloksia on luokiteltu alueittain, tuotantosuunnittain, omistaja- ja ikäryhmittäin.
2. Tilaston menetelmäkuvaus

2.1 Tilaston perusjoukko, käytetyt perusaineistot, tutkimusasetelma, tiedonkeruutapa, estimointimenetelmät ja painokertoimien käyttö.

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto on otantatutkimus, jonka tutkimusyksikkönä on maatila. Otantakehikko muodostetaan niistä maatiloista, jotka kuuluvat MMM/Tiken ylläpitämään ns. aktiivisten tilojen maatilarekisteriin. Lisäksi tilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä peltoa. Otantastrategiaan sisältyy kiertävä paneeli, jossa noin puolet otoksesta vaihtuu vuosittain jolloin sama tila on yleensä mukana tutkimuksessa kahden vuoden ajan. Otanta-asetelmana oli ositettu yksinkertainen satunnaisotanta palauttamatta. Tärkeimpinä osituskriteereinä olivat tuotantosuunta ja tilakoko. Otos kiintiöidään Neyman-kiintiöinnin mukaan ja kiintiöintimuuttujana käytetään edellisen vuoden maatalouden tulosta.

Estimointi suoritetaan jälkiosittamalla aineisto. Jälkiosituksessa tärkeimmät kriteerit ovat maatilan juridinen muoto ja koko. Tämän jälkeen saadut painokertoimet kalibroidaan suurimmalle osalle otosta.

Tilaston tiedonkeruussa on noudatettu vuodesta 1993 lähtien samaa periaatetta; tiedot kerätään otokseen kuuluvilta viljelijöiltä ensisijaisesti verolomakkeista. Verolomakkeiden tietoja täydennetään tiloille lähetettävällä tilastolomakkeella. Koko kohdeperusjoukosta saadaan tietoja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämästä maaseutuelinkeinorekisteristä. Tähän rekisteriin sisältyvästä integroidusta hallinto- ja valvontajärjestelmästä (IACS) poimittiin myös tilaston kotieläin-, kasvinviljely- ja tukitiedot. Estimoinnissa ja puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään lisäksi henkilöverorekisteriä.

Osittaiskatoa täydennetään niiltä osin kuin mahdollista suoraan maaseutuelinkeinorekisteristä. Muiden puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään hyväksi riippuvuuksia puuttuvia tietoja sisältävien muuttujien ja taustatietojen välillä. Puuttuvien tietojen täydennyksessä käytetään ns. hot-deck-imputointia, jossa järjestävänä muuttujana käytetään tilastollisilla malleilla muodostettuja ennusteita.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1 Mitä mitataan?

Useimmat tilaston muuttujat ovat suoraan veroilmoituksessa omana kohtanaan ja yleensä näiden muuttujien käsittelyssä ei ollut virheen mahdollisuutta. Tilastolomakkeella kerätyissä muuttujissa saattaa kuitenkin olla joitakin kohtia, lähinnä muut kotieläinmenot, muut kasvinviljelymenot ja lyhytaikainen kalusto, jotka voivat olla tilan kirjanpidossa hyvinkin eri tavalla käsiteltyjä. Tällaisissa tapauksissa käsittely pyrittiin saattamaan kaikille maatiloille samanlaiseksi.

3.2 Epävarmuustekijät ja mahdolliset virhelähteet

Muilta kuin yksityisten henkilöiden omistamilta tiloilta oikean viljelijän tavoittaminen on usein vaikeaa. Toinen potentiaalinen tilan omistukseen liittyvä virhelähde on omistajanvaihdokset. Omistajan vaihtuessa tilan tiedoista ei useinkaan saada muodostettua hyväksyttäviä tietoja, joten tilastovuonna omistajan vaihdoksen kokeneista tiloista vain pieni osuus oli mukana tilastossa. Myös omistajan vaihdoksen ajankohdan havaitseminen on usein vaikeaa. Tällaisia havaintoja tutkittiin erikseen tiedonkeruuvaiheessa, joten tästä syntyvän virheen vaikutus on pieni. Osa tiloista saa lykkäystä veroilmoituksen palauttamisajankohtaan. Tällöin kasvaa mahdollisuus, ettei maatilaa saada mukaan tilastoon.

Tiedonkeruussa mittavirheitä aiheuttaa myös se, että lomakkeet saatiin yleensä ennen verottajan valmistelua. Tällöin tiedot ovat viljelijän itsensä antamia, jolloin niistä puuttuvat verottajan korjaukset. Verottajan korjaukset kohdistuvat yleensä arvionvaraisiin eriin ja käyttöomaisuuden käsittelyyn. Verottajan korjausten eroja on tutkittu vuosittain henkilöveroaineiston avulla ja aineiston tietojen vastaavuus henkilöverotietoihin on ollut erittäin hyvä.

Kerätyt tiedot tarkistettiin usealla eri tavalla. Jokainen havainto käydään kertaalleen läpi kaikkien kohtien osalta, joten tietojen käsittelystä ja tarkistuksesta aiheutuneiden virheiden todennäköisyys on pieni.

Otantavirheen suuruutta arvioidaan estimaattoreiden keskivirheiden avulla. Keskivirheen avulla lasketaan tutkimuksen kullekin tulosluvulle luottamusväli, jolla kohdeperusjoukon todellinen arvo on tietyllä luotettavuustasolla. Esimerkiksi koko maan tulos maataloudesta -muuttujan keskiarvon estimaatti vuonna 2002 oli 14249 euroa ja suhteellinen keskivirhe 0,5 prosenttia. Kun keskivirhe kerrotaan luottamusvälin kertoimella 1,96, saadaan tulokseksi maataloudesta koko maassa tilaa kohti 95 prosentin luotettavuustasolla 14049 - 14449 euroa.

Tilaston osuvuutta verrattiin laskemalla otoksen perusteella kokonaismääriä maaseutuelinkeinorekisterin muuttujista. Erot rekisteristä laskettuihin kokonaismääriin olivat vähäisiä. Ylipeittoa syntyy kun kehikossa on mukana kohdeperusjoukkoon kuulumattomia alkioita, esimerkiksi tiloja jotka kuuluvat EVL piiriin. Tässä tilastossa ylipeiton vaikutus poistetaan estimoinnissa.

Alipeittoa syntyy kun kehikossa eivät ole mukana kaikki kohdeperusjoukkoon kuuluvat alkiot. Tässä tilastossa alipeittoon voi kuulua vain sellaiset maatilat, jotka eivät ole olleet mukana vuoden 2002 maatilarekisterissä. Alipeittoa ei ole korjattu estimoinnissa minkään vuoden tilastossa. Myöskään ennen vuotta 1995 olleissa aineistoissa ylipeiton vaikutusta ei saatu poistettua kokonaan. Tämä johtuu siitä, että pelkästään veroilmoituksen perusteella voi olla vaikeaa erottaa peltoa viljelemättömät tilat peltoa viljelleistä, mutta vähäisten myyntitulojen tiloista.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy kerran vuodessa ja mittausjakso on verovuosi, joka tarkoittaa maatilatalouden tuloverolain mukaan kalenterivuotta. Tilastosta julkaistaan vain lopullinen tieto. Tilasto pyritään jatkossa julkaisemaan yhden vuoden kuluessa tilastovuoden päättymisestä.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Tiedot julkaistaan paperijulkaisuna. Osa tiedoista julkaistaan myös internetissä. Taulukoita voidaan toimittaa asiakkaille myös sähköisessä muodossa sekä julkaisusta poikkeavalla tavalla ristiintaulukoituna.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilasto on laadittu vuodesta 1973 saakka. Suurimpia ajallista vertailtavuutta heikentäviä muutoksia on tapahtunut esimerkiksi vuonna 1986, jolloin maatilatalouden verotuksessa maa- ja metsätalous eriytettiin toisistaan. Sen jälkeen tiedot on julkaistu sekä maa että metsätaloudesta erikseen. Vuonna 1992 uudistettiin maatalouden verolomakkeet perusteellisesti, jonka jälkeen Tilastokeskus on täydentänyt tilastoaineistoa suoralla maatiloille tehtävällä lomakekyselyllä.

Tilaston tiedot ovat osittain vertailukelpoisia mm seuraavien maatilojen taloutta kuvaavien tilastojen ja tutkimusten kesken:

-Maatilatalouden tulo- ja verotilasto, julk. Tilastokeskus
-Tulonjakotilasto, julk. Tilastokeskus
-FADN kannattavuustutkimus, julk. MTT Taloustutkimus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa on julkaistu vuosittain eri pituisia aikasarjoja menneiltä vuosilta. Aikasarjoja on sekä kaikilta tiloilta että paneelina, jolloin aiemmilta vuosilta on vain tilastovuotena tuotantoa jatkaneet tilat.
7. Selkeys ja eheys

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maatilojen tuloja, menoja, varoja ja velkoja verotusaineiston pohjalta. Tässä mielessä tilasto on keskeinen maatilojen talouden kuvaaja ns. kassaperusteisen järjestelmän avulla. Koska kassaperusteisesti lasketut tunnusluvut lähentyvät pitkällä aikajänteellä kannattavuusperusteisia lukuja, niin tilaston lukuja voidaan vertailla myös FADN kannattavuustutkimuksen tuottamiin tunnuslukuihin.
8. Dokumentointi

Keskeiset tilaston käsitteet ja luokitukset on esitetty tilastojulkaisussa. Lisäksi käsitteet ovat saatavilla Tilastokeskuksen käsite ja luokitustietokannoissa.

Päivitetty 1.6.2005








Itse maksettu kansallinen tuki maataloutemme turva. Suomi salaa eurotukiaiset.

EU:n maataloustukiaisista 80 % maksetaan viidennekselle maatiloista. Suurviljelijöinä voivat toimia myös pankit ja pörssiyhtiöt. EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel on ollut yksi suurimpia tanskalaisia EU-tukiaisten saajia.

Kansallinen tuki

Periaatteessa kaikissa EU-maissa on sama eli yhteinen maatalouspolitiikka. Käytännössä se ei enää sitä ole viime vuoden laajenemisen jälkeen, mutta yhteistä kaikille jäsenmaille on se, että EU määrää niiden maataloudesta.

EU maksaa maataloustukiaisia eri maille eri perusteiden mukaan. Suomi on pelannut tukiaispokerissa korttinsa huonosti. Me joudumme itse maksamaan maataloutemme ylläpidosta paljon suuremman osuuden kuin muut EU-maat.

EU:n Suomen maataloudelle sallimista tukiaisista (noin 1 800 miljoonaa euroa) suurin osa on sellaista rahaa, joka maksetaan meidän omien veronmaksajiemme pussista. Itse maksamme 1 000 miljoonaa euroa ja EU:n jäsenmaksupalautusta saamme vain 800 miljoonaa.

Tukitiedot eivät julkisia

Tanskan ohella tukiaisten saajat tiedetään muun muassa Englannissa. Siellä eniten tukia saa sokeriyhtiö Tate&Lyle, jolle lähetetään Brysselistä 227 miljoonaa euroa vuodessa meidänkin jäsenmaksurahojamme. Kuningatar Elisabeth II on saanut EU:lta 546 000 puntaa eli lähes miljoona euroa kuninkaallisiin maanviljelyharrastuksiin. Suomessa tukiaisten saajat salataan. Kun meppi Esko Seppänen pyysi maa- ja metsätalousministeriöltä 18.4.2005 tukiaistietoja siihen tapaan kuin ne ovat julkisia Tanskassa ja Englannissa, vastaus oli että ei.

Ministeriö perusteli kielteisen kantansa tietojen julkaisemiseen tässä lehdessä seuraavasti: ”Maaseutuelinkeinorekisterilain 7 §:n mukaan rekisterissä olevia tietoja saa antaa ja luovuttaa vain 1) rekisteriyksikön omistajan tai haltijan suostumuksella ja toimeksiannosta; 2) lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaisesti; tai 3) tieteelliseen tutkimukseen sekä tilastollisiin tarkoituksiin. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että mikään näistä edellytyksistä ei tässä tapauksessa täyty.” Jos tiedot olisi saatu, niistä olisi selvinnyt, että maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kepu) on suuria EU-maataloustuen maataloustuen saajia. Se ei kuitenkaan selvinnyt, kun hänen ministeriönsä kieltäytyi luovuttamasta tietoja. Tilastot kertovat EU:n komission tilastot paljastavat sen, miten epätasaisesti maataloustuet jakautuvat vanhojen jäsenmaiden kesken.

Seuraavassa esitetään kaksi taulukkoa, joista vasemmanpuoleinen kertoo EU:n rahoista jäsenmaille maksetut tukiaiset ja oikeanpuoleinen jäsenmaiden itsensä omista varoistaan maksamat kansalliset tuet.

EU:n raha


Kansallinen tuki

Ranska 10,4


Ranska 3,4

Espanja 6,6


Saksa 1,8

Saksa 5,8


Suomi 1,4

Italia 5,4


Italia 1,0

Englanti 4,0


Englanti 1,0

Kreikka 2,8


Hollanti 0,9

Irlanti 2,0


Itävalta 0,9

Hollanti 1,4


Espanja 0.7

Tanska 1,2


Irlanti 0.5

Itävalta 1,2


Belgia 0,4

Belgia 1,0


Ruotsi 0,4

Suomi 0,9


Portugali 0,3

Ruotsi 0,9


Kreikka 0,3

Portugali 0,9


Tanska 0,2

Luxemburg 0,04


Luxemburg 0,03

Suomi saa näiden tilastojen mukaan vähän EU-tukia, mutta maksaa niitä omista rahoistaan paljon. Asukasluvulla mitattuna Suomi saa paljon rahaa EU:lta, mutta karuissa ilmastooloissamme se ei riitä menestykselliseen maanviljelyyn. Jos Suomessa halutaan ylläpitää maataloudellista toimintaa, on vaikea kuvitella, että siihen saataisiin lähivuosina olennaisesti enemmän EU-rahaa. Pikemminkin EU:lta saadaan entistä vähemmän rahaa. Kaikki viljelijöiden elinolojen parannukset meidän on maksettava itse. Sekin tie on jo kuitenkin pitkälle kuljettu: kaikista EU:n jäsenmaista – suuret maat mukaan lukien – Suomi maksaa jo nyt kolmanneksi eniten kansallisia tukia!

Maatalouden rahat eivät kasva

EU:ssa ollaan par´aikaa päättämässä vuosien 2007–2013 budjettien suurista linjoista. Maatalouden menoista on jo periaatteessa sopimus, jonka mukaan ne voivat lisääntyä enintään prosentin vuodessa. Kun samanaikaisesti leikataan aluepoliittisia tukia, joista päättämiseen EU:lla on monopoli, on entistä enemmän uhattuna Suomen maaseudun elinkelpoisuus. Meille ei luonto tarjoa samanlaisia myötäjäisiä kuin eteläisemmille EU-kansalaisille, ja sitä puutetta meidän pitää korjata kansallisella rahalla.



