Aihe: viljan paino
Lähettäjä: Oikea Vallu
Maanantaina 22.8. 2005 klo 21:51:12

Viesti:
Paljonko on ollu hlp?
RE: viljan paino
Lähettäjä: jhop
Maanantaina 22.8. 2005 klo 21:54:11

Message:
83
RE: viljan paino
Lähettäjä: Mr JD
Maanantaina 22.8. 2005 klo 21:58:35

Message:
Barke ohra 69kg,kunnari ohra 63,5kg.Länsiuusimaa.
RE: viljan paino
Lähettäjä: Lemmy
Maanantaina 22.8. 2005 klo 22:26:03

Message:
Kunnari 67 kg.
RE: viljan paino
Lähettäjä: voivoi
Maanantaina 22.8. 2005 klo 22:56:57

Message:
Saata.... tukiaispellet!
RE: viljan paino
Lähettäjä: SS
Maanantaina 22.8. 2005 klo 23:00:04

Message:
Urho hlp 76.5 , valk 13.5 , sakoluku 110

Pthyi !

Pitäis kipata mettään koko kasa. Tuota ei huoli kukaan - kuulemma.

- SS -
RE: viljan paino
Lähettäjä: tukijussi
Maanantaina 22.8. 2005 klo 23:17:36

Message:



Ameriikoissa polttavat vehnää stokerilla. Onkohan suomessa kokeiltu. Tekee kuulemma jotain kivettymää stokerin päähän kuten maissillakin. Liekin palamislämpötilaa pitää nostaa perinteiseen palopäähän verrattuna.

Kaipa se rehuksi sentään kumminkin.
RE: viljan paino
Lähettäjä: SS
Tiistaina 23.8. 2005 klo 00:51:31

Message:
Viljakauppias sanoi, että tänä vuonna rehuvehnää lienee hankala myydä, jää alle rehuohran hinnan ?

Eikä #@@£$$!!!!## ollut edes paljon laossa! CCC ja Cerone sekä Stereo män aivan hukkaan. Olen hiukan pettynyt Urhoon, keväällä ei kestä ahavaa, on pitkä ja rento korsi kuin Aurassa, itää tähkään kuin Vakka, ja keltaruostetta riittää.
On ihan sama mitä Borealis sanoo, vertailukohtana on ollut Gunbo sekä Olivin. Kumpikin menestyvät hyvän kevätpensomisen ansiosta paremmin kuin Urho.

Urhon polveutuminen kertoo koko tarinan: Nisu x Tsitsin. Nisun tyypillisin ominaisuus oli että keväällä kun muut syysviljamaat alkoivat vihertää, talven jälkeen vihreässä Nisu-pellossa multa vaan vaaleni kunnes viikon päästä ei ollut enää mitään. Jos kerran saatiinkin satoa, oli pelto kirkkaankeltainen - kuin Ilves-vehnällä.

Olivinia oli kylvössä ihan vähän siemeneksi, koitan tänä syksynä kylvää kunhan Rounduppi ensin vaikuttaa.

Ruis, jonka puin 6 pvän iltayöstä ennen noita isompia sateita oli hlp 77 kg, sakoluku 220. Riihi- rukiille hyvät arvot. Piti sitten kyllä kuivaillakin koko vuorokausi.

Korostan vielä, meillä tuskin koskaan on lunta talvella, siksi pakkasenkestävyys ja kevätkuivuuden kesto ovat ne merkittävimmät ominaisuudet joita tarvitaan, lumihomeen kestävyys lienee ratkaisevinta Pirkanmaalla ja pohjoisempana.

Viljelyssä meillä on ollut syysvehnistä seuraavat, jotka minä siis muistan:

Vakka - ei tartte syyskylvää, itää valmiksi puimattakin lakopellolla
Linna - myöhäinen kuin kevätvehnä, jättisadot jo 60-luvulla, pitkä korsi, pitää maan puhtaana juolavehnästäkin
Nisu - lumen alta vihreänä, hetken päästä mulloksella
Aura - Lakoaa juuri heinäkuun lopulla, itää iloisesti, kirkkaankeltainen väri syksyllä (ruoste). -98 - vuonna sakoluku 80, hlp 67.
Tryggve - Pitäs olla satoisa, kesän vihreä on kuitenkin enimmäkseen heinää ja juolavehnää
Tarso - 20 senttiä pitkä korsi, niittynurmikkakin kasvaa yli. Jos viljaa haluaa, unohda koko juttu.
Gunbo - järjettömän satoisa, puinti lokakuussa, pehmeitä herneitä, on Neste Oilin lisenssi, sitä öljyä tarvitaan kun syystalvella kuivataan ;-)
Urho - Auran , Vakan ja Nisun huonot puolet. Pahnaa riittää jos paalata haluaa.
Olivin - lehti kuin kaalilla, näyttää menetetyltä mutta tihenee kesäksi. Lupaavan näköistä.

- SS -
RE: viljan paino
Lähettäjä: tukijussi
Tiistaina 23.8. 2005 klo 08:20:07

Message:
Folkke?
RE: viljan paino
Lähettäjä: -Justus-
Tiistaina 23.8. 2005 klo 08:33:47

Message:
Heh, SS:llä paljon negatiivisia kokemuksia syysvehnistä.
Mulla ollut vain Tryggveä joka tosiaan on satoisa, hyvin on onnistunut paitsi viime vuonna kun piti yrittää sitä "huippusatoa". Kasvusto oli niin tiheä ettei Cerone mennyt enää perille kun pyöränurien välissä, jossa kasvusto ajaessa heilui. Kaikki liimalaossa paitsi ajourat.
Olivinia tänä syksynä.

RE: viljan paino
Lähettäjä: SS
Tiistaina 23.8. 2005 klo 12:04:44

Message:
No tuleehan syysvehnää paikoitellen paljon, mutta syysviljojen ongelma on epätasaisuus, aina talven sateet kerääntyvät tasaiselle tai sitten metsänreunoissa on lumikinoksia joissa lumihome vaivaa. Koko keskisato jää paljon huippusatoja huonommaksi. Urhoa erityisesti on kuulemma vaivannut koko maakunnassa alhainen hehtolitrapaino.

Kevätvehnistä Mahti, Zebra ja Amaretto näköjään ovat satoisampia kuin syysvehnät, ilman talviriskiä. Tuossa katsoin toissailtana kun yksi isäntä otti kevätvehnää 3 ha:n kappaleesta noin 20 tonnia. Saman kärrymäärän otti noin kuudesta hehtaarista Urhoa. Ja Urho ruiskutettiin varmaan kanssa kaksi kertaa tauteja ja lakoa vastaan, ko. kevätvehnää ei kiusattu kesällä millään tavalla.

Syysviljalajikkeilla on paljon petrattavaa, jos meinaa viittiä syksyllä enää lotota, että "olisikohan ens talvi ihan normaali"

- SS -
RE: viljan paino
Lähettäjä: SS
Tiistaina 23.8. 2005 klo 17:05:03

Message:
Tukijussi, onko Folke ollut teillä hyvä: Vuonna 2004 näytti olevan ongelmia Folken sadon laadussa :Lähde, KTTK


Lajik   HLP  Sako  Valk sitko Zelen Surk Rikat
Aura    73,0 194,0 12,6 25,9 43,0 4,8 9,8
Folke   66,6 265,0 15,1 19,3  56,0 21,6 30,5
Gunbo   79,5 221,3 12,4 26,3  43,5 3,8 5,1
Ilves   79,3 213,7 13,8 28,3  46,0 6,6 10,7
Olivin  79,4 266,0 13,1 28,3  49,8 2,7 4,1
Otso    74,8 87,0  11,7 20,1  33,0 3,3 8,6
Ramiro  76,6 247,2 13,8 29,3  52,6 3,7 6,6
Tarso   80,2 328,7 13,1 28,7  48,7 4,1 5,5
Tryggve 75,7 240,3 12,1 25,5  42,4 3,5 6,7
Urho    77,4 301,0 12,8 26,4 39,1 3,0 4,8


Tarsohan kestää sateita aivan mahdottomasti, mutta ongelmaksi tulee se lyhyys, ei peitä rikkakasveja juuri ollenkaan, jolloin juuriheinät kasvaa yli.

