Aihe: Puinen pulmatehtävä
Lähettäjä: Punnitsija
Sunnuntaina 21.8. 2005 klo 09:42:59

Viesti:
Tulin juuri verstaastani.

Toviin en ole raapustanut sanoja tälle palstalle. Syynä vaitiolooni on ollut tuo perkeleen rotaatiomoottori. Kun yhden ongelman saan ratkaistuksi, sen sijaan on kasvamassa uusi pulma lisää. Moottori täytyy saada toimimaan häiriöttä viikkomäärin yhtä soittoa ja lisäksi hyötysuhteen pitää olla korkeampi kuin nykyisissä moottoriratkaisuissa, muutonhan mikään autotehdas ei ota uutuutta autonsa moottoriksi. Periksi en tule antamaan vaikka sitten menisi viimeisetkin siemenperunat.
Verstaani ikkunasta katsellessani pihamaalla kasvavaa korkeaa kuusta, ihmettelen suuresti, mitenkä on mahdollista, että puu voi imeä vettä latvaan saakka? Tekniikkaa opiskellessani meille opetettiin, jotta teoreettinen pumpun maksimi imukorkeus on alle 11m. Maapallon kerkeimpien puiden latvat huitovat tuulta yli 135m korkeudessa. Mitenkä ihmeessä vesi voi nousta noin korkealle?

That`s the question!

RE: Puinen pulmatehtävä
Lähettäjä: herjaaja
Sunnuntaina 21.8. 2005 klo 10:09:24

Message:
Paljonko kuusi ottaa vettä hapineittensa kautta?
Tapahtuuko puussa, puun soluissa paineen vaihtelua, syklejä, pumppaako puu vettä ylöspäin? Tämähän voi tapahtua hyvin hitaassa tempossa.
Itse kallistuisin tuohon, että puu "imee" vettä yllättävän paljon hapineitten ja kaarnan kautta?
RE: Puinen pulmatehtävä
Lähettäjä: Keke
Sunnuntaina 21.8. 2005 klo 10:11:50

Message:
Ööö-,se on se kapillaari-ilmiö.Veden pintajännitys nostaa ohuessa pillissä vettä ylöspäin.
RE: Puinen pulmatehtävä
Lähettäjä: Kille
Sunnuntaina 21.8. 2005 klo 11:07:02

Message:
Vesi nousee korkeisiin kasveihin käyttäen monia ilmiöitä yhtäaikaa. Veden nousua aiheuttavat ainakin kapillaarisuus ja "kemiallinen imu" eli suolatasapainon eroihin perustuvat liikkeet solukalvojen läpi(=juuriston antama paine) ja haihdunnan aiheuttama imu. Joillakin kasveilla on jopa aktiivista pumppaustakin. Se on totta, että ihmisen pumput eivät saa vettä imettyä kuin sen kymmenkunta metriä. Luonto on kuitenkin viisaampi. Miksi yrittää imeä vettä koko sata metriä kerrallaan, kun voi imeä sen matkan pätkissä. Kapillaarisuus yksin nostaa vettä helposti puoli metriä. Silloin ei ole matka eikä mikään nostaa vettä yhden solun korkeus. Ja sitten seuraava ja sitten seuraava jne. Tämän voitte helposti kokeilla itse langalla ja muutamalla kipolla. Alimpaan kippoon vettä, siitä lanka pari senttiä korkeammalla olevaan kuppiin, johon pian alkaa tippua vesi langan päästä. Sitten lanka taas pari cm ylempänä olevaan kuppiin. Jo vain nousee vesi pelkällä kapillaarillakin ja kuinka nouseekaan ilosesti, kun laitetaan muut ilmiöt avittamaan samalla periaatteella.
RE: Puinen pulmatehtävä
Lähettäjä: Punnitsija
Sunnuntaina 21.8. 2005 klo 11:08:51

Message:
"Veden pintajännitys nostaa ohuessa pillissä vettä ylöspäin."

Onko keksitty ikiliikkuja?
Maan vetovoima vetää kapilaaripillissäkin vesimolekyyliä alaspäin siis painovoima on edelleen vallitseva vastakkainen tekijä. Mistä vesimolekyyli saa energiansa voittaakseen painovoiman ja sen lisäksi "kiipeämisessä" tarvittavan energiansa?

Tätä verstaassani niin kauhiast` äimistelen!