Esko Seppänen










Maataloustuissa monta
piinakohtaa viljelijälle

Maatalouden tuet ovat edelleen suurimmalle osalle viljelijöitä vaikea asia. Tukijärjestelmää sinällään pidetään vaikeaselkoisena, mutta lähes yhtä vaikeita ovat lomakkeiden täyttö ja niihin liittyvät ohjeet.
Tukien selkiyttämisestä ja yksinkertaistamisesta on puhuttu usein, mutta tuloksia ei ole saatu aikaan. Joka viides maa- ja metsätalousministeriön kyselyyn vastanneesta vajaasta kahdestatuhannesta viljelijästä oli sitä mieltä, että tukijärjestelmä on kehittynyt yhä vaikeampaan suuntaan.
Neljä viidennestä viljelijöistä pitää tukien valvontaa tarpeellisena, jotta väärinkäytöksiltä vältytään. Silti valvonta koetaan henkisesti raskaaksi ja valvojien tulo tilalle koettelemukseksi, vaikka tarkastajia pidetään asiallisina ja osaavina.
Suomi on niin tukiasioissa kuin valvonnoissakin EU:n mallioppilas. Viljelijät uskovat, että maataloutta valvotaan meillä tarkemmin kuin muissa jäsenmaissa. EU:n raporttien mukaan muita vähäisempikin valvonta riittäisi. Suomi näet kuuluu väärinkäytösten tilastossa häntäpäähän. Kun unioni perii vuosittain väärin perustein maksettuja tukia takaisin satoja miljoonia euroja, Suomen osuus koko jäsenyysaikana on ollut miljoonan euron luokkaa.
Yksi ahdistuksen aihe viljelijälle on pelko vahingossa sattuneesta erehdyksestä. Tahatonkin rike on perinteisen, rehellisyyteen kannustavan, luterilaisen kasvatuksen saaneelle häpeällistä. Asiaa pahentaa vielä se, että siitä koituvat seuraamukset ikään kuin tekevät tahattomasta tahallisen, rangaistavan teon.
Euroopan unionin säädökset, artiklat ja direktiivit ovat tulleet jäädäkseen. Niiden pahamaineista byrokratiaa voidaan kuitenkin lieventää. Kotimainen hallinto EU-tarkastajia myöten on avainasemassa.
Puhutaan hyvästä hallinnosta, joka viime kädessä riippuu hallintoa toteuttavista ihmisistä. Lakeja ja paragrafeja pitää noudattaa, mutta niiden soveltamisessa käytäntöön tarvitaan oikeuden ja kohtuuden tuntemusta, inhimillisyyttä. Monessa tapauksessa jo lähestymistapa tai ohjekirjeen sanamuoto ratkaisevat, kokeeko ihminen itsensä tasa-arvoiseksi kansalaiseksi vai hallintoalamaiseksi.
Kohu aiheettomista ja suurista tuista on viime aikoina nostanut esiin kysymyksen tukien julkisuudesta. EU:ssa vain Britanniassa ja Tanskassa tukitiedot ovat julkisia. Ja ne hätkähdyttävät kansalaisia. Suurimman tukipotin korjaavat varakkaat, kuninkaalliset etunenässä.
Suomessa tukien kokonaissummat paljastuvat valtion talousarviosta ja tukiperusteet ovat tiedossa, mutta viljelijäkohtaiset tiedot eivät ole julkisia.
Suomalainen viljelijä voi kokea tukitietonsa julkaisemisen kiusalliseksi. Se ei kuulu kulttuuriimme. Mutta epäily salamyhkäisyydestäkään ei ole eduksi. Paras lääke kohulle on avoimuus.
Viljelijä on palkkansa ansainnut ja tuki on puolet palkasta. Käytäntö on EU:n yhteinen, tuet ovat osa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja turva omalle ruuantuotannolle


















RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Jo riittää !
Lauantaina 17.9. 2005 klo 16:50:56

Message:
Tämä keskustelu ei kuulu tämän clubin palstoille.
Suosittelen muita forumeita.
Eero L. / Hyvinkää
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: tukiainen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 19:47:55

Message:
tuli tukia nii vitusti että on akan kans pyyhitty perseemme 500euron seteleihin ja syötetty niitä kaupunkilaisille paperi työntekiöölle ne kon on nii vitun ahnehia

Vastauksen voit lähettää alla olevalla lomakkeella.

Nimi:
Email:
Aihe:
Viesti:





RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Make
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:39:12

Message:
Jokut ovat latvasta lahoja, kun kopsaavat sivutolkulla tekstiä tänne, käyttäkää mielikuvitusta ja kirjoittakaa. Seuraavat suuremmat tuet Lfa: lisäosa ja Cap-tuki tippuvat marras/joulukuun vaihteessa, kyllä kauppiaat tietää milloin raha liikkuu, on muuten kauppiaat liikkeellä, ainakin konekauppiaat.Ovat oppineet haistamaan rahanhajun.

Vastauksen voit lähettää alla olevalla lomakkeella.

Nimi:
Email:
Aihe:
Viesti:





RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Make
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:55:54

Message:
No hulluja ei kylvetä niitä kasvaa muuten vaan.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: niin no
Lauantaina 17.9. 2005 klo 22:17:47

Message:
Todistihan tuo taas kerran sen minkä kaikki tiedämme: Siivelläeläjiä ovat kaikki maajussit jotka tukiaisia nostavat...............myös tämä "herra" Make-maantonkija.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Sunnuntaina 18.9. 2005 klo 06:59:40

Message:

Etusivulle

Aihe: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: pohjalaanen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 09:04:34

Viesti:
sain eilen eu-tukiaiset.kyllä taas kelpaa. 50 tuhatta eeroa. uuden traktorin käyn tänään tilaamassa
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 10:54:34

Message:
Ime munaas LOINEN.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ei niin loinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:20:51

Message:
Ime munki munaa ku muija lähti tukiaispellen mukaan!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: heh
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:48:58

Message:
Sil oli vissiin hajuaisti mennyt.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Hämäläinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:33:06

Message:
Joo oli ne tullu mullekin noi tukiaiset eilen tilille. Itse en ostele enää koneita kun olen jo iäkäs mutta akka on halunnut ulkomaille ja thaimaahan ajateltiin kohtapuoli lähteä kolmeksi viikoksi. Naapurin maajussin kanssa ollaaan käyty Leviltä kattelemassa kelomökkiä sijoitusmielessä. Pitäähän tulevaisuutta turvata jo nyt jos tuet joskus poistuu.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ?
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:54:46

Message:
Ei niitä vielä ole tullut tilille!!!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Iiro V
Lauantaina 17.9. 2005 klo 14:19:58

Message:

Maatalouden tarkat tukimarkat yksissä kansissa

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on yhteistyössä ministeriön kanssa koonnut Suomen EU-jäsenyyden aikana 1995-1999 maksetut maa- ja puutarhatalouden tulotuet sekä vienti-, rakenne- ja aluetuet yksiin kansiin. Tarkat markat - niminen julkaisu ilmestyy nyt ensi kertaa ja jatkossa se julkaistaan säännöllisin väliajoin.

Julkaisusta käy muun muassa ilmi, että maa- ja puutarhatalouden tulotukea sai vuonna 1999 Suomessa 81 395 maatilaa. Aktiivitilojen kokonaismäärä samana vuonna oli noin 83 000, mikä osoittaa että noin 98 % tiloista on hakenut tukea. Suomen ensimmäisenä EU-vuotena tulotukea sai 95 139 tilaa.

EU-jäsenyyden aikana maatilojen keskipeltoala on kasvanut 4,5 hehtaarilla 26,8 hehtaariin. Vuonna 1995 keskipeltoala oli 4,5 hehtaaria pienempi. Huomattava osa peltoalan kasvusta johtuu pellon vuokrauksen lisääntymisestä EU-jäsenyyden aikana.

Julkaisussa on kuvattu maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmien pääpiirteet ja esitetty niistä keskeiset tilastot tukityypeittäin ja alueittain vuosilta 1995-1999. Mukana ovat myös maito-, uuhi- ja emolehmäkiintiöt ja kasvinviljelypuolelta muun muassa Suomen CAP-perusalan sekä öljynkasvi-, tärkkelys- ja koristekasvikiintiöiden käyttöasteet.

Julkaisun tilastoista ei pysty päättelemään yksittäisille tiloille maksettuja tukia, sillä jos tukimuotojen saajia on vain yksi tai muutamia aluetta kohden, summat on liitetty osaksi suurempia kokonaisuuksia.

Julkaisu on laatuaan ensimmäinen. Aikaisemmin tukitiedot on kerätty erikseen perusrekisteristä, mikä on ollut aikaa vievää ja työlästä. Julkaisusta on suunnitteilla myös sähköinen versio.

Julkaisun hinta on 230 markkaa. Ks. myös kirjaesittely!

Lisätietoja:

yliaktuaari Kaija Eskelinen
puh. (09) 5765 2363

tutkija Maria Granqvist
puh. (09) 5765 2365
maria.granqvist@mmm.fi

Tilaukset:
Virpi Soimes
puh.(09) 5765 2394
fax (09) 5765 2395
virpi.soimes@mmm.fi







Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston laatuseloste
1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maassamme toimivien maataloutta harjoittavien maatilojen taloudellista toimintaa ja rakennetta. Tilaston tutkimusyksikkönä on maatila ja tilastointiajanjaksona kalenterivuosi. Tietosisältö kattaa sekä maa- että metsätalouden. Tilaston tietoja käyttävät niin maatalouspolitiikan tekijät kuin lakien laatijat tietolähteenään. Aineisto on lisäksi tutkimuskäytössä myös useilla maatalouden taloudellista tutkimusta tekevillä laitoksilla.

1.2 Tilaston käsitteet ja luokitukset

Tilaston tärkeimpänä lähdeaineistona käytetään maatilojen veroaineistoja. Tästä johtuen tilastossa käytetyt käsitteet vastaavat suurelta osin maatilatalouden tuloverolain käsitteitä. Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta, sekä sellaista erikoismaataloutta tai maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Tilaston kohdeperusjoukkoon kuulumisen edellytyksenä on lisäksi seuraavat ehdot; maatilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä pelto- ja puutarhamaata, sekä maatilaa verotetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan.

Maatilojen kokoa kuvataan viljellyn pellon pinta-alalla. Viljeltyyn peltoalaan kuuluu oma pelto, josta on vähennetty tilalta pois vuokrattu pelto ja lisätty itselle vuokrattu pelto. Lisäksi tuloksia on luokiteltu alueittain, tuotantosuunnittain, omistaja- ja ikäryhmittäin.
2. Tilaston menetelmäkuvaus

2.1 Tilaston perusjoukko, käytetyt perusaineistot, tutkimusasetelma, tiedonkeruutapa, estimointimenetelmät ja painokertoimien käyttö.

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto on otantatutkimus, jonka tutkimusyksikkönä on maatila. Otantakehikko muodostetaan niistä maatiloista, jotka kuuluvat MMM/Tiken ylläpitämään ns. aktiivisten tilojen maatilarekisteriin. Lisäksi tilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä peltoa. Otantastrategiaan sisältyy kiertävä paneeli, jossa noin puolet otoksesta vaihtuu vuosittain jolloin sama tila on yleensä mukana tutkimuksessa kahden vuoden ajan. Otanta-asetelmana oli ositettu yksinkertainen satunnaisotanta palauttamatta. Tärkeimpinä osituskriteereinä olivat tuotantosuunta ja tilakoko. Otos kiintiöidään Neyman-kiintiöinnin mukaan ja kiintiöintimuuttujana käytetään edellisen vuoden maatalouden tulosta.

Estimointi suoritetaan jälkiosittamalla aineisto. Jälkiosituksessa tärkeimmät kriteerit ovat maatilan juridinen muoto ja koko. Tämän jälkeen saadut painokertoimet kalibroidaan suurimmalle osalle otosta.

Tilaston tiedonkeruussa on noudatettu vuodesta 1993 lähtien samaa periaatetta; tiedot kerätään otokseen kuuluvilta viljelijöiltä ensisijaisesti verolomakkeista. Verolomakkeiden tietoja täydennetään tiloille lähetettävällä tilastolomakkeella. Koko kohdeperusjoukosta saadaan tietoja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämästä maaseutuelinkeinorekisteristä. Tähän rekisteriin sisältyvästä integroidusta hallinto- ja valvontajärjestelmästä (IACS) poimittiin myös tilaston kotieläin-, kasvinviljely- ja tukitiedot. Estimoinnissa ja puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään lisäksi henkilöverorekisteriä.

Osittaiskatoa täydennetään niiltä osin kuin mahdollista suoraan maaseutuelinkeinorekisteristä. Muiden puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään hyväksi riippuvuuksia puuttuvia tietoja sisältävien muuttujien ja taustatietojen välillä. Puuttuvien tietojen täydennyksessä käytetään ns. hot-deck-imputointia, jossa järjestävänä muuttujana käytetään tilastollisilla malleilla muodostettuja ennusteita.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1 Mitä mitataan?

Useimmat tilaston muuttujat ovat suoraan veroilmoituksessa omana kohtanaan ja yleensä näiden muuttujien käsittelyssä ei ollut virheen mahdollisuutta. Tilastolomakkeella kerätyissä muuttujissa saattaa kuitenkin olla joitakin kohtia, lähinnä muut kotieläinmenot, muut kasvinviljelymenot ja lyhytaikainen kalusto, jotka voivat olla tilan kirjanpidossa hyvinkin eri tavalla käsiteltyjä. Tällaisissa tapauksissa käsittely pyrittiin saattamaan kaikille maatiloille samanlaiseksi.

3.2 Epävarmuustekijät ja mahdolliset virhelähteet

Muilta kuin yksityisten henkilöiden omistamilta tiloilta oikean viljelijän tavoittaminen on usein vaikeaa. Toinen potentiaalinen tilan omistukseen liittyvä virhelähde on omistajanvaihdokset. Omistajan vaihtuessa tilan tiedoista ei useinkaan saada muodostettua hyväksyttäviä tietoja, joten tilastovuonna omistajan vaihdoksen kokeneista tiloista vain pieni osuus oli mukana tilastossa. Myös omistajan vaihdoksen ajankohdan havaitseminen on usein vaikeaa. Tällaisia havaintoja tutkittiin erikseen tiedonkeruuvaiheessa, joten tästä syntyvän virheen vaikutus on pieni. Osa tiloista saa lykkäystä veroilmoituksen palauttamisajankohtaan. Tällöin kasvaa mahdollisuus, ettei maatilaa saada mukaan tilastoon.

Tiedonkeruussa mittavirheitä aiheuttaa myös se, että lomakkeet saatiin yleensä ennen verottajan valmistelua. Tällöin tiedot ovat viljelijän itsensä antamia, jolloin niistä puuttuvat verottajan korjaukset. Verottajan korjaukset kohdistuvat yleensä arvionvaraisiin eriin ja käyttöomaisuuden käsittelyyn. Verottajan korjausten eroja on tutkittu vuosittain henkilöveroaineiston avulla ja aineiston tietojen vastaavuus henkilöverotietoihin on ollut erittäin hyvä.