- SS -
RE: viljan paino
Lähettäjä: tukijussi
Tiistaina 23.8. 2005 klo 17:55:57

Message:
Tasasen keskiverto, eli hiukan on antanut keskimäärin paremmin kuin kevätvehnät. Lopetan kuitenkin pelleilyn syysviljoilla. Ei perse kestä kun on niin jäykät maat.
RE: viljan paino
Lähettäjä: Oikea Vallu
Tiistaina 23.8. 2005 klo 22:07:22

Message:
kuulostellu tuossa kylällä ja painoa on kaikissa lajikkeissa ja merkeissä viimevuotiseen verrattuna semmoset 4-6 enämpi.
RE: viljan paino
Lähettäjä: Oikea Vallu
Keskiviikkona 24.8. 2005 klo 22:01:38

Message:
Nyt tuli pohjat! Inarissa 60.3 ,maalaji Hess ja ph 5,6. Vuokraa menee 370e/ha. 11 ha lohko.
RE: viljan paino
Lähettäjä: Ykäx
Torstaina 25.8. 2005 klo 01:40:33

Message:
Oikea Vallu: En oikein jaksa uskoa että siellä Inarissa vielä mitään puidaan, jos edes viljaa viljelläänkään. Näyttäis siellä pohjoisessakin olevan vuokrahinnat kohdillaan.
RE: viljan paino
Lähettäjä: Oikea Vallu
Torstaina 25.8. 2005 klo 20:00:31

Message:
Just just. Inaria kyllä viljellään varsinais - suomessa.
RE: viljan paino
Lähettäjä: SS
Perjantaina 26.8. 2005 klo 18:38:08

Message:
Jeps,

Zebra 83 kg, valk. 13.6 sako 240 surkastuneet <1%
Kun sitä vielä tuli 6 tonnia ha , syysvehnästä hikiset 3.5 tonnia rehua, kyllä mun täytyy olla aika sekasin jos vielä syysvehniä meinaan laittaa. Riihi - ruista laitoin jo ensimmäiset hehtaarit, mut sateet keskeytti nyt sitten..

- S -
RE: viljan paino
Lähettäjä: yrjö
Perjantaina 26.8. 2005 klo 19:32:43

Message:
Belinda 57.5 kg
RE: viljan paino
Lähettäjä: E-P
Perjantaina 26.8. 2005 klo 20:25:36

Message:
Anteeksi ny yksinkertaasuuteni, mutta mä oon aina luullu jotta syysvehnät on satoosampia ku kevätversiot?? Itte en oo ikinä vehnää viljelly joten ei oo kokemusta...

Mutta aineeseen: Erkki ohraa 14-18%. HLP 62 kg. 3-5 tn/ha. Kuivuus vei viimeeset kilot, ja jyvän jätti pieneksi. Edelistä orotan parempaa....
RE: viljan paino
Lähettäjä: ei ei RIITTÄÄ!
Perjantaina 26.8. 2005 klo 22:25:31

Message:
HELEVETIN TUKIAISPELLET! Menkää perkele muualle puhuun tota paskaanne. Ei kait tämä ole jum.... mikään maajussifoorumi!?
RE: viljan paino
Lähettäjä: Oikea Vallu
Perjantaina 26.8. 2005 klo 22:27:12

Message:
sää olet varmaan se inari kaveri..............
RE: viljan paino
Lähettäjä: yrjö
Perjantaina 26.8. 2005 klo 22:33:56

Message:
Etkö tunne poikaa. Seon se sama pöljä kuin aijemminkin.
RE: viljan paino
Lähettäjä: oho sano eemeli
Perjantaina 26.8. 2005 klo 22:43:24

Message:
Ettekö vois tosiaan pysyä jossain maajussien juhlis noitten jyväjuttujenne kans? Tarpeeksi jo harmittaa teikäläisiä elättää.
RE: viljan paino
Lähettäjä:
Perjantaina 26.8. 2005 klo 22:46:26

Message:
hehehehe
RE: viljan paino
Lähettäjä: no jopas
Perjantaina 26.8. 2005 klo 22:58:47

Message:
on hauskaa?
RE: viljan paino
Lähettäjä:
Perjantaina 26.8. 2005 klo 23:06:37

Message:
hehehehe
RE: viljan paino
Lähettäjä: SS
Lauantaina 27.8. 2005 klo 00:20:17

Message:
Anteeksi, että vielä sotken asioita täällä palstalla, mutta E-P:lle:

Kevätvehnät ovat kehittyneet valtavasti viime vuosikymmenenä. Pohjoismaat ovat tosiaan kummajaisia tällä alalla, ei muualla välttämättä kasvateta niin paljon kevätkylvöisiä vehniä.