RE: Puinen pulmatehtävä
Lähettäjä: Kille
Sunnuntaina 21.8. 2005 klo 12:43:35

Message:
Kyllä sinne auringon energiaa tuppaa tunkemaan muodossa kuin toisessakin ja muussakin muodossa. Ethän sinäkään ole ikiliikkuja vaikka tänne kirjoitatkin ja siellä verstaassasi jopa tyhjää piereskelet.
RE: Puinen pulmatehtävä
Lähettäjä: mualaane
Sunnuntaina 21.8. 2005 klo 12:53:15

Message:
Vesimolekyylien välinen vetovoima aiheuttaa pintajännityksen. Tämä voima pystyy kumoamaan painovoiman tiettyyn pisteeseen saakka.
RE: Puinen pulmatehtävä
Lähettäjä: Bouquet
Sunnuntaina 21.8. 2005 klo 14:59:41

Message:
Pankakoski kirjoittaa puutarhurin kasviopissa että haihdunta saa kasvissa aikaan veden nousun, jota sanotaan haihtumisvirtaukseski. Sen liikkeellepanavana ja ylläpitävänä voimana on vesihöyryn diffuusio lehtien soluväleissä, joissa ilma on likimain veden kyllästämää, ulos kuivempaan ilmaan.
Merkille pantavaa on, että haihtumisimu pystyy nostamaan vettä suurimpienkin puiden latvaan, siis paljon ylemmäs kuin imupumppu, jossa jo 10m korkeudessa syntyvä tyhjiö estää nousun jatkumisen. Ero johtuu siitä, että pumpun kova-aineisessa imuputkessa veden ja putken seinän välinen tartunta (adheesio) ei riitä pitämään painavampaa vesipatsasta kiinni senämässä.Putkiloissa taas veden koheesio sitoo onteloissa nousevan veden kosteisiin seiniin. Havupuilla virtausnopeus voimakkaan haihdunnan aikana on noin 1m/t ja koivulla 1-6m/t. Näin siis Pankakoski
RE: Puinen pulmatehtävä
Lähettäjä: hep
Sunnuntaina 21.8. 2005 klo 21:11:07

Message:
imeminen ja imeytyminen taitaa olla erillaisia tapahtumia. pummppu imee ja kasvissa imeytyy.
RE: Puinen pulmatehtävä
Lähettäjä: Torimies
Maanantaina 22.8. 2005 klo 08:30:50

Message:
"Tämän voitte helposti kokeilla itse langalla ja muutamalla kipolla. Alimpaan kippoon vettä, siitä lanka pari senttiä korkeammalla olevaan kuppiin, johon pian alkaa tippua vesi langan päästä. Sitten lanka taas pari cm ylempänä olevaan kuppiin. Jo vain nousee vesi pelkällä kapillaarillakin..."

Jos ylimmäisestä kiposta annetaan veden valua alimmaiseen kippoon, onko kyseessä ikiliikkuja?

RE: Puinen pulmatehtävä
Lähettäjä: hohhojaa
Maanantaina 22.8. 2005 klo 08:50:55

Message:
Eipäs hyväksynyt brysselin ikiliikkujien tarkistuskomission valtaapitävä tällähetkellä voimassaolevan virkaatekevä komission sijaiskomissio sitä kännissä olevaa nokkivaa spriilintuakaan ikiliikkujaksi, joten tuo kapillaariilmiöön perustuva liike ei ole momettinsen ja sen, en jaksa kirjoittaa koko sanaa, ikiliikettä.
RE: Puinen pulmatehtävä
Lähettäjä: Punnitsija
Sunnuntaina 28.8. 2005 klo 08:42:14

Message:
Tulin juuri verstaastani.

Tuikein alan kirjallisuutta ja niissä selitettiin, mitenkä vesi pääsee korkean puun latvaan johtuvan kahdesta seikasta: veden lujuudesta ja osmoottisesta paineesta.
”Oudolta tuntuu väite veden lujuudesta, mutta tosiasia on, että kun vettä on erittäin ohuissa pilleissä, kuten kapilaariputkissa puun solukoissa vesimolekyylit pysyvät lujasti yhdessä. Osmoottinen paine syntyy, kun vesi haihtuu puun lehdissä. Lehtiin jäävän veteen muodostuu korkea liuenneiden aineiden pitoisuus. Tällöin vettä virtaa lähimmästä puun osista korvaamaan haihtunutta vettä. Osmoottinen paine vaikuttaa juuri näin. Hieman yleistäen voidaan sanoa, että vesi vedetään ylös ikään kuin se olisi lanka, jolloin vetovoima latvassa johtuu veden haihtumisesta.”

Nyt lähden verstaalleni pohtimaan parannuksia rotaatiomoottoriin. Alkaa tuo kone ottaa pikku hiljaa pannuun. Sen näkeminenkin tuntuu vastenmieliseltä.
Periksi en anna!

RE: Puinen pulmatehtävä
Lähettäjä: Kaljan kirot
Sunnuntaina 28.8. 2005 klo 14:44:43

Message:
Nouseehan se vesi puuhun, ei siinä ole mitään ihmeellistä. Ihminen on paljon ihmeellisempi.