Kerätyt tiedot tarkistettiin usealla eri tavalla. Jokainen havainto käydään kertaalleen läpi kaikkien kohtien osalta, joten tietojen käsittelystä ja tarkistuksesta aiheutuneiden virheiden todennäköisyys on pieni.

Otantavirheen suuruutta arvioidaan estimaattoreiden keskivirheiden avulla. Keskivirheen avulla lasketaan tutkimuksen kullekin tulosluvulle luottamusväli, jolla kohdeperusjoukon todellinen arvo on tietyllä luotettavuustasolla. Esimerkiksi koko maan tulos maataloudesta -muuttujan keskiarvon estimaatti vuonna 2002 oli 14249 euroa ja suhteellinen keskivirhe 0,5 prosenttia. Kun keskivirhe kerrotaan luottamusvälin kertoimella 1,96, saadaan tulokseksi maataloudesta koko maassa tilaa kohti 95 prosentin luotettavuustasolla 14049 - 14449 euroa.

Tilaston osuvuutta verrattiin laskemalla otoksen perusteella kokonaismääriä maaseutuelinkeinorekisterin muuttujista. Erot rekisteristä laskettuihin kokonaismääriin olivat vähäisiä. Ylipeittoa syntyy kun kehikossa on mukana kohdeperusjoukkoon kuulumattomia alkioita, esimerkiksi tiloja jotka kuuluvat EVL piiriin. Tässä tilastossa ylipeiton vaikutus poistetaan estimoinnissa.

Alipeittoa syntyy kun kehikossa eivät ole mukana kaikki kohdeperusjoukkoon kuuluvat alkiot. Tässä tilastossa alipeittoon voi kuulua vain sellaiset maatilat, jotka eivät ole olleet mukana vuoden 2002 maatilarekisterissä. Alipeittoa ei ole korjattu estimoinnissa minkään vuoden tilastossa. Myöskään ennen vuotta 1995 olleissa aineistoissa ylipeiton vaikutusta ei saatu poistettua kokonaan. Tämä johtuu siitä, että pelkästään veroilmoituksen perusteella voi olla vaikeaa erottaa peltoa viljelemättömät tilat peltoa viljelleistä, mutta vähäisten myyntitulojen tiloista.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy kerran vuodessa ja mittausjakso on verovuosi, joka tarkoittaa maatilatalouden tuloverolain mukaan kalenterivuotta. Tilastosta julkaistaan vain lopullinen tieto. Tilasto pyritään jatkossa julkaisemaan yhden vuoden kuluessa tilastovuoden päättymisestä.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Tiedot julkaistaan paperijulkaisuna. Osa tiedoista julkaistaan myös internetissä. Taulukoita voidaan toimittaa asiakkaille myös sähköisessä muodossa sekä julkaisusta poikkeavalla tavalla ristiintaulukoituna.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilasto on laadittu vuodesta 1973 saakka. Suurimpia ajallista vertailtavuutta heikentäviä muutoksia on tapahtunut esimerkiksi vuonna 1986, jolloin maatilatalouden verotuksessa maa- ja metsätalous eriytettiin toisistaan. Sen jälkeen tiedot on julkaistu sekä maa että metsätaloudesta erikseen. Vuonna 1992 uudistettiin maatalouden verolomakkeet perusteellisesti, jonka jälkeen Tilastokeskus on täydentänyt tilastoaineistoa suoralla maatiloille tehtävällä lomakekyselyllä.

Tilaston tiedot ovat osittain vertailukelpoisia mm seuraavien maatilojen taloutta kuvaavien tilastojen ja tutkimusten kesken:

-Maatilatalouden tulo- ja verotilasto, julk. Tilastokeskus
-Tulonjakotilasto, julk. Tilastokeskus
-FADN kannattavuustutkimus, julk. MTT Taloustutkimus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa on julkaistu vuosittain eri pituisia aikasarjoja menneiltä vuosilta. Aikasarjoja on sekä kaikilta tiloilta että paneelina, jolloin aiemmilta vuosilta on vain tilastovuotena tuotantoa jatkaneet tilat.
7. Selkeys ja eheys

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maatilojen tuloja, menoja, varoja ja velkoja verotusaineiston pohjalta. Tässä mielessä tilasto on keskeinen maatilojen talouden kuvaaja ns. kassaperusteisen järjestelmän avulla. Koska kassaperusteisesti lasketut tunnusluvut lähentyvät pitkällä aikajänteellä kannattavuusperusteisia lukuja, niin tilaston lukuja voidaan vertailla myös FADN kannattavuustutkimuksen tuottamiin tunnuslukuihin.
8. Dokumentointi

Keskeiset tilaston käsitteet ja luokitukset on esitetty tilastojulkaisussa. Lisäksi käsitteet ovat saatavilla Tilastokeskuksen käsite ja luokitustietokannoissa.

Päivitetty 1.6.2005








Itse maksettu kansallinen tuki maataloutemme turva. Suomi salaa eurotukiaiset.

EU:n maataloustukiaisista 80 % maksetaan viidennekselle maatiloista. Suurviljelijöinä voivat toimia myös pankit ja pörssiyhtiöt. EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel on ollut yksi suurimpia tanskalaisia EU-tukiaisten saajia.

Kansallinen tuki

Periaatteessa kaikissa EU-maissa on sama eli yhteinen maatalouspolitiikka. Käytännössä se ei enää sitä ole viime vuoden laajenemisen jälkeen, mutta yhteistä kaikille jäsenmaille on se, että EU määrää niiden maataloudesta.

EU maksaa maataloustukiaisia eri maille eri perusteiden mukaan. Suomi on pelannut tukiaispokerissa korttinsa huonosti. Me joudumme itse maksamaan maataloutemme ylläpidosta paljon suuremman osuuden kuin muut EU-maat.

EU:n Suomen maataloudelle sallimista tukiaisista (noin 1 800 miljoonaa euroa) suurin osa on sellaista rahaa, joka maksetaan meidän omien veronmaksajiemme pussista. Itse maksamme 1 000 miljoonaa euroa ja EU:n jäsenmaksupalautusta saamme vain 800 miljoonaa.

Tukitiedot eivät julkisia

Tanskan ohella tukiaisten saajat tiedetään muun muassa Englannissa. Siellä eniten tukia saa sokeriyhtiö Tate&Lyle, jolle lähetetään Brysselistä 227 miljoonaa euroa vuodessa meidänkin jäsenmaksurahojamme. Kuningatar Elisabeth II on saanut EU:lta 546 000 puntaa eli lähes miljoona euroa kuninkaallisiin maanviljelyharrastuksiin. Suomessa tukiaisten saajat salataan. Kun meppi Esko Seppänen pyysi maa- ja metsätalousministeriöltä 18.4.2005 tukiaistietoja siihen tapaan kuin ne ovat julkisia Tanskassa ja Englannissa, vastaus oli että ei.

Ministeriö perusteli kielteisen kantansa tietojen julkaisemiseen tässä lehdessä seuraavasti: ”Maaseutuelinkeinorekisterilain 7 §:n mukaan rekisterissä olevia tietoja saa antaa ja luovuttaa vain 1) rekisteriyksikön omistajan tai haltijan suostumuksella ja toimeksiannosta; 2) lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaisesti; tai 3) tieteelliseen tutkimukseen sekä tilastollisiin tarkoituksiin. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että mikään näistä edellytyksistä ei tässä tapauksessa täyty.” Jos tiedot olisi saatu, niistä olisi selvinnyt, että maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kepu) on suuria EU-maataloustuen maataloustuen saajia. Se ei kuitenkaan selvinnyt, kun hänen ministeriönsä kieltäytyi luovuttamasta tietoja. Tilastot kertovat EU:n komission tilastot paljastavat sen, miten epätasaisesti maataloustuet jakautuvat vanhojen jäsenmaiden kesken.

Seuraavassa esitetään kaksi taulukkoa, joista vasemmanpuoleinen kertoo EU:n rahoista jäsenmaille maksetut tukiaiset ja oikeanpuoleinen jäsenmaiden itsensä omista varoistaan maksamat kansalliset tuet.

EU:n raha


Kansallinen tuki

Ranska 10,4


Ranska 3,4

Espanja 6,6


Saksa 1,8

Saksa 5,8


Suomi 1,4

Italia 5,4


Italia 1,0

Englanti 4,0


Englanti 1,0

Kreikka 2,8


Hollanti 0,9

Irlanti 2,0


Itävalta 0,9

Hollanti 1,4


Espanja 0.7

Tanska 1,2


Irlanti 0.5

Itävalta 1,2


Belgia 0,4

Belgia 1,0


Ruotsi 0,4

Suomi 0,9


Portugali 0,3

Ruotsi 0,9


Kreikka 0,3

Portugali 0,9


Tanska 0,2

Luxemburg 0,04


Luxemburg 0,03

Suomi saa näiden tilastojen mukaan vähän EU-tukia, mutta maksaa niitä omista rahoistaan paljon. Asukasluvulla mitattuna Suomi saa paljon rahaa EU:lta, mutta karuissa ilmastooloissamme se ei riitä menestykselliseen maanviljelyyn. Jos Suomessa halutaan ylläpitää maataloudellista toimintaa, on vaikea kuvitella, että siihen saataisiin lähivuosina olennaisesti enemmän EU-rahaa. Pikemminkin EU:lta saadaan entistä vähemmän rahaa. Kaikki viljelijöiden elinolojen parannukset meidän on maksettava itse. Sekin tie on jo kuitenkin pitkälle kuljettu: kaikista EU:n jäsenmaista – suuret maat mukaan lukien – Suomi maksaa jo nyt kolmanneksi eniten kansallisia tukia!

Maatalouden rahat eivät kasva

EU:ssa ollaan par´aikaa päättämässä vuosien 2007–2013 budjettien suurista linjoista. Maatalouden menoista on jo periaatteessa sopimus, jonka mukaan ne voivat lisääntyä enintään prosentin vuodessa. Kun samanaikaisesti leikataan aluepoliittisia tukia, joista päättämiseen EU:lla on monopoli, on entistä enemmän uhattuna Suomen maaseudun elinkelpoisuus. Meille ei luonto tarjoa samanlaisia myötäjäisiä kuin eteläisemmille EU-kansalaisille, ja sitä puutetta meidän pitää korjata kansallisella rahalla.



Esko Seppänen










Maataloustuissa monta
piinakohtaa viljelijälle

Maatalouden tuet ovat edelleen suurimmalle osalle viljelijöitä vaikea asia. Tukijärjestelmää sinällään pidetään vaikeaselkoisena, mutta lähes yhtä vaikeita ovat lomakkeiden täyttö ja niihin liittyvät ohjeet.
Tukien selkiyttämisestä ja yksinkertaistamisesta on puhuttu usein, mutta tuloksia ei ole saatu aikaan. Joka viides maa- ja metsätalousministeriön kyselyyn vastanneesta vajaasta kahdestatuhannesta viljelijästä oli sitä mieltä, että tukijärjestelmä on kehittynyt yhä vaikeampaan suuntaan.
Neljä viidennestä viljelijöistä pitää tukien valvontaa tarpeellisena, jotta väärinkäytöksiltä vältytään. Silti valvonta koetaan henkisesti raskaaksi ja valvojien tulo tilalle koettelemukseksi, vaikka tarkastajia pidetään asiallisina ja osaavina.
Suomi on niin tukiasioissa kuin valvonnoissakin EU:n mallioppilas. Viljelijät uskovat, että maataloutta valvotaan meillä tarkemmin kuin muissa jäsenmaissa. EU:n raporttien mukaan muita vähäisempikin valvonta riittäisi. Suomi näet kuuluu väärinkäytösten tilastossa häntäpäähän. Kun unioni perii vuosittain väärin perustein maksettuja tukia takaisin satoja miljoonia euroja, Suomen osuus koko jäsenyysaikana on ollut miljoonan euron luokkaa.
Yksi ahdistuksen aihe viljelijälle on pelko vahingossa sattuneesta erehdyksestä. Tahatonkin rike on perinteisen, rehellisyyteen kannustavan, luterilaisen kasvatuksen saaneelle häpeällistä. Asiaa pahentaa vielä se, että siitä koituvat seuraamukset ikään kuin tekevät tahattomasta tahallisen, rangaistavan teon.
Euroopan unionin säädökset, artiklat ja direktiivit ovat tulleet jäädäkseen. Niiden pahamaineista byrokratiaa voidaan kuitenkin lieventää. Kotimainen hallinto EU-tarkastajia myöten on avainasemassa.
Puhutaan hyvästä hallinnosta, joka viime kädessä riippuu hallintoa toteuttavista ihmisistä. Lakeja ja paragrafeja pitää noudattaa, mutta niiden soveltamisessa käytäntöön tarvitaan oikeuden ja kohtuuden tuntemusta, inhimillisyyttä. Monessa tapauksessa jo lähestymistapa tai ohjekirjeen sanamuoto ratkaisevat, kokeeko ihminen itsensä tasa-arvoiseksi kansalaiseksi vai hallintoalamaiseksi.
Kohu aiheettomista ja suurista tuista on viime aikoina nostanut esiin kysymyksen tukien julkisuudesta. EU:ssa vain Britanniassa ja Tanskassa tukitiedot ovat julkisia. Ja ne hätkähdyttävät kansalaisia. Suurimman tukipotin korjaavat varakkaat, kuninkaalliset etunenässä.
Suomessa tukien kokonaissummat paljastuvat valtion talousarviosta ja tukiperusteet ovat tiedossa, mutta viljelijäkohtaiset tiedot eivät ole julkisia.
Suomalainen viljelijä voi kokea tukitietonsa julkaisemisen kiusalliseksi. Se ei kuulu kulttuuriimme. Mutta epäily salamyhkäisyydestäkään ei ole eduksi. Paras lääke kohulle on avoimuus.
Viljelijä on palkkansa ansainnut ja tuki on puolet palkasta. Käytäntö on EU:n yhteinen, tuet ovat osa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja turva omalle ruuantuotannolle


















RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Jo riittää !
Lauantaina 17.9. 2005 klo 16:50:56

Message:
Tämä keskustelu ei kuulu tämän clubin palstoille.
Suosittelen muita forumeita.
Eero L. / Hyvinkää
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: tukiainen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 19:47:55

Message:
tuli tukia nii vitusti että on akan kans pyyhitty perseemme 500euron seteleihin ja syötetty niitä kaupunkilaisille paperi työntekiöölle ne kon on nii vitun ahnehia
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:03:20

Message:

Etusivulle

Aihe: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: pohjalaanen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 09:04:34

Viesti:
sain eilen eu-tukiaiset.kyllä taas kelpaa. 50 tuhatta eeroa. uuden traktorin käyn tänään tilaamassa
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 10:54:34

Message:
Ime munaas LOINEN.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ei niin loinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:20:51

Message:
Ime munki munaa ku muija lähti tukiaispellen mukaan!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: heh
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:48:58

Message:
Sil oli vissiin hajuaisti mennyt.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Hämäläinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:33:06

Message:
Joo oli ne tullu mullekin noi tukiaiset eilen tilille. Itse en ostele enää koneita kun olen jo iäkäs mutta akka on halunnut ulkomaille ja thaimaahan ajateltiin kohtapuoli lähteä kolmeksi viikoksi. Naapurin maajussin kanssa ollaaan käyty Leviltä kattelemassa kelomökkiä sijoitusmielessä. Pitäähän tulevaisuutta turvata jo nyt jos tuet joskus poistuu.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ?
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:54:46

Message:
Ei niitä vielä ole tullut tilille!!!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Iiro V
Lauantaina 17.9. 2005 klo 14:19:58

Message:

Maatalouden tarkat tukimarkat yksissä kansissa

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on yhteistyössä ministeriön kanssa koonnut Suomen EU-jäsenyyden aikana 1995-1999 maksetut maa- ja puutarhatalouden tulotuet sekä vienti-, rakenne- ja aluetuet yksiin kansiin. Tarkat markat - niminen julkaisu ilmestyy nyt ensi kertaa ja jatkossa se julkaistaan säännöllisin väliajoin.