Sellaiset lajikkeet, kuten Mahti, Kruunu, Zebra, Amaretto yms ovat erittäin satoisia ja viljelyvarmoja:

- Sakoluku on korkeampi kuin syysvehnällä
- Valkuaispitoisuus on korkeampi kuin sv
- Sakoluvun pysyvyys on usein hyvä
- Korrenlujuus on syysvehnään verrattuna ylivoimainen

Oikeastaan ainoa riski on myöhäisyys, joka ei näinä lauhoina keväinä huhtikuussa kylväessä ole enää mikään ongelma. Eli kylväessä tietää, uskaltaako kevätvehnää laittaa. Toukokuun puolenvälin jälkeen ei ehkä kannattaisi riskeerata.

Amaretto-kevätvehnä tuotti KM:n satokilpailussa noin 8000 kg/ha juuri tuolla Perniössä. Pomparin pellolla oli Kemiran käytännön satokoealoja, ja jo kahdeksankymmenluvulla saatiin myös noin 8 tonnia, mutta lannoitustasotkin olivat jotakin 250 kiloa typpeä

Harva syysvehnä Suomessa tuottaa yli 7 tonnia, taisi olla eräs Tjelvar - lajike Laitilassa, josta saatiin joskus 9 tonnia, mutta talvituhot olivat ongelma. Gårdskullan kartano on saanut useana vuotena huippusatoja syysvehnistä . Useimmiten syysviljan huippusato lähtee kuitenkin kesantoon kylvöstä, eli se hehtaarisatomäärä pitää jakaa kahdella silloin !!!

Syysviljoja jos haluaa useana vuotena laittaa, voi varautua:

- Mataran invaasioon
- Juolavehnän räjähdysmäiseen lisääntymiseen
- Kaksivuotisten rikkakasvien hallinnan vaikeutumiseen (saunakukka)
- Luohon leviämiseen pelloille
- Viirukaskaiden levittämään kääpiökasvuisuusvirustautiin

Luoho on aika uusi tuttavuus, lienee tullut suoturpeen mukana pelloille. Se pysyy maassa vuosikymmenet pienenä juuriheinänä, ja ryöstäytyy punaiseksi pitkäksi heinäksi juuri syysvehnän viljelyn aikana. tuuli levittää siemeniä aina 30 metriä vuodessa, vallitseva tuulensuunta näkyy ainakin tässä aukealla. Roundupit eivät luohoon auta.

Ainoa mikä on toiminut kohtalaisesti luoholle on Grasp ja Monitor. Eivät halpoja. Eivätkä oikein sovi pohjavesialueelle.

Mikä on hyväksi kevätvehnälle, on pahaksi syysvehnälle. Suurimmat ongelmat, joita itse näkisin olevan, ovat:
- Syysvehnä ei kestä nykytrendin mukaisia tammi-helmikuun vesisateita, jotka jäätyvät tasaisille savimaille.
- Vielä suurempi ongelma on helmikuun alun lämpöaalto, joka nykyisin tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. V. 1997 oli 13 astetta, vehnä - erityisesti aikainen Aura, lähti kasvuun, kahden viikon päästä tuli tuulella 25 astetta pakkasta, lehti suorastaan leikkautui pois ja koko kasvusto ruskettui ja olikin sitten keväällä ajettava ylös.
- Kerran sulatin maaliskuulla tulleen 20 cm jääpatjan kuonakalkituksella. Kyllä ihmiset luulivat, että se on nyt seonnut täysin, mutta tuli viljaa syksyllä, ei mitään ennätyksiä, mutta kuitenkin.
- Syysvehnällä tarvitaan ylimääräisiä työvaiheita, mm:
* talvituhoruiskutus
* Kaksi - jopa kolme lannoituskertaa
* Laontorjunta sekä aikaisin keväällä että ennen tähkälletuloa
* Härmä- ja ruoste/ruskolaikkuruiskutukset
* Jos kyntämällä viljelee, vaattii jopa 8 äestyskertaa jotta tulee lohkareiden joukkoon edes vähän multaa
* Usein haittaa kuivuus sekä märkyys kylvöjä, vaikka ennen sitä ajatteli et. itäähän se aina syksyllä. Oliko se nyt 2000-luvun alussa, kun vettä ei syksyn tuhkaan tullutkaan yhtään ennen lokakuun loppua, sitten maa jäätyi ja tuli kuivaa pakkaslunta jouluun asti. Ainoa, joka hiukan iti silloin tammikuun sulana kautena, oli Aura. Jätin muutaman hehtaaria rikkaruohoista laihoa, opetukseksi ja muistutukseksi itselleni, että syysvehnässäkin on vaivansa - todellakin !