Ensinnäkin se kalja jota siellä pajassasi ryystät, miten pirussa se jakaantuu kahtia siten että perskeet menee sinne alaosastolle ja se jalompi aine ainoastaan nousee ylös päähän aiheuttaen vaikka mitä virityksiä siihen rotaatiomoottoriisi.

Ja sitten kun sinut valitaan siihen eu:n ikiliikkuja komiteaan koko se kaljan keltainen sivutuote nousee vuorostaan sinne nuppiin.
RE: Puinen pulmatehtävä
Lähettäjä: einar kymäläine
Sunnuntaina 28.8. 2005 klo 22:44:30

Message:
Meil ko män tää Karhuse Vihtoori kans vähä niinko pitkää tään "puntarmiehe" viime ropleema setvimises. Myöko lähettii Himalasuol koittelemmaa mite sil haulpyssyl saap sattumaa jänöjussii jos raktoorikärrilavalt sitä tusahuttaa.Kyl siin pit ennakko ottaa jos se jussi siin iha paikallaa istuskel. No jäihä silt reissult völjyy muutakkii ko jänöjussiloi. Maiteli Eetvi ko siin iha likkeel Nälkäsuol keittel pontikkaa, ni pithä sitä paristaa iso lekker. Nii ja sit viel aika läjä hirvelihhaa saatii vähä niinko vahingos, mut siit ei huoli äänee haastaa. Tää hirv ko hölkkäs keskekaike siihe sektori ettee ja Vihtoor ei äkänt jarruu painaa. No sehä ol iha pakko lokata. Eihä siit ennää ois olt eläjäks.

Mut täähä vast onkii mielekiintone ropleem tää veen nousu sinne petäjää. Vaikkei se petäjä nyt ookkaa iha parraammast pääst esimerkkii, ko se telläjää sit pihkaa siihe veen sekkaa. Ota siin nyt selvä mikä o mitäkii.

Myökö Vihtoori kans justeeril veettii Jortika Hilma kartanolt sellane vanha koivu puolvälist poikki, ko sit ei voint kokonaisen kaataa. Siin näät ol läävä ja sarrain ja muut rakenukset nii pahast ees. Mut anha olla, seko ol kevväil ni sehä rupeskii telläämää sit mahlaa ettei mittää tolku määrää. Eikä siihe aikaa olt viel puus lehe lehtee. Et eise leht voit sillo sit vettä ylöspäi tassii. Jostai muust sen pit johtuu.

Mie koinen täst osmoosist tiijä mittää, nii turha siit o sen enempää haastaa. Jotekii vaa se siel tyvipuust sitä mahlaa telläs. Ja se ol se taittokohta ainakii viittä metrii korkial. Joku pumppu siel o oltavava siel koivu tyves tai kanno sisäs. Ei siin paljo voi muutakaa selityst olla. Eihä se ves nyt voi iha itsestää siel maast noussa.

Sie kuule "puntarmies" älä anna periks. Se o vällee se väkkärämoottor aika selväpäine vehe. Senko sais jotekii laitettuu siihe Karhuse vanhan sektori nokal, ettei ain huolis sen tiiselmoottori kans puljata. Seko ei ilma eetterryyppyy oo lähtent käymää ennää vuosii. Mut niihä se on Vihtoorkii. Ryypyn sekkii tahtoo enneko mittää tapahtuu. Mutko Vihtooril se ei koskaa asetu siihe yhtee ryyppyy.
RE: Puinen pulmatehtävä
Lähettäjä: Pumppupekka
Maanantaina 29.8. 2005 klo 07:32:02

Message:
Ei ne vesipumputkaan ime vettä. Ne imee ilman pois putkesta, jolloin ympäröivän ilman paine työntää veden putkeen jossa on tyhjiö. Ja kun ilmanpaine on suunnilleen 1kg/cm2, niin se jaksaa työntää veden n. 10m korkuiseen tyhjiöön.
Kaveri intti kerran kivenkovaa, että jonkun paskatykissä on erikoisen kova imu. Minä taas väitin, ettei se voi imeä sen enempää, mitä ilmanpaine määrää. Siitä sitä sitten keskusteltiin...
RE: Puinen pulmatehtävä
Lähettäjä: Teknokraatti
Maanantaina 29.8. 2005 klo 12:44:18

Message:
Kyllä sitä pumpun imukorkeutta voidaan huijata ns. injetorilla. Esimerkiksi ennen vanhaan porakaivoista pumpattiin tavallisella veripumpulla vettä ainakin 20m syvältä ja taisi olla vieläkin syvemmältä.
En tiedä olisko tällaisessa paksatykissä injektori.