Julkaisusta käy muun muassa ilmi, että maa- ja puutarhatalouden tulotukea sai vuonna 1999 Suomessa 81 395 maatilaa. Aktiivitilojen kokonaismäärä samana vuonna oli noin 83 000, mikä osoittaa että noin 98 % tiloista on hakenut tukea. Suomen ensimmäisenä EU-vuotena tulotukea sai 95 139 tilaa.

EU-jäsenyyden aikana maatilojen keskipeltoala on kasvanut 4,5 hehtaarilla 26,8 hehtaariin. Vuonna 1995 keskipeltoala oli 4,5 hehtaaria pienempi. Huomattava osa peltoalan kasvusta johtuu pellon vuokrauksen lisääntymisestä EU-jäsenyyden aikana.

Julkaisussa on kuvattu maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmien pääpiirteet ja esitetty niistä keskeiset tilastot tukityypeittäin ja alueittain vuosilta 1995-1999. Mukana ovat myös maito-, uuhi- ja emolehmäkiintiöt ja kasvinviljelypuolelta muun muassa Suomen CAP-perusalan sekä öljynkasvi-, tärkkelys- ja koristekasvikiintiöiden käyttöasteet.

Julkaisun tilastoista ei pysty päättelemään yksittäisille tiloille maksettuja tukia, sillä jos tukimuotojen saajia on vain yksi tai muutamia aluetta kohden, summat on liitetty osaksi suurempia kokonaisuuksia.

Julkaisu on laatuaan ensimmäinen. Aikaisemmin tukitiedot on kerätty erikseen perusrekisteristä, mikä on ollut aikaa vievää ja työlästä. Julkaisusta on suunnitteilla myös sähköinen versio.

Julkaisun hinta on 230 markkaa. Ks. myös kirjaesittely!

Lisätietoja:

yliaktuaari Kaija Eskelinen
puh. (09) 5765 2363

tutkija Maria Granqvist
puh. (09) 5765 2365
maria.granqvist@mmm.fi

Tilaukset:
Virpi Soimes
puh.(09) 5765 2394
fax (09) 5765 2395
virpi.soimes@mmm.fi







Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston laatuseloste
1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maassamme toimivien maataloutta harjoittavien maatilojen taloudellista toimintaa ja rakennetta. Tilaston tutkimusyksikkönä on maatila ja tilastointiajanjaksona kalenterivuosi. Tietosisältö kattaa sekä maa- että metsätalouden. Tilaston tietoja käyttävät niin maatalouspolitiikan tekijät kuin lakien laatijat tietolähteenään. Aineisto on lisäksi tutkimuskäytössä myös useilla maatalouden taloudellista tutkimusta tekevillä laitoksilla.

1.2 Tilaston käsitteet ja luokitukset

Tilaston tärkeimpänä lähdeaineistona käytetään maatilojen veroaineistoja. Tästä johtuen tilastossa käytetyt käsitteet vastaavat suurelta osin maatilatalouden tuloverolain käsitteitä. Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta, sekä sellaista erikoismaataloutta tai maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Tilaston kohdeperusjoukkoon kuulumisen edellytyksenä on lisäksi seuraavat ehdot; maatilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä pelto- ja puutarhamaata, sekä maatilaa verotetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan.

Maatilojen kokoa kuvataan viljellyn pellon pinta-alalla. Viljeltyyn peltoalaan kuuluu oma pelto, josta on vähennetty tilalta pois vuokrattu pelto ja lisätty itselle vuokrattu pelto. Lisäksi tuloksia on luokiteltu alueittain, tuotantosuunnittain, omistaja- ja ikäryhmittäin.
2. Tilaston menetelmäkuvaus

2.1 Tilaston perusjoukko, käytetyt perusaineistot, tutkimusasetelma, tiedonkeruutapa, estimointimenetelmät ja painokertoimien käyttö.

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto on otantatutkimus, jonka tutkimusyksikkönä on maatila. Otantakehikko muodostetaan niistä maatiloista, jotka kuuluvat MMM/Tiken ylläpitämään ns. aktiivisten tilojen maatilarekisteriin. Lisäksi tilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä peltoa. Otantastrategiaan sisältyy kiertävä paneeli, jossa noin puolet otoksesta vaihtuu vuosittain jolloin sama tila on yleensä mukana tutkimuksessa kahden vuoden ajan. Otanta-asetelmana oli ositettu yksinkertainen satunnaisotanta palauttamatta. Tärkeimpinä osituskriteereinä olivat tuotantosuunta ja tilakoko. Otos kiintiöidään Neyman-kiintiöinnin mukaan ja kiintiöintimuuttujana käytetään edellisen vuoden maatalouden tulosta.

Estimointi suoritetaan jälkiosittamalla aineisto. Jälkiosituksessa tärkeimmät kriteerit ovat maatilan juridinen muoto ja koko. Tämän jälkeen saadut painokertoimet kalibroidaan suurimmalle osalle otosta.

Tilaston tiedonkeruussa on noudatettu vuodesta 1993 lähtien samaa periaatetta; tiedot kerätään otokseen kuuluvilta viljelijöiltä ensisijaisesti verolomakkeista. Verolomakkeiden tietoja täydennetään tiloille lähetettävällä tilastolomakkeella. Koko kohdeperusjoukosta saadaan tietoja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämästä maaseutuelinkeinorekisteristä. Tähän rekisteriin sisältyvästä integroidusta hallinto- ja valvontajärjestelmästä (IACS) poimittiin myös tilaston kotieläin-, kasvinviljely- ja tukitiedot. Estimoinnissa ja puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään lisäksi henkilöverorekisteriä.

Osittaiskatoa täydennetään niiltä osin kuin mahdollista suoraan maaseutuelinkeinorekisteristä. Muiden puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään hyväksi riippuvuuksia puuttuvia tietoja sisältävien muuttujien ja taustatietojen välillä. Puuttuvien tietojen täydennyksessä käytetään ns. hot-deck-imputointia, jossa järjestävänä muuttujana käytetään tilastollisilla malleilla muodostettuja ennusteita.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1 Mitä mitataan?

Useimmat tilaston muuttujat ovat suoraan veroilmoituksessa omana kohtanaan ja yleensä näiden muuttujien käsittelyssä ei ollut virheen mahdollisuutta. Tilastolomakkeella kerätyissä muuttujissa saattaa kuitenkin olla joitakin kohtia, lähinnä muut kotieläinmenot, muut kasvinviljelymenot ja lyhytaikainen kalusto, jotka voivat olla tilan kirjanpidossa hyvinkin eri tavalla käsiteltyjä. Tällaisissa tapauksissa käsittely pyrittiin saattamaan kaikille maatiloille samanlaiseksi.

3.2 Epävarmuustekijät ja mahdolliset virhelähteet

Muilta kuin yksityisten henkilöiden omistamilta tiloilta oikean viljelijän tavoittaminen on usein vaikeaa. Toinen potentiaalinen tilan omistukseen liittyvä virhelähde on omistajanvaihdokset. Omistajan vaihtuessa tilan tiedoista ei useinkaan saada muodostettua hyväksyttäviä tietoja, joten tilastovuonna omistajan vaihdoksen kokeneista tiloista vain pieni osuus oli mukana tilastossa. Myös omistajan vaihdoksen ajankohdan havaitseminen on usein vaikeaa. Tällaisia havaintoja tutkittiin erikseen tiedonkeruuvaiheessa, joten tästä syntyvän virheen vaikutus on pieni. Osa tiloista saa lykkäystä veroilmoituksen palauttamisajankohtaan. Tällöin kasvaa mahdollisuus, ettei maatilaa saada mukaan tilastoon.

Tiedonkeruussa mittavirheitä aiheuttaa myös se, että lomakkeet saatiin yleensä ennen verottajan valmistelua. Tällöin tiedot ovat viljelijän itsensä antamia, jolloin niistä puuttuvat verottajan korjaukset. Verottajan korjaukset kohdistuvat yleensä arvionvaraisiin eriin ja käyttöomaisuuden käsittelyyn. Verottajan korjausten eroja on tutkittu vuosittain henkilöveroaineiston avulla ja aineiston tietojen vastaavuus henkilöverotietoihin on ollut erittäin hyvä.

Kerätyt tiedot tarkistettiin usealla eri tavalla. Jokainen havainto käydään kertaalleen läpi kaikkien kohtien osalta, joten tietojen käsittelystä ja tarkistuksesta aiheutuneiden virheiden todennäköisyys on pieni.

Otantavirheen suuruutta arvioidaan estimaattoreiden keskivirheiden avulla. Keskivirheen avulla lasketaan tutkimuksen kullekin tulosluvulle luottamusväli, jolla kohdeperusjoukon todellinen arvo on tietyllä luotettavuustasolla. Esimerkiksi koko maan tulos maataloudesta -muuttujan keskiarvon estimaatti vuonna 2002 oli 14249 euroa ja suhteellinen keskivirhe 0,5 prosenttia. Kun keskivirhe kerrotaan luottamusvälin kertoimella 1,96, saadaan tulokseksi maataloudesta koko maassa tilaa kohti 95 prosentin luotettavuustasolla 14049 - 14449 euroa.

Tilaston osuvuutta verrattiin laskemalla otoksen perusteella kokonaismääriä maaseutuelinkeinorekisterin muuttujista. Erot rekisteristä laskettuihin kokonaismääriin olivat vähäisiä. Ylipeittoa syntyy kun kehikossa on mukana kohdeperusjoukkoon kuulumattomia alkioita, esimerkiksi tiloja jotka kuuluvat EVL piiriin. Tässä tilastossa ylipeiton vaikutus poistetaan estimoinnissa.

Alipeittoa syntyy kun kehikossa eivät ole mukana kaikki kohdeperusjoukkoon kuuluvat alkiot. Tässä tilastossa alipeittoon voi kuulua vain sellaiset maatilat, jotka eivät ole olleet mukana vuoden 2002 maatilarekisterissä. Alipeittoa ei ole korjattu estimoinnissa minkään vuoden tilastossa. Myöskään ennen vuotta 1995 olleissa aineistoissa ylipeiton vaikutusta ei saatu poistettua kokonaan. Tämä johtuu siitä, että pelkästään veroilmoituksen perusteella voi olla vaikeaa erottaa peltoa viljelemättömät tilat peltoa viljelleistä, mutta vähäisten myyntitulojen tiloista.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy kerran vuodessa ja mittausjakso on verovuosi, joka tarkoittaa maatilatalouden tuloverolain mukaan kalenterivuotta. Tilastosta julkaistaan vain lopullinen tieto. Tilasto pyritään jatkossa julkaisemaan yhden vuoden kuluessa tilastovuoden päättymisestä.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Tiedot julkaistaan paperijulkaisuna. Osa tiedoista julkaistaan myös internetissä. Taulukoita voidaan toimittaa asiakkaille myös sähköisessä muodossa sekä julkaisusta poikkeavalla tavalla ristiintaulukoituna.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilasto on laadittu vuodesta 1973 saakka. Suurimpia ajallista vertailtavuutta heikentäviä muutoksia on tapahtunut esimerkiksi vuonna 1986, jolloin maatilatalouden verotuksessa maa- ja metsätalous eriytettiin toisistaan. Sen jälkeen tiedot on julkaistu sekä maa että metsätaloudesta erikseen. Vuonna 1992 uudistettiin maatalouden verolomakkeet perusteellisesti, jonka jälkeen Tilastokeskus on täydentänyt tilastoaineistoa suoralla maatiloille tehtävällä lomakekyselyllä.

Tilaston tiedot ovat osittain vertailukelpoisia mm seuraavien maatilojen taloutta kuvaavien tilastojen ja tutkimusten kesken:

-Maatilatalouden tulo- ja verotilasto, julk. Tilastokeskus
-Tulonjakotilasto, julk. Tilastokeskus
-FADN kannattavuustutkimus, julk. MTT Taloustutkimus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa on julkaistu vuosittain eri pituisia aikasarjoja menneiltä vuosilta. Aikasarjoja on sekä kaikilta tiloilta että paneelina, jolloin aiemmilta vuosilta on vain tilastovuotena tuotantoa jatkaneet tilat.
7. Selkeys ja eheys

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maatilojen tuloja, menoja, varoja ja velkoja verotusaineiston pohjalta. Tässä mielessä tilasto on keskeinen maatilojen talouden kuvaaja ns. kassaperusteisen järjestelmän avulla. Koska kassaperusteisesti lasketut tunnusluvut lähentyvät pitkällä aikajänteellä kannattavuusperusteisia lukuja, niin tilaston lukuja voidaan vertailla myös FADN kannattavuustutkimuksen tuottamiin tunnuslukuihin.
8. Dokumentointi

Keskeiset tilaston käsitteet ja luokitukset on esitetty tilastojulkaisussa. Lisäksi käsitteet ovat saatavilla Tilastokeskuksen käsite ja luokitustietokannoissa.

Päivitetty 1.6.2005








Itse maksettu kansallinen tuki maataloutemme turva. Suomi salaa eurotukiaiset.

EU:n maataloustukiaisista 80 % maksetaan viidennekselle maatiloista. Suurviljelijöinä voivat toimia myös pankit ja pörssiyhtiöt. EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel on ollut yksi suurimpia tanskalaisia EU-tukiaisten saajia.

Kansallinen tuki

Periaatteessa kaikissa EU-maissa on sama eli yhteinen maatalouspolitiikka. Käytännössä se ei enää sitä ole viime vuoden laajenemisen jälkeen, mutta yhteistä kaikille jäsenmaille on se, että EU määrää niiden maataloudesta.

EU maksaa maataloustukiaisia eri maille eri perusteiden mukaan. Suomi on pelannut tukiaispokerissa korttinsa huonosti. Me joudumme itse maksamaan maataloutemme ylläpidosta paljon suuremman osuuden kuin muut EU-maat.