Englannissa, jossa otetaan syysvehnästä todellakin 15:kin tonnia hehtaarilta, tehdään jopa kolme-neljä laontorjuntakäsittelyä, ja tautitorjunta käsittää Zenit härmälle, poropikonatsolit korrenkasvuvaiheessa, ja strobiluriinikäsittelyt tähkälle tultua. Englannissa ei ole sitä pakkaskautta niin paljon, ja kylmäkäsittelyynhän riittää alle 5 astetta muutaman kuukauden verran.

Nämä englantilaiset lajikkeet eivät Suomessa taida toimia. Nyt taitaa olla tulossa Magnifik, jokin etelän miesten satoisa lajike. Saas nähdä, niin jossakin lehdessä luki, että syysvehnä on ottanut uuden askeleen kevätvehnän edelle.

Joku maatalousalan kouluja käynyt voisi korjata, olenko sitten viljellyt väärin. Itse olen koettanut erilaisia kylvöajankohtia 15.8 - 1.10 (!) Olen käyttänyt Didin - lannoitteita, silloin kun niitä vielä sai. Olen käyttänyt jaettua typpilannoitusta, sekä 1 - 3 urearuiskutusta. Tilt - tautiaineita laitettiin jo 80 - luvulla.


- SS -

RE: viljan paino
Lähettäjä: joo
Lauantaina 27.8. 2005 klo 12:01:34

Message:
Saat anteeksi. Sun kirjoituksesi vielä sietää, sinä kun puhut asiaa ja tunnut todella tietävän vehkeistä kaikenlaista.
RE: viljan paino
Lähettäjä:
Lauantaina 27.8. 2005 klo 12:10:23

Message:
Oi armollista herraa. Kiitos ja ylistys anteeksiannostanne.
RE: viljan paino
Lähettäjä: E-P
Lauantaina 27.8. 2005 klo 20:56:06

Message:
Kiitoksia SS, valotti asiaa kummasti. Meinasin kokeilla pientä alaa Urhoa mutta sateet vesitti sen homman. Maat on osin jopa märempiä kuin viimme vuonna.
RE: viljan paino
Lähettäjä: Lemmy
Lauantaina 27.8. 2005 klo 22:56:51

Message:
Fiia-kaura 54 kg, suht. pientä.
RE: viljan paino
Lähettäjä: jyvis
Maanantaina 29.8. 2005 klo 20:28:06

Message:
anniina kevätvehnä 87 kg
RE: viljan paino
Lähettäjä: anttipoika
Tiistaina 30.8. 2005 klo 00:00:36

Message:
Voi helekutin maantonkijat! Menkää muualle paskaa jauhamaan!
RE: viljan paino
Lähettäjä: maantonkija
Tiistaina 30.8. 2005 klo 01:03:24

Message:
Mihin sitä nyt oman kompuutterin vierestä muualle paskaa jauhamaan?
RE: viljan paino
Lähettäjä: SamiT
Keskiviikkona 31.8. 2005 klo 23:05:07

Message:
Belinda kaura 57,4 kg, vihreitä hiukan joukossa.
RE: viljan paino
Lähettäjä: kades
Torstaina 01.9. 2005 klo 00:40:46

Message:
1000 000 € tukiaisina, revi siitä. (Voi hitsi, heräsin, se olikin unta)