EU:n Suomen maataloudelle sallimista tukiaisista (noin 1 800 miljoonaa euroa) suurin osa on sellaista rahaa, joka maksetaan meidän omien veronmaksajiemme pussista. Itse maksamme 1 000 miljoonaa euroa ja EU:n jäsenmaksupalautusta saamme vain 800 miljoonaa.

Tukitiedot eivät julkisia

Tanskan ohella tukiaisten saajat tiedetään muun muassa Englannissa. Siellä eniten tukia saa sokeriyhtiö Tate&Lyle, jolle lähetetään Brysselistä 227 miljoonaa euroa vuodessa meidänkin jäsenmaksurahojamme. Kuningatar Elisabeth II on saanut EU:lta 546 000 puntaa eli lähes miljoona euroa kuninkaallisiin maanviljelyharrastuksiin. Suomessa tukiaisten saajat salataan. Kun meppi Esko Seppänen pyysi maa- ja metsätalousministeriöltä 18.4.2005 tukiaistietoja siihen tapaan kuin ne ovat julkisia Tanskassa ja Englannissa, vastaus oli että ei.

Ministeriö perusteli kielteisen kantansa tietojen julkaisemiseen tässä lehdessä seuraavasti: ”Maaseutuelinkeinorekisterilain 7 §:n mukaan rekisterissä olevia tietoja saa antaa ja luovuttaa vain 1) rekisteriyksikön omistajan tai haltijan suostumuksella ja toimeksiannosta; 2) lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaisesti; tai 3) tieteelliseen tutkimukseen sekä tilastollisiin tarkoituksiin. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että mikään näistä edellytyksistä ei tässä tapauksessa täyty.” Jos tiedot olisi saatu, niistä olisi selvinnyt, että maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kepu) on suuria EU-maataloustuen maataloustuen saajia. Se ei kuitenkaan selvinnyt, kun hänen ministeriönsä kieltäytyi luovuttamasta tietoja. Tilastot kertovat EU:n komission tilastot paljastavat sen, miten epätasaisesti maataloustuet jakautuvat vanhojen jäsenmaiden kesken.

Seuraavassa esitetään kaksi taulukkoa, joista vasemmanpuoleinen kertoo EU:n rahoista jäsenmaille maksetut tukiaiset ja oikeanpuoleinen jäsenmaiden itsensä omista varoistaan maksamat kansalliset tuet.

EU:n raha


Kansallinen tuki

Ranska 10,4


Ranska 3,4

Espanja 6,6


Saksa 1,8

Saksa 5,8


Suomi 1,4

Italia 5,4


Italia 1,0

Englanti 4,0


Englanti 1,0

Kreikka 2,8


Hollanti 0,9

Irlanti 2,0


Itävalta 0,9

Hollanti 1,4


Espanja 0.7

Tanska 1,2


Irlanti 0.5

Itävalta 1,2


Belgia 0,4

Belgia 1,0


Ruotsi 0,4

Suomi 0,9


Portugali 0,3

Ruotsi 0,9


Kreikka 0,3

Portugali 0,9


Tanska 0,2

Luxemburg 0,04


Luxemburg 0,03

Suomi saa näiden tilastojen mukaan vähän EU-tukia, mutta maksaa niitä omista rahoistaan paljon. Asukasluvulla mitattuna Suomi saa paljon rahaa EU:lta, mutta karuissa ilmastooloissamme se ei riitä menestykselliseen maanviljelyyn. Jos Suomessa halutaan ylläpitää maataloudellista toimintaa, on vaikea kuvitella, että siihen saataisiin lähivuosina olennaisesti enemmän EU-rahaa. Pikemminkin EU:lta saadaan entistä vähemmän rahaa. Kaikki viljelijöiden elinolojen parannukset meidän on maksettava itse. Sekin tie on jo kuitenkin pitkälle kuljettu: kaikista EU:n jäsenmaista – suuret maat mukaan lukien – Suomi maksaa jo nyt kolmanneksi eniten kansallisia tukia!

Maatalouden rahat eivät kasva

EU:ssa ollaan par´aikaa päättämässä vuosien 2007–2013 budjettien suurista linjoista. Maatalouden menoista on jo periaatteessa sopimus, jonka mukaan ne voivat lisääntyä enintään prosentin vuodessa. Kun samanaikaisesti leikataan aluepoliittisia tukia, joista päättämiseen EU:lla on monopoli, on entistä enemmän uhattuna Suomen maaseudun elinkelpoisuus. Meille ei luonto tarjoa samanlaisia myötäjäisiä kuin eteläisemmille EU-kansalaisille, ja sitä puutetta meidän pitää korjata kansallisella rahalla.



Esko Seppänen










Maataloustuissa monta
piinakohtaa viljelijälle

Maatalouden tuet ovat edelleen suurimmalle osalle viljelijöitä vaikea asia. Tukijärjestelmää sinällään pidetään vaikeaselkoisena, mutta lähes yhtä vaikeita ovat lomakkeiden täyttö ja niihin liittyvät ohjeet.
Tukien selkiyttämisestä ja yksinkertaistamisesta on puhuttu usein, mutta tuloksia ei ole saatu aikaan. Joka viides maa- ja metsätalousministeriön kyselyyn vastanneesta vajaasta kahdestatuhannesta viljelijästä oli sitä mieltä, että tukijärjestelmä on kehittynyt yhä vaikeampaan suuntaan.
Neljä viidennestä viljelijöistä pitää tukien valvontaa tarpeellisena, jotta väärinkäytöksiltä vältytään. Silti valvonta koetaan henkisesti raskaaksi ja valvojien tulo tilalle koettelemukseksi, vaikka tarkastajia pidetään asiallisina ja osaavina.
Suomi on niin tukiasioissa kuin valvonnoissakin EU:n mallioppilas. Viljelijät uskovat, että maataloutta valvotaan meillä tarkemmin kuin muissa jäsenmaissa. EU:n raporttien mukaan muita vähäisempikin valvonta riittäisi. Suomi näet kuuluu väärinkäytösten tilastossa häntäpäähän. Kun unioni perii vuosittain väärin perustein maksettuja tukia takaisin satoja miljoonia euroja, Suomen osuus koko jäsenyysaikana on ollut miljoonan euron luokkaa.
Yksi ahdistuksen aihe viljelijälle on pelko vahingossa sattuneesta erehdyksestä. Tahatonkin rike on perinteisen, rehellisyyteen kannustavan, luterilaisen kasvatuksen saaneelle häpeällistä. Asiaa pahentaa vielä se, että siitä koituvat seuraamukset ikään kuin tekevät tahattomasta tahallisen, rangaistavan teon.
Euroopan unionin säädökset, artiklat ja direktiivit ovat tulleet jäädäkseen. Niiden pahamaineista byrokratiaa voidaan kuitenkin lieventää. Kotimainen hallinto EU-tarkastajia myöten on avainasemassa.
Puhutaan hyvästä hallinnosta, joka viime kädessä riippuu hallintoa toteuttavista ihmisistä. Lakeja ja paragrafeja pitää noudattaa, mutta niiden soveltamisessa käytäntöön tarvitaan oikeuden ja kohtuuden tuntemusta, inhimillisyyttä. Monessa tapauksessa jo lähestymistapa tai ohjekirjeen sanamuoto ratkaisevat, kokeeko ihminen itsensä tasa-arvoiseksi kansalaiseksi vai hallintoalamaiseksi.
Kohu aiheettomista ja suurista tuista on viime aikoina nostanut esiin kysymyksen tukien julkisuudesta. EU:ssa vain Britanniassa ja Tanskassa tukitiedot ovat julkisia. Ja ne hätkähdyttävät kansalaisia. Suurimman tukipotin korjaavat varakkaat, kuninkaalliset etunenässä.
Suomessa tukien kokonaissummat paljastuvat valtion talousarviosta ja tukiperusteet ovat tiedossa, mutta viljelijäkohtaiset tiedot eivät ole julkisia.
Suomalainen viljelijä voi kokea tukitietonsa julkaisemisen kiusalliseksi. Se ei kuulu kulttuuriimme. Mutta epäily salamyhkäisyydestäkään ei ole eduksi. Paras lääke kohulle on avoimuus.
Viljelijä on palkkansa ansainnut ja tuki on puolet palkasta. Käytäntö on EU:n yhteinen, tuet ovat osa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja turva omalle ruuantuotannolle


















RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Jo riittää !
Lauantaina 17.9. 2005 klo 16:50:56

Message:
Tämä keskustelu ei kuulu tämän clubin palstoille.
Suosittelen muita forumeita.
Eero L. / Hyvinkää
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: tukiainen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 19:47:55

Message:
tuli tukia nii vitusti että on akan kans pyyhitty perseemme 500euron seteleihin ja syötetty niitä kaupunkilaisille paperi työntekiöölle ne kon on nii vitun ahnehia

Vastauksen voit lähettää alla olevalla lomakkeella.

Nimi:
Email:
Aihe:
Viesti:





RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Make
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:39:12

Message:
Jokut ovat latvasta lahoja, kun kopsaavat sivutolkulla tekstiä tänne, käyttäkää mielikuvitusta ja kirjoittakaa. Seuraavat suuremmat tuet Lfa: lisäosa ja Cap-tuki tippuvat marras/joulukuun vaihteessa, kyllä kauppiaat tietää milloin raha liikkuu, on muuten kauppiaat liikkeellä, ainakin konekauppiaat.Ovat oppineet haistamaan rahanhajun.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:46:57

Message:

Etusivulle

Aihe: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: pohjalaanen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 09:04:34

Viesti:
sain eilen eu-tukiaiset.kyllä taas kelpaa. 50 tuhatta eeroa. uuden traktorin käyn tänään tilaamassa
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 10:54:34

Message:
Ime munaas LOINEN.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ei niin loinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:20:51

Message:
Ime munki munaa ku muija lähti tukiaispellen mukaan!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: heh
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:48:58

Message:
Sil oli vissiin hajuaisti mennyt.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Hämäläinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:33:06

Message:
Joo oli ne tullu mullekin noi tukiaiset eilen tilille. Itse en ostele enää koneita kun olen jo iäkäs mutta akka on halunnut ulkomaille ja thaimaahan ajateltiin kohtapuoli lähteä kolmeksi viikoksi. Naapurin maajussin kanssa ollaaan käyty Leviltä kattelemassa kelomökkiä sijoitusmielessä. Pitäähän tulevaisuutta turvata jo nyt jos tuet joskus poistuu.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ?
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:54:46

Message:
Ei niitä vielä ole tullut tilille!!!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Iiro V
Lauantaina 17.9. 2005 klo 14:19:58

Message:

Maatalouden tarkat tukimarkat yksissä kansissa

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on yhteistyössä ministeriön kanssa koonnut Suomen EU-jäsenyyden aikana 1995-1999 maksetut maa- ja puutarhatalouden tulotuet sekä vienti-, rakenne- ja aluetuet yksiin kansiin. Tarkat markat - niminen julkaisu ilmestyy nyt ensi kertaa ja jatkossa se julkaistaan säännöllisin väliajoin.

Julkaisusta käy muun muassa ilmi, että maa- ja puutarhatalouden tulotukea sai vuonna 1999 Suomessa 81 395 maatilaa. Aktiivitilojen kokonaismäärä samana vuonna oli noin 83 000, mikä osoittaa että noin 98 % tiloista on hakenut tukea. Suomen ensimmäisenä EU-vuotena tulotukea sai 95 139 tilaa.

EU-jäsenyyden aikana maatilojen keskipeltoala on kasvanut 4,5 hehtaarilla 26,8 hehtaariin. Vuonna 1995 keskipeltoala oli 4,5 hehtaaria pienempi. Huomattava osa peltoalan kasvusta johtuu pellon vuokrauksen lisääntymisestä EU-jäsenyyden aikana.

Julkaisussa on kuvattu maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmien pääpiirteet ja esitetty niistä keskeiset tilastot tukityypeittäin ja alueittain vuosilta 1995-1999. Mukana ovat myös maito-, uuhi- ja emolehmäkiintiöt ja kasvinviljelypuolelta muun muassa Suomen CAP-perusalan sekä öljynkasvi-, tärkkelys- ja koristekasvikiintiöiden käyttöasteet.

Julkaisun tilastoista ei pysty päättelemään yksittäisille tiloille maksettuja tukia, sillä jos tukimuotojen saajia on vain yksi tai muutamia aluetta kohden, summat on liitetty osaksi suurempia kokonaisuuksia.

Julkaisu on laatuaan ensimmäinen. Aikaisemmin tukitiedot on kerätty erikseen perusrekisteristä, mikä on ollut aikaa vievää ja työlästä. Julkaisusta on suunnitteilla myös sähköinen versio.

Julkaisun hinta on 230 markkaa. Ks. myös kirjaesittely!

Lisätietoja:

yliaktuaari Kaija Eskelinen
puh. (09) 5765 2363

tutkija Maria Granqvist
puh. (09) 5765 2365
maria.granqvist@mmm.fi

Tilaukset:
Virpi Soimes
puh.(09) 5765 2394
fax (09) 5765 2395
virpi.soimes@mmm.fi







Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston laatuseloste
1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maassamme toimivien maataloutta harjoittavien maatilojen taloudellista toimintaa ja rakennetta. Tilaston tutkimusyksikkönä on maatila ja tilastointiajanjaksona kalenterivuosi. Tietosisältö kattaa sekä maa- että metsätalouden. Tilaston tietoja käyttävät niin maatalouspolitiikan tekijät kuin lakien laatijat tietolähteenään. Aineisto on lisäksi tutkimuskäytössä myös useilla maatalouden taloudellista tutkimusta tekevillä laitoksilla.

1.2 Tilaston käsitteet ja luokitukset

Tilaston tärkeimpänä lähdeaineistona käytetään maatilojen veroaineistoja. Tästä johtuen tilastossa käytetyt käsitteet vastaavat suurelta osin maatilatalouden tuloverolain käsitteitä. Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta, sekä sellaista erikoismaataloutta tai maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Tilaston kohdeperusjoukkoon kuulumisen edellytyksenä on lisäksi seuraavat ehdot; maatilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä pelto- ja puutarhamaata, sekä maatilaa verotetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan.

Maatilojen kokoa kuvataan viljellyn pellon pinta-alalla. Viljeltyyn peltoalaan kuuluu oma pelto, josta on vähennetty tilalta pois vuokrattu pelto ja lisätty itselle vuokrattu pelto. Lisäksi tuloksia on luokiteltu alueittain, tuotantosuunnittain, omistaja- ja ikäryhmittäin.
2. Tilaston menetelmäkuvaus

2.1 Tilaston perusjoukko, käytetyt perusaineistot, tutkimusasetelma, tiedonkeruutapa, estimointimenetelmät ja painokertoimien käyttö.

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto on otantatutkimus, jonka tutkimusyksikkönä on maatila. Otantakehikko muodostetaan niistä maatiloista, jotka kuuluvat MMM/Tiken ylläpitämään ns. aktiivisten tilojen maatilarekisteriin. Lisäksi tilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä peltoa. Otantastrategiaan sisältyy kiertävä paneeli, jossa noin puolet otoksesta vaihtuu vuosittain jolloin sama tila on yleensä mukana tutkimuksessa kahden vuoden ajan. Otanta-asetelmana oli ositettu yksinkertainen satunnaisotanta palauttamatta. Tärkeimpinä osituskriteereinä olivat tuotantosuunta ja tilakoko. Otos kiintiöidään Neyman-kiintiöinnin mukaan ja kiintiöintimuuttujana käytetään edellisen vuoden maatalouden tulosta.

Estimointi suoritetaan jälkiosittamalla aineisto. Jälkiosituksessa tärkeimmät kriteerit ovat maatilan juridinen muoto ja koko. Tämän jälkeen saadut painokertoimet kalibroidaan suurimmalle osalle otosta.

Tilaston tiedonkeruussa on noudatettu vuodesta 1993 lähtien samaa periaatetta; tiedot kerätään otokseen kuuluvilta viljelijöiltä ensisijaisesti verolomakkeista. Verolomakkeiden tietoja täydennetään tiloille lähetettävällä tilastolomakkeella. Koko kohdeperusjoukosta saadaan tietoja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämästä maaseutuelinkeinorekisteristä. Tähän rekisteriin sisältyvästä integroidusta hallinto- ja valvontajärjestelmästä (IACS) poimittiin myös tilaston kotieläin-, kasvinviljely- ja tukitiedot. Estimoinnissa ja puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään lisäksi henkilöverorekisteriä.

Osittaiskatoa täydennetään niiltä osin kuin mahdollista suoraan maaseutuelinkeinorekisteristä. Muiden puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään hyväksi riippuvuuksia puuttuvia tietoja sisältävien muuttujien ja taustatietojen välillä. Puuttuvien tietojen täydennyksessä käytetään ns. hot-deck-imputointia, jossa järjestävänä muuttujana käytetään tilastollisilla malleilla muodostettuja ennusteita.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1 Mitä mitataan?

Useimmat tilaston muuttujat ovat suoraan veroilmoituksessa omana kohtanaan ja yleensä näiden muuttujien käsittelyssä ei ollut virheen mahdollisuutta. Tilastolomakkeella kerätyissä muuttujissa saattaa kuitenkin olla joitakin kohtia, lähinnä muut kotieläinmenot, muut kasvinviljelymenot ja lyhytaikainen kalusto, jotka voivat olla tilan kirjanpidossa hyvinkin eri tavalla käsiteltyjä. Tällaisissa tapauksissa käsittely pyrittiin saattamaan kaikille maatiloille samanlaiseksi.

3.2 Epävarmuustekijät ja mahdolliset virhelähteet

Muilta kuin yksityisten henkilöiden omistamilta tiloilta oikean viljelijän tavoittaminen on usein vaikeaa. Toinen potentiaalinen tilan omistukseen liittyvä virhelähde on omistajanvaihdokset. Omistajan vaihtuessa tilan tiedoista ei useinkaan saada muodostettua hyväksyttäviä tietoja, joten tilastovuonna omistajan vaihdoksen kokeneista tiloista vain pieni osuus oli mukana tilastossa. Myös omistajan vaihdoksen ajankohdan havaitseminen on usein vaikeaa. Tällaisia havaintoja tutkittiin erikseen tiedonkeruuvaiheessa, joten tästä syntyvän virheen vaikutus on pieni. Osa tiloista saa lykkäystä veroilmoituksen palauttamisajankohtaan. Tällöin kasvaa mahdollisuus, ettei maatilaa saada mukaan tilastoon.

Tiedonkeruussa mittavirheitä aiheuttaa myös se, että lomakkeet saatiin yleensä ennen verottajan valmistelua. Tällöin tiedot ovat viljelijän itsensä antamia, jolloin niistä puuttuvat verottajan korjaukset. Verottajan korjaukset kohdistuvat yleensä arvionvaraisiin eriin ja käyttöomaisuuden käsittelyyn. Verottajan korjausten eroja on tutkittu vuosittain henkilöveroaineiston avulla ja aineiston tietojen vastaavuus henkilöverotietoihin on ollut erittäin hyvä.

Kerätyt tiedot tarkistettiin usealla eri tavalla. Jokainen havainto käydään kertaalleen läpi kaikkien kohtien osalta, joten tietojen käsittelystä ja tarkistuksesta aiheutuneiden virheiden todennäköisyys on pieni.

Otantavirheen suuruutta arvioidaan estimaattoreiden keskivirheiden avulla. Keskivirheen avulla lasketaan tutkimuksen kullekin tulosluvulle luottamusväli, jolla kohdeperusjoukon todellinen arvo on tietyllä luotettavuustasolla. Esimerkiksi koko maan tulos maataloudesta -muuttujan keskiarvon estimaatti vuonna 2002 oli 14249 euroa ja suhteellinen keskivirhe 0,5 prosenttia. Kun keskivirhe kerrotaan luottamusvälin kertoimella 1,96, saadaan tulokseksi maataloudesta koko maassa tilaa kohti 95 prosentin luotettavuustasolla 14049 - 14449 euroa.

Tilaston osuvuutta verrattiin laskemalla otoksen perusteella kokonaismääriä maaseutuelinkeinorekisterin muuttujista. Erot rekisteristä laskettuihin kokonaismääriin olivat vähäisiä. Ylipeittoa syntyy kun kehikossa on mukana kohdeperusjoukkoon kuulumattomia alkioita, esimerkiksi tiloja jotka kuuluvat EVL piiriin. Tässä tilastossa ylipeiton vaikutus poistetaan estimoinnissa.

Alipeittoa syntyy kun kehikossa eivät ole mukana kaikki kohdeperusjoukkoon kuuluvat alkiot. Tässä tilastossa alipeittoon voi kuulua vain sellaiset maatilat, jotka eivät ole olleet mukana vuoden 2002 maatilarekisterissä. Alipeittoa ei ole korjattu estimoinnissa minkään vuoden tilastossa. Myöskään ennen vuotta 1995 olleissa aineistoissa ylipeiton vaikutusta ei saatu poistettua kokonaan. Tämä johtuu siitä, että pelkästään veroilmoituksen perusteella voi olla vaikeaa erottaa peltoa viljelemättömät tilat peltoa viljelleistä, mutta vähäisten myyntitulojen tiloista.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy kerran vuodessa ja mittausjakso on verovuosi, joka tarkoittaa maatilatalouden tuloverolain mukaan kalenterivuotta. Tilastosta julkaistaan vain lopullinen tieto. Tilasto pyritään jatkossa julkaisemaan yhden vuoden kuluessa tilastovuoden päättymisestä.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Tiedot julkaistaan paperijulkaisuna. Osa tiedoista julkaistaan myös internetissä. Taulukoita voidaan toimittaa asiakkaille myös sähköisessä muodossa sekä julkaisusta poikkeavalla tavalla ristiintaulukoituna.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilasto on laadittu vuodesta 1973 saakka. Suurimpia ajallista vertailtavuutta heikentäviä muutoksia on tapahtunut esimerkiksi vuonna 1986, jolloin maatilatalouden verotuksessa maa- ja metsätalous eriytettiin toisistaan. Sen jälkeen tiedot on julkaistu sekä maa että metsätaloudesta erikseen. Vuonna 1992 uudistettiin maatalouden verolomakkeet perusteellisesti, jonka jälkeen Tilastokeskus on täydentänyt tilastoaineistoa suoralla maatiloille tehtävällä lomakekyselyllä.

Tilaston tiedot ovat osittain vertailukelpoisia mm seuraavien maatilojen taloutta kuvaavien tilastojen ja tutkimusten kesken:

-Maatilatalouden tulo- ja verotilasto, julk. Tilastokeskus
-Tulonjakotilasto, julk. Tilastokeskus
-FADN kannattavuustutkimus, julk. MTT Taloustutkimus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa on julkaistu vuosittain eri pituisia aikasarjoja menneiltä vuosilta. Aikasarjoja on sekä kaikilta tiloilta että paneelina, jolloin aiemmilta vuosilta on vain tilastovuotena tuotantoa jatkaneet tilat.
7. Selkeys ja eheys

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maatilojen tuloja, menoja, varoja ja velkoja verotusaineiston pohjalta. Tässä mielessä tilasto on keskeinen maatilojen talouden kuvaaja ns. kassaperusteisen järjestelmän avulla. Koska kassaperusteisesti lasketut tunnusluvut lähentyvät pitkällä aikajänteellä kannattavuusperusteisia lukuja, niin tilaston lukuja voidaan vertailla myös FADN kannattavuustutkimuksen tuottamiin tunnuslukuihin.
8. Dokumentointi

Keskeiset tilaston käsitteet ja luokitukset on esitetty tilastojulkaisussa. Lisäksi käsitteet ovat saatavilla Tilastokeskuksen käsite ja luokitustietokannoissa.

Päivitetty 1.6.2005








Itse maksettu kansallinen tuki maataloutemme turva. Suomi salaa eurotukiaiset.

EU:n maataloustukiaisista 80 % maksetaan viidennekselle maatiloista. Suurviljelijöinä voivat toimia myös pankit ja pörssiyhtiöt. EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel on ollut yksi suurimpia tanskalaisia EU-tukiaisten saajia.

Kansallinen tuki

Periaatteessa kaikissa EU-maissa on sama eli yhteinen maatalouspolitiikka. Käytännössä se ei enää sitä ole viime vuoden laajenemisen jälkeen, mutta yhteistä kaikille jäsenmaille on se, että EU määrää niiden maataloudesta.

EU maksaa maataloustukiaisia eri maille eri perusteiden mukaan. Suomi on pelannut tukiaispokerissa korttinsa huonosti. Me joudumme itse maksamaan maataloutemme ylläpidosta paljon suuremman osuuden kuin muut EU-maat.

EU:n Suomen maataloudelle sallimista tukiaisista (noin 1 800 miljoonaa euroa) suurin osa on sellaista rahaa, joka maksetaan meidän omien veronmaksajiemme pussista. Itse maksamme 1 000 miljoonaa euroa ja EU:n jäsenmaksupalautusta saamme vain 800 miljoonaa.

Tukitiedot eivät julkisia

Tanskan ohella tukiaisten saajat tiedetään muun muassa Englannissa. Siellä eniten tukia saa sokeriyhtiö Tate&Lyle, jolle lähetetään Brysselistä 227 miljoonaa euroa vuodessa meidänkin jäsenmaksurahojamme. Kuningatar Elisabeth II on saanut EU:lta 546 000 puntaa eli lähes miljoona euroa kuninkaallisiin maanviljelyharrastuksiin. Suomessa tukiaisten saajat salataan. Kun meppi Esko Seppänen pyysi maa- ja metsätalousministeriöltä 18.4.2005 tukiaistietoja siihen tapaan kuin ne ovat julkisia Tanskassa ja Englannissa, vastaus oli että ei.

Ministeriö perusteli kielteisen kantansa tietojen julkaisemiseen tässä lehdessä seuraavasti: ”Maaseutuelinkeinorekisterilain 7 §:n mukaan rekisterissä olevia tietoja saa antaa ja luovuttaa vain 1) rekisteriyksikön omistajan tai haltijan suostumuksella ja toimeksiannosta; 2) lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaisesti; tai 3) tieteelliseen tutkimukseen sekä tilastollisiin tarkoituksiin. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että mikään näistä edellytyksistä ei tässä tapauksessa täyty.” Jos tiedot olisi saatu, niistä olisi selvinnyt, että maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kepu) on suuria EU-maataloustuen maataloustuen saajia. Se ei kuitenkaan selvinnyt, kun hänen ministeriönsä kieltäytyi luovuttamasta tietoja. Tilastot kertovat EU:n komission tilastot paljastavat sen, miten epätasaisesti maataloustuet jakautuvat vanhojen jäsenmaiden kesken.

Seuraavassa esitetään kaksi taulukkoa, joista vasemmanpuoleinen kertoo EU:n rahoista jäsenmaille maksetut tukiaiset ja oikeanpuoleinen jäsenmaiden itsensä omista varoistaan maksamat kansalliset tuet.

EU:n raha


Kansallinen tuki

Ranska 10,4


Ranska 3,4

Espanja 6,6


Saksa 1,8

Saksa 5,8


Suomi 1,4

Italia 5,4


Italia 1,0

Englanti 4,0


Englanti 1,0

Kreikka 2,8


Hollanti 0,9

Irlanti 2,0


Itävalta 0,9

Hollanti 1,4


Espanja 0.7

Tanska 1,2


Irlanti 0.5

Itävalta 1,2


Belgia 0,4

Belgia 1,0


Ruotsi 0,4

Suomi 0,9


Portugali 0,3

Ruotsi 0,9


Kreikka 0,3

Portugali 0,9


Tanska 0,2

Luxemburg 0,04


Luxemburg 0,03

Suomi saa näiden tilastojen mukaan vähän EU-tukia, mutta maksaa niitä omista rahoistaan paljon. Asukasluvulla mitattuna Suomi saa paljon rahaa EU:lta, mutta karuissa ilmastooloissamme se ei riitä menestykselliseen maanviljelyyn. Jos Suomessa halutaan ylläpitää maataloudellista toimintaa, on vaikea kuvitella, että siihen saataisiin lähivuosina olennaisesti enemmän EU-rahaa. Pikemminkin EU:lta saadaan entistä vähemmän rahaa. Kaikki viljelijöiden elinolojen parannukset meidän on maksettava itse. Sekin tie on jo kuitenkin pitkälle kuljettu: kaikista EU:n jäsenmaista – suuret maat mukaan lukien – Suomi maksaa jo nyt kolmanneksi eniten kansallisia tukia!

Maatalouden rahat eivät kasva

EU:ssa ollaan par´aikaa päättämässä vuosien 2007–2013 budjettien suurista linjoista. Maatalouden menoista on jo periaatteessa sopimus, jonka mukaan ne voivat lisääntyä enintään prosentin vuodessa. Kun samanaikaisesti leikataan aluepoliittisia tukia, joista päättämiseen EU:lla on monopoli, on entistä enemmän uhattuna Suomen maaseudun elinkelpoisuus. Meille ei luonto tarjoa samanlaisia myötäjäisiä kuin eteläisemmille EU-kansalaisille, ja sitä puutetta meidän pitää korjata kansallisella rahalla.



Esko Seppänen










Maataloustuissa monta
piinakohtaa viljelijälle

Maatalouden tuet ovat edelleen suurimmalle osalle viljelijöitä vaikea asia. Tukijärjestelmää sinällään pidetään vaikeaselkoisena, mutta lähes yhtä vaikeita ovat lomakkeiden täyttö ja niihin liittyvät ohjeet.
Tukien selkiyttämisestä ja yksinkertaistamisesta on puhuttu usein, mutta tuloksia ei ole saatu aikaan. Joka viides maa- ja metsätalousministeriön kyselyyn vastanneesta vajaasta kahdestatuhannesta viljelijästä oli sitä mieltä, että tukijärjestelmä on kehittynyt yhä vaikeampaan suuntaan.
Neljä viidennestä viljelijöistä pitää tukien valvontaa tarpeellisena, jotta väärinkäytöksiltä vältytään. Silti valvonta koetaan henkisesti raskaaksi ja valvojien tulo tilalle koettelemukseksi, vaikka tarkastajia pidetään asiallisina ja osaavina.
Suomi on niin tukiasioissa kuin valvonnoissakin EU:n mallioppilas. Viljelijät uskovat, että maataloutta valvotaan meillä tarkemmin kuin muissa jäsenmaissa. EU:n raporttien mukaan muita vähäisempikin valvonta riittäisi. Suomi näet kuuluu väärinkäytösten tilastossa häntäpäähän. Kun unioni perii vuosittain väärin perustein maksettuja tukia takaisin satoja miljoonia euroja, Suomen osuus koko jäsenyysaikana on ollut miljoonan euron luokkaa.
Yksi ahdistuksen aihe viljelijälle on pelko vahingossa sattuneesta erehdyksestä. Tahatonkin rike on perinteisen, rehellisyyteen kannustavan, luterilaisen kasvatuksen saaneelle häpeällistä. Asiaa pahentaa vielä se, että siitä koituvat seuraamukset ikään kuin tekevät tahattomasta tahallisen, rangaistavan teon.
Euroopan unionin säädökset, artiklat ja direktiivit ovat tulleet jäädäkseen. Niiden pahamaineista byrokratiaa voidaan kuitenkin lieventää. Kotimainen hallinto EU-tarkastajia myöten on avainasemassa.
Puhutaan hyvästä hallinnosta, joka viime kädessä riippuu hallintoa toteuttavista ihmisistä. Lakeja ja paragrafeja pitää noudattaa, mutta niiden soveltamisessa käytäntöön tarvitaan oikeuden ja kohtuuden tuntemusta, inhimillisyyttä. Monessa tapauksessa jo lähestymistapa tai ohjekirjeen sanamuoto ratkaisevat, kokeeko ihminen itsensä tasa-arvoiseksi kansalaiseksi vai hallintoalamaiseksi.
Kohu aiheettomista ja suurista tuista on viime aikoina nostanut esiin kysymyksen tukien julkisuudesta. EU:ssa vain Britanniassa ja Tanskassa tukitiedot ovat julkisia. Ja ne hätkähdyttävät kansalaisia. Suurimman tukipotin korjaavat varakkaat, kuninkaalliset etunenässä.
Suomessa tukien kokonaissummat paljastuvat valtion talousarviosta ja tukiperusteet ovat tiedossa, mutta viljelijäkohtaiset tiedot eivät ole julkisia.
Suomalainen viljelijä voi kokea tukitietonsa julkaisemisen kiusalliseksi. Se ei kuulu kulttuuriimme. Mutta epäily salamyhkäisyydestäkään ei ole eduksi. Paras lääke kohulle on avoimuus.
Viljelijä on palkkansa ansainnut ja tuki on puolet palkasta. Käytäntö on EU:n yhteinen, tuet ovat osa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja turva omalle ruuantuotannolle


















RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Jo riittää !
Lauantaina 17.9. 2005 klo 16:50:56

Message:
Tämä keskustelu ei kuulu tämän clubin palstoille.
Suosittelen muita forumeita.
Eero L. / Hyvinkää
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: tukiainen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 19:47:55

Message:
tuli tukia nii vitusti että on akan kans pyyhitty perseemme 500euron seteleihin ja syötetty niitä kaupunkilaisille paperi työntekiöölle ne kon on nii vitun ahnehia
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:03:20

Message:

Etusivulle

Aihe: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: pohjalaanen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 09:04:34

Viesti:
sain eilen eu-tukiaiset.kyllä taas kelpaa. 50 tuhatta eeroa. uuden traktorin käyn tänään tilaamassa
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä:
Lauantaina 17.9. 2005 klo 10:54:34

Message:
Ime munaas LOINEN.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ei niin loinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:20:51

Message:
Ime munki munaa ku muija lähti tukiaispellen mukaan!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: heh
Lauantaina 17.9. 2005 klo 11:48:58

Message:
Sil oli vissiin hajuaisti mennyt.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Hämäläinen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:33:06

Message:
Joo oli ne tullu mullekin noi tukiaiset eilen tilille. Itse en ostele enää koneita kun olen jo iäkäs mutta akka on halunnut ulkomaille ja thaimaahan ajateltiin kohtapuoli lähteä kolmeksi viikoksi. Naapurin maajussin kanssa ollaaan käyty Leviltä kattelemassa kelomökkiä sijoitusmielessä. Pitäähän tulevaisuutta turvata jo nyt jos tuet joskus poistuu.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: ?
Lauantaina 17.9. 2005 klo 13:54:46

Message:
Ei niitä vielä ole tullut tilille!!!
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Iiro V
Lauantaina 17.9. 2005 klo 14:19:58

Message:

Maatalouden tarkat tukimarkat yksissä kansissa

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on yhteistyössä ministeriön kanssa koonnut Suomen EU-jäsenyyden aikana 1995-1999 maksetut maa- ja puutarhatalouden tulotuet sekä vienti-, rakenne- ja aluetuet yksiin kansiin. Tarkat markat - niminen julkaisu ilmestyy nyt ensi kertaa ja jatkossa se julkaistaan säännöllisin väliajoin.

Julkaisusta käy muun muassa ilmi, että maa- ja puutarhatalouden tulotukea sai vuonna 1999 Suomessa 81 395 maatilaa. Aktiivitilojen kokonaismäärä samana vuonna oli noin 83 000, mikä osoittaa että noin 98 % tiloista on hakenut tukea. Suomen ensimmäisenä EU-vuotena tulotukea sai 95 139 tilaa.

EU-jäsenyyden aikana maatilojen keskipeltoala on kasvanut 4,5 hehtaarilla 26,8 hehtaariin. Vuonna 1995 keskipeltoala oli 4,5 hehtaaria pienempi. Huomattava osa peltoalan kasvusta johtuu pellon vuokrauksen lisääntymisestä EU-jäsenyyden aikana.

Julkaisussa on kuvattu maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmien pääpiirteet ja esitetty niistä keskeiset tilastot tukityypeittäin ja alueittain vuosilta 1995-1999. Mukana ovat myös maito-, uuhi- ja emolehmäkiintiöt ja kasvinviljelypuolelta muun muassa Suomen CAP-perusalan sekä öljynkasvi-, tärkkelys- ja koristekasvikiintiöiden käyttöasteet.

Julkaisun tilastoista ei pysty päättelemään yksittäisille tiloille maksettuja tukia, sillä jos tukimuotojen saajia on vain yksi tai muutamia aluetta kohden, summat on liitetty osaksi suurempia kokonaisuuksia.

Julkaisu on laatuaan ensimmäinen. Aikaisemmin tukitiedot on kerätty erikseen perusrekisteristä, mikä on ollut aikaa vievää ja työlästä. Julkaisusta on suunnitteilla myös sähköinen versio.

Julkaisun hinta on 230 markkaa. Ks. myös kirjaesittely!

Lisätietoja:

yliaktuaari Kaija Eskelinen
puh. (09) 5765 2363

tutkija Maria Granqvist
puh. (09) 5765 2365
maria.granqvist@mmm.fi

Tilaukset:
Virpi Soimes
puh.(09) 5765 2394
fax (09) 5765 2395
virpi.soimes@mmm.fi







Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston laatuseloste
1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maassamme toimivien maataloutta harjoittavien maatilojen taloudellista toimintaa ja rakennetta. Tilaston tutkimusyksikkönä on maatila ja tilastointiajanjaksona kalenterivuosi. Tietosisältö kattaa sekä maa- että metsätalouden. Tilaston tietoja käyttävät niin maatalouspolitiikan tekijät kuin lakien laatijat tietolähteenään. Aineisto on lisäksi tutkimuskäytössä myös useilla maatalouden taloudellista tutkimusta tekevillä laitoksilla.

1.2 Tilaston käsitteet ja luokitukset

Tilaston tärkeimpänä lähdeaineistona käytetään maatilojen veroaineistoja. Tästä johtuen tilastossa käytetyt käsitteet vastaavat suurelta osin maatilatalouden tuloverolain käsitteitä. Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta, sekä sellaista erikoismaataloutta tai maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Tilaston kohdeperusjoukkoon kuulumisen edellytyksenä on lisäksi seuraavat ehdot; maatilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä pelto- ja puutarhamaata, sekä maatilaa verotetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan.

Maatilojen kokoa kuvataan viljellyn pellon pinta-alalla. Viljeltyyn peltoalaan kuuluu oma pelto, josta on vähennetty tilalta pois vuokrattu pelto ja lisätty itselle vuokrattu pelto. Lisäksi tuloksia on luokiteltu alueittain, tuotantosuunnittain, omistaja- ja ikäryhmittäin.
2. Tilaston menetelmäkuvaus

2.1 Tilaston perusjoukko, käytetyt perusaineistot, tutkimusasetelma, tiedonkeruutapa, estimointimenetelmät ja painokertoimien käyttö.

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto on otantatutkimus, jonka tutkimusyksikkönä on maatila. Otantakehikko muodostetaan niistä maatiloista, jotka kuuluvat MMM/Tiken ylläpitämään ns. aktiivisten tilojen maatilarekisteriin. Lisäksi tilalla on oltava vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä peltoa. Otantastrategiaan sisältyy kiertävä paneeli, jossa noin puolet otoksesta vaihtuu vuosittain jolloin sama tila on yleensä mukana tutkimuksessa kahden vuoden ajan. Otanta-asetelmana oli ositettu yksinkertainen satunnaisotanta palauttamatta. Tärkeimpinä osituskriteereinä olivat tuotantosuunta ja tilakoko. Otos kiintiöidään Neyman-kiintiöinnin mukaan ja kiintiöintimuuttujana käytetään edellisen vuoden maatalouden tulosta.

Estimointi suoritetaan jälkiosittamalla aineisto. Jälkiosituksessa tärkeimmät kriteerit ovat maatilan juridinen muoto ja koko. Tämän jälkeen saadut painokertoimet kalibroidaan suurimmalle osalle otosta.

Tilaston tiedonkeruussa on noudatettu vuodesta 1993 lähtien samaa periaatetta; tiedot kerätään otokseen kuuluvilta viljelijöiltä ensisijaisesti verolomakkeista. Verolomakkeiden tietoja täydennetään tiloille lähetettävällä tilastolomakkeella. Koko kohdeperusjoukosta saadaan tietoja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämästä maaseutuelinkeinorekisteristä. Tähän rekisteriin sisältyvästä integroidusta hallinto- ja valvontajärjestelmästä (IACS) poimittiin myös tilaston kotieläin-, kasvinviljely- ja tukitiedot. Estimoinnissa ja puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään lisäksi henkilöverorekisteriä.

Osittaiskatoa täydennetään niiltä osin kuin mahdollista suoraan maaseutuelinkeinorekisteristä. Muiden puuttuvien tietojen täydentämisessä käytetään hyväksi riippuvuuksia puuttuvia tietoja sisältävien muuttujien ja taustatietojen välillä. Puuttuvien tietojen täydennyksessä käytetään ns. hot-deck-imputointia, jossa järjestävänä muuttujana käytetään tilastollisilla malleilla muodostettuja ennusteita.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1 Mitä mitataan?

Useimmat tilaston muuttujat ovat suoraan veroilmoituksessa omana kohtanaan ja yleensä näiden muuttujien käsittelyssä ei ollut virheen mahdollisuutta. Tilastolomakkeella kerätyissä muuttujissa saattaa kuitenkin olla joitakin kohtia, lähinnä muut kotieläinmenot, muut kasvinviljelymenot ja lyhytaikainen kalusto, jotka voivat olla tilan kirjanpidossa hyvinkin eri tavalla käsiteltyjä. Tällaisissa tapauksissa käsittely pyrittiin saattamaan kaikille maatiloille samanlaiseksi.

3.2 Epävarmuustekijät ja mahdolliset virhelähteet

Muilta kuin yksityisten henkilöiden omistamilta tiloilta oikean viljelijän tavoittaminen on usein vaikeaa. Toinen potentiaalinen tilan omistukseen liittyvä virhelähde on omistajanvaihdokset. Omistajan vaihtuessa tilan tiedoista ei useinkaan saada muodostettua hyväksyttäviä tietoja, joten tilastovuonna omistajan vaihdoksen kokeneista tiloista vain pieni osuus oli mukana tilastossa. Myös omistajan vaihdoksen ajankohdan havaitseminen on usein vaikeaa. Tällaisia havaintoja tutkittiin erikseen tiedonkeruuvaiheessa, joten tästä syntyvän virheen vaikutus on pieni. Osa tiloista saa lykkäystä veroilmoituksen palauttamisajankohtaan. Tällöin kasvaa mahdollisuus, ettei maatilaa saada mukaan tilastoon.

Tiedonkeruussa mittavirheitä aiheuttaa myös se, että lomakkeet saatiin yleensä ennen verottajan valmistelua. Tällöin tiedot ovat viljelijän itsensä antamia, jolloin niistä puuttuvat verottajan korjaukset. Verottajan korjaukset kohdistuvat yleensä arvionvaraisiin eriin ja käyttöomaisuuden käsittelyyn. Verottajan korjausten eroja on tutkittu vuosittain henkilöveroaineiston avulla ja aineiston tietojen vastaavuus henkilöverotietoihin on ollut erittäin hyvä.

Kerätyt tiedot tarkistettiin usealla eri tavalla. Jokainen havainto käydään kertaalleen läpi kaikkien kohtien osalta, joten tietojen käsittelystä ja tarkistuksesta aiheutuneiden virheiden todennäköisyys on pieni.

Otantavirheen suuruutta arvioidaan estimaattoreiden keskivirheiden avulla. Keskivirheen avulla lasketaan tutkimuksen kullekin tulosluvulle luottamusväli, jolla kohdeperusjoukon todellinen arvo on tietyllä luotettavuustasolla. Esimerkiksi koko maan tulos maataloudesta -muuttujan keskiarvon estimaatti vuonna 2002 oli 14249 euroa ja suhteellinen keskivirhe 0,5 prosenttia. Kun keskivirhe kerrotaan luottamusvälin kertoimella 1,96, saadaan tulokseksi maataloudesta koko maassa tilaa kohti 95 prosentin luotettavuustasolla 14049 - 14449 euroa.

Tilaston osuvuutta verrattiin laskemalla otoksen perusteella kokonaismääriä maaseutuelinkeinorekisterin muuttujista. Erot rekisteristä laskettuihin kokonaismääriin olivat vähäisiä. Ylipeittoa syntyy kun kehikossa on mukana kohdeperusjoukkoon kuulumattomia alkioita, esimerkiksi tiloja jotka kuuluvat EVL piiriin. Tässä tilastossa ylipeiton vaikutus poistetaan estimoinnissa.

Alipeittoa syntyy kun kehikossa eivät ole mukana kaikki kohdeperusjoukkoon kuuluvat alkiot. Tässä tilastossa alipeittoon voi kuulua vain sellaiset maatilat, jotka eivät ole olleet mukana vuoden 2002 maatilarekisterissä. Alipeittoa ei ole korjattu estimoinnissa minkään vuoden tilastossa. Myöskään ennen vuotta 1995 olleissa aineistoissa ylipeiton vaikutusta ei saatu poistettua kokonaan. Tämä johtuu siitä, että pelkästään veroilmoituksen perusteella voi olla vaikeaa erottaa peltoa viljelemättömät tilat peltoa viljelleistä, mutta vähäisten myyntitulojen tiloista.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy kerran vuodessa ja mittausjakso on verovuosi, joka tarkoittaa maatilatalouden tuloverolain mukaan kalenterivuotta. Tilastosta julkaistaan vain lopullinen tieto. Tilasto pyritään jatkossa julkaisemaan yhden vuoden kuluessa tilastovuoden päättymisestä.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Tiedot julkaistaan paperijulkaisuna. Osa tiedoista julkaistaan myös internetissä. Taulukoita voidaan toimittaa asiakkaille myös sähköisessä muodossa sekä julkaisusta poikkeavalla tavalla ristiintaulukoituna.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilasto on laadittu vuodesta 1973 saakka. Suurimpia ajallista vertailtavuutta heikentäviä muutoksia on tapahtunut esimerkiksi vuonna 1986, jolloin maatilatalouden verotuksessa maa- ja metsätalous eriytettiin toisistaan. Sen jälkeen tiedot on julkaistu sekä maa että metsätaloudesta erikseen. Vuonna 1992 uudistettiin maatalouden verolomakkeet perusteellisesti, jonka jälkeen Tilastokeskus on täydentänyt tilastoaineistoa suoralla maatiloille tehtävällä lomakekyselyllä.

Tilaston tiedot ovat osittain vertailukelpoisia mm seuraavien maatilojen taloutta kuvaavien tilastojen ja tutkimusten kesken:

-Maatilatalouden tulo- ja verotilasto, julk. Tilastokeskus
-Tulonjakotilasto, julk. Tilastokeskus
-FADN kannattavuustutkimus, julk. MTT Taloustutkimus

Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa on julkaistu vuosittain eri pituisia aikasarjoja menneiltä vuosilta. Aikasarjoja on sekä kaikilta tiloilta että paneelina, jolloin aiemmilta vuosilta on vain tilastovuotena tuotantoa jatkaneet tilat.
7. Selkeys ja eheys

Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto kuvaa maatilojen tuloja, menoja, varoja ja velkoja verotusaineiston pohjalta. Tässä mielessä tilasto on keskeinen maatilojen talouden kuvaaja ns. kassaperusteisen järjestelmän avulla. Koska kassaperusteisesti lasketut tunnusluvut lähentyvät pitkällä aikajänteellä kannattavuusperusteisia lukuja, niin tilaston lukuja voidaan vertailla myös FADN kannattavuustutkimuksen tuottamiin tunnuslukuihin.
8. Dokumentointi

Keskeiset tilaston käsitteet ja luokitukset on esitetty tilastojulkaisussa. Lisäksi käsitteet ovat saatavilla Tilastokeskuksen käsite ja luokitustietokannoissa.

Päivitetty 1.6.2005








Itse maksettu kansallinen tuki maataloutemme turva. Suomi salaa eurotukiaiset.

EU:n maataloustukiaisista 80 % maksetaan viidennekselle maatiloista. Suurviljelijöinä voivat toimia myös pankit ja pörssiyhtiöt. EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel on ollut yksi suurimpia tanskalaisia EU-tukiaisten saajia.

Kansallinen tuki

Periaatteessa kaikissa EU-maissa on sama eli yhteinen maatalouspolitiikka. Käytännössä se ei enää sitä ole viime vuoden laajenemisen jälkeen, mutta yhteistä kaikille jäsenmaille on se, että EU määrää niiden maataloudesta.

EU maksaa maataloustukiaisia eri maille eri perusteiden mukaan. Suomi on pelannut tukiaispokerissa korttinsa huonosti. Me joudumme itse maksamaan maataloutemme ylläpidosta paljon suuremman osuuden kuin muut EU-maat.

EU:n Suomen maataloudelle sallimista tukiaisista (noin 1 800 miljoonaa euroa) suurin osa on sellaista rahaa, joka maksetaan meidän omien veronmaksajiemme pussista. Itse maksamme 1 000 miljoonaa euroa ja EU:n jäsenmaksupalautusta saamme vain 800 miljoonaa.

Tukitiedot eivät julkisia

Tanskan ohella tukiaisten saajat tiedetään muun muassa Englannissa. Siellä eniten tukia saa sokeriyhtiö Tate&Lyle, jolle lähetetään Brysselistä 227 miljoonaa euroa vuodessa meidänkin jäsenmaksurahojamme. Kuningatar Elisabeth II on saanut EU:lta 546 000 puntaa eli lähes miljoona euroa kuninkaallisiin maanviljelyharrastuksiin. Suomessa tukiaisten saajat salataan. Kun meppi Esko Seppänen pyysi maa- ja metsätalousministeriöltä 18.4.2005 tukiaistietoja siihen tapaan kuin ne ovat julkisia Tanskassa ja Englannissa, vastaus oli että ei.

Ministeriö perusteli kielteisen kantansa tietojen julkaisemiseen tässä lehdessä seuraavasti: ”Maaseutuelinkeinorekisterilain 7 §:n mukaan rekisterissä olevia tietoja saa antaa ja luovuttaa vain 1) rekisteriyksikön omistajan tai haltijan suostumuksella ja toimeksiannosta; 2) lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaisesti; tai 3) tieteelliseen tutkimukseen sekä tilastollisiin tarkoituksiin. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että mikään näistä edellytyksistä ei tässä tapauksessa täyty.” Jos tiedot olisi saatu, niistä olisi selvinnyt, että maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kepu) on suuria EU-maataloustuen maataloustuen saajia. Se ei kuitenkaan selvinnyt, kun hänen ministeriönsä kieltäytyi luovuttamasta tietoja. Tilastot kertovat EU:n komission tilastot paljastavat sen, miten epätasaisesti maataloustuet jakautuvat vanhojen jäsenmaiden kesken.

Seuraavassa esitetään kaksi taulukkoa, joista vasemmanpuoleinen kertoo EU:n rahoista jäsenmaille maksetut tukiaiset ja oikeanpuoleinen jäsenmaiden itsensä omista varoistaan maksamat kansalliset tuet.

EU:n raha


Kansallinen tuki

Ranska 10,4


Ranska 3,4

Espanja 6,6


Saksa 1,8

Saksa 5,8


Suomi 1,4

Italia 5,4


Italia 1,0

Englanti 4,0


Englanti 1,0

Kreikka 2,8


Hollanti 0,9

Irlanti 2,0


Itävalta 0,9

Hollanti 1,4


Espanja 0.7

Tanska 1,2


Irlanti 0.5

Itävalta 1,2


Belgia 0,4

Belgia 1,0


Ruotsi 0,4

Suomi 0,9


Portugali 0,3

Ruotsi 0,9


Kreikka 0,3

Portugali 0,9


Tanska 0,2

Luxemburg 0,04


Luxemburg 0,03

Suomi saa näiden tilastojen mukaan vähän EU-tukia, mutta maksaa niitä omista rahoistaan paljon. Asukasluvulla mitattuna Suomi saa paljon rahaa EU:lta, mutta karuissa ilmastooloissamme se ei riitä menestykselliseen maanviljelyyn. Jos Suomessa halutaan ylläpitää maataloudellista toimintaa, on vaikea kuvitella, että siihen saataisiin lähivuosina olennaisesti enemmän EU-rahaa. Pikemminkin EU:lta saadaan entistä vähemmän rahaa. Kaikki viljelijöiden elinolojen parannukset meidän on maksettava itse. Sekin tie on jo kuitenkin pitkälle kuljettu: kaikista EU:n jäsenmaista – suuret maat mukaan lukien – Suomi maksaa jo nyt kolmanneksi eniten kansallisia tukia!

Maatalouden rahat eivät kasva

EU:ssa ollaan par´aikaa päättämässä vuosien 2007–2013 budjettien suurista linjoista. Maatalouden menoista on jo periaatteessa sopimus, jonka mukaan ne voivat lisääntyä enintään prosentin vuodessa. Kun samanaikaisesti leikataan aluepoliittisia tukia, joista päättämiseen EU:lla on monopoli, on entistä enemmän uhattuna Suomen maaseudun elinkelpoisuus. Meille ei luonto tarjoa samanlaisia myötäjäisiä kuin eteläisemmille EU-kansalaisille, ja sitä puutetta meidän pitää korjata kansallisella rahalla.



Esko Seppänen










Maataloustuissa monta
piinakohtaa viljelijälle

Maatalouden tuet ovat edelleen suurimmalle osalle viljelijöitä vaikea asia. Tukijärjestelmää sinällään pidetään vaikeaselkoisena, mutta lähes yhtä vaikeita ovat lomakkeiden täyttö ja niihin liittyvät ohjeet.
Tukien selkiyttämisestä ja yksinkertaistamisesta on puhuttu usein, mutta tuloksia ei ole saatu aikaan. Joka viides maa- ja metsätalousministeriön kyselyyn vastanneesta vajaasta kahdestatuhannesta viljelijästä oli sitä mieltä, että tukijärjestelmä on kehittynyt yhä vaikeampaan suuntaan.
Neljä viidennestä viljelijöistä pitää tukien valvontaa tarpeellisena, jotta väärinkäytöksiltä vältytään. Silti valvonta koetaan henkisesti raskaaksi ja valvojien tulo tilalle koettelemukseksi, vaikka tarkastajia pidetään asiallisina ja osaavina.
Suomi on niin tukiasioissa kuin valvonnoissakin EU:n mallioppilas. Viljelijät uskovat, että maataloutta valvotaan meillä tarkemmin kuin muissa jäsenmaissa. EU:n raporttien mukaan muita vähäisempikin valvonta riittäisi. Suomi näet kuuluu väärinkäytösten tilastossa häntäpäähän. Kun unioni perii vuosittain väärin perustein maksettuja tukia takaisin satoja miljoonia euroja, Suomen osuus koko jäsenyysaikana on ollut miljoonan euron luokkaa.
Yksi ahdistuksen aihe viljelijälle on pelko vahingossa sattuneesta erehdyksestä. Tahatonkin rike on perinteisen, rehellisyyteen kannustavan, luterilaisen kasvatuksen saaneelle häpeällistä. Asiaa pahentaa vielä se, että siitä koituvat seuraamukset ikään kuin tekevät tahattomasta tahallisen, rangaistavan teon.
Euroopan unionin säädökset, artiklat ja direktiivit ovat tulleet jäädäkseen. Niiden pahamaineista byrokratiaa voidaan kuitenkin lieventää. Kotimainen hallinto EU-tarkastajia myöten on avainasemassa.
Puhutaan hyvästä hallinnosta, joka viime kädessä riippuu hallintoa toteuttavista ihmisistä. Lakeja ja paragrafeja pitää noudattaa, mutta niiden soveltamisessa käytäntöön tarvitaan oikeuden ja kohtuuden tuntemusta, inhimillisyyttä. Monessa tapauksessa jo lähestymistapa tai ohjekirjeen sanamuoto ratkaisevat, kokeeko ihminen itsensä tasa-arvoiseksi kansalaiseksi vai hallintoalamaiseksi.
Kohu aiheettomista ja suurista tuista on viime aikoina nostanut esiin kysymyksen tukien julkisuudesta. EU:ssa vain Britanniassa ja Tanskassa tukitiedot ovat julkisia. Ja ne hätkähdyttävät kansalaisia. Suurimman tukipotin korjaavat varakkaat, kuninkaalliset etunenässä.
Suomessa tukien kokonaissummat paljastuvat valtion talousarviosta ja tukiperusteet ovat tiedossa, mutta viljelijäkohtaiset tiedot eivät ole julkisia.
Suomalainen viljelijä voi kokea tukitietonsa julkaisemisen kiusalliseksi. Se ei kuulu kulttuuriimme. Mutta epäily salamyhkäisyydestäkään ei ole eduksi. Paras lääke kohulle on avoimuus.
Viljelijä on palkkansa ansainnut ja tuki on puolet palkasta. Käytäntö on EU:n yhteinen, tuet ovat osa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja turva omalle ruuantuotannolle


















RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Jo riittää !
Lauantaina 17.9. 2005 klo 16:50:56

Message:
Tämä keskustelu ei kuulu tämän clubin palstoille.
Suosittelen muita forumeita.
Eero L. / Hyvinkää
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: tukiainen
Lauantaina 17.9. 2005 klo 19:47:55

Message:
tuli tukia nii vitusti että on akan kans pyyhitty perseemme 500euron seteleihin ja syötetty niitä kaupunkilaisille paperi työntekiöölle ne kon on nii vitun ahnehia

Vastauksen voit lähettää alla olevalla lomakkeella.

Nimi:
Email:
Aihe:
Viesti:





RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Make
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:39:12

Message:
Jokut ovat latvasta lahoja, kun kopsaavat sivutolkulla tekstiä tänne, käyttäkää mielikuvitusta ja kirjoittakaa. Seuraavat suuremmat tuet Lfa: lisäosa ja Cap-tuki tippuvat marras/joulukuun vaihteessa, kyllä kauppiaat tietää milloin raha liikkuu, on muuten kauppiaat liikkeellä, ainakin konekauppiaat.Ovat oppineet haistamaan rahanhajun.

Vastauksen voit lähettää alla olevalla lomakkeella.

Nimi:
Email:
Aihe:
Viesti:





RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Make
Lauantaina 17.9. 2005 klo 20:55:54

Message:
No hulluja ei kylvetä niitä kasvaa muuten vaan.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: niin no
Lauantaina 17.9. 2005 klo 22:17:47

Message:
Todistihan tuo taas kerran sen minkä kaikki tiedämme: Siivelläeläjiä ovat kaikki maajussit jotka tukiaisia nostavat...............myös tämä "herra" Make-maantonkija.

Vastauksen voit lähettää alla olevalla lomakkeella.

Nimi:
Email:
Aihe:
Viesti:





RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Siemens
Sunnuntaina 18.9. 2005 klo 09:45:44

Message:
Upeaa että joku idiootti on juuri oppinut copy/pasten käytön.
RE: tukiaiset tuli tilille
Lähettäjä: Make
Sunnuntaina 18.9. 2005 klo 09:50:41

Message:
Kaverilla näkyy olevan sama kengänumero ja äo:määrä, kun ei voi muut kun häiriköidä toisten keskustelua.

Vastauksen voit lähettää alla olevalla lomakkeella.

Nimi:
Email:
Aihe:
Viesti: