Aihe: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: Jav
Tiistaina 26.7. 2005 klo 11:46:01

Viesti:
Ajattelin laittaa nokalle hyrdaulipumpun, oletteko laittaneet? vinkit on tarpeen. entäpä jos laittaisi hihnalla laturin viereen, toimiiko?
Jos laittaa perälle ulosotoon kytkintä painaessa, elämä loppuu, ei ole kovin käytännöllinen!
kertokaahan kokemuksianne!
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: jska
Tiistaina 26.7. 2005 klo 16:33:01

Message:
Kiinnostava aihe; Majori?
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: harrastelija
Tiistaina 26.7. 2005 klo 16:37:52

Message:
Laita nokalle kampiakselin jatkoksi, pätkä pätkä nivelakselia ja väliin mekaaninen kytkin (helpottaa käynnistämistä kylmällä). Tarvitsee myös oman säiliön ja sekin nokalle.
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: JASKA
Tiistaina 26.7. 2005 klo 19:10:56

Message:
mistä ootta kehitelly siihen nokka pumppuun mekaanista kytkintä,
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: j tech
Tiistaina 26.7. 2005 klo 20:03:22

Message:
jos pistät hihna vetosen pumpun täytyy pumpussa olla laakeroitu pääty että kestää sen vedon mutta se systeemi on perseestä otappa vaikka ascona kardaani nivelet ja siihen väliin sakara kytkin jos se edes semmosta tarvii koska ei tarvii olla mikään iso tilavuus virtane pumppu jos käytät 3/8 letkuja esim niin max virtaus on siinä 35 l minuutissa ei se niin paljon pistä hanttiin käynnistäessä ite oon tehny niitä asconan kardaanista niitä akseleita
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: 565-64
Tiistaina 26.7. 2005 klo 23:44:24

Message:
Hydrauliikkaliikkeestähän niitä mekaanisia kytkimiä juuri tuohon tarkoitukseen saapi (maksaa n. 200...250 €). Mikäli käytät hihnaa voimansiirtoon, niin pumpussa pitää olla ns. tukilaakeri. Unohda heti 3/8" letku, laita ainakin 1/2" letku painepuolelle (sopii hyvin 35 l/min virtaukselle, virtausnopeus n. 4,5 m/s).
Tässä yksi vaihtoehto: Hydro-Key Oy, puh. 09-2744650
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: niin kiinnostaa
Tiistaina 26.7. 2005 klo 23:59:02

Message:
Miten kartaani saadaan kiinni kampiakseliin?
Millainen mekaaninen kytkin on?
Aihe kiinnostaa mutta hukassa heti alusta alkaen!
Eli jos haluan nokalle pumpun niin ostan nokkapumpun,muttta mitä sitten......
Onko pumpuissa jo valmiina jokin laippakiinnitys akselille?
Kertokaa kaikki alkeista lähtien.
En laita pumppua majoriin,mutta asennus ohjeet käy varmaankin muihinkin koneisiin?
Asiallisista vastauksista erittäin kiitollinen.
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: DD-123
Keskiviikkona 27.7. 2005 klo 08:12:46

Message:
Täällä on jo pariinkin kertaan mainittu että jos pumppua pyöritetään hihnalla niin tarvitaan joku erillinen tukilaakeri tai "laakeroitu pääty???".

Tämä ei pidä paikkaansa. Pyöritettiinpä pumppua millä tavalla tahansa (kardaani, hihna, ketju, hammaspyörä) niin pumpun akseliin kohdistuvat voimat ovat lähes samat. Hihnakäytössä pumppuun kohdistuu ylimääräisenä voimana hihnan kiristysvoima jolla ei ole käytännössä merkitystä pumpun rasituksen kannalta. Toki hihnapyörä pitää sijoittaa mahdollisimman lähelle pumpun akselin tyveä.
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: Insinööri
Keskiviikkona 27.7. 2005 klo 09:00:59

Message:
Johan DD-123 huhun lykkäs, tälläisia tietäjiä sitä on maailma
pullollaan!!

Kyllä siihen akseliin kohdistuu muutakin kuin se hihnan
kiristysvoima! Pyhällä hengelläkö se teho siirretään?
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: DD-123
Keskiviikkona 27.7. 2005 klo 09:14:56

Message:
"Insinööri": Olisit lukenut kirjoituksen tarkemmin...

Tottakai siihen akseliin kohdistuu muutakin voimaa kuin hihnavoima. Pumpun akseliin kohdistuu suuri sivuttaisvoima kun pumppua kuormitetaan. Momentti on voima kertaa varsi myös pumpussa!

Akselin laakeriin kohdistuvan momentista aiheutuvan voiman suuruus ei riipu siitä millä tavalla akselia pyöritetään, eli esim. hammaspyörän ja kardaanin aiheuttama sivuttaiskuorma on käytännössä yhtä suuri.

Jos olet tosiaankin insinööri niin ehkä kannattaisi ehkä ottaa mekaniikan kirjat uudelleen lukuun...Että näin.

RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: Insinööri
Keskiviikkona 27.7. 2005 klo 10:34:46

Message:
Eipä taida olla kardaanilla, josta yllä on ollut puhetta sellaista
sivutaiskuormaa, eikä myöskään hammaspyörällä.
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: 565-64
Keskiviikkona 27.7. 2005 klo 10:44:10

Message:
Kylläkai DD-123:n pitäis ottaa mekaniikan kirjat uudelleen lukuun. Kardaanilla pyörittäminen ei aiheuta akselille radiaalivoimia, hihnapyörällä pyörittäminen auheuttaa. Juuri nuo liian suuret radiaalivoimat ottaa vastaan ns. tukilaakeri. Pumpun sisäinen paine aiheuttaa myös suuria radiaalivoimia akselille, mutta niistä ei ole nyt kysymys.
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: DD-123
Keskiviikkona 27.7. 2005 klo 11:15:05

Message:
No voi helvatan helvata!

"565-64: Kardaanilla pyörittäminen ei aiheuta akselille radiaalivoimia, hihnapyörällä pyörittäminen auheuttaa."

Hihnapyörällä akseliin tulee kiristysvoima, mutta se on yksi täin paska verrattuna pumpun akselin momentista aiheutuvaan voimaan, jota sinä kutsut aivan oikein pumpun sisäisestä paineesta aiheutuvaksi voimaksi. Pumpun akselin laakeri mitoitetaan juuri tämän sisäisen paineen aiheuttaman voiman perusteella. Hihnan kiristyksestä aiheutuva voima ei ole merkittävä.

Käykääpä kysymässä pumppukaupasta onko olemassa hydraulipumpun tukilaakereita hihnapyöräkäyttöön...

Insinööri: Jos kardaani ei aiheuta sivuttaiskuormaa niin miksi takavetoisen henkilöauton perän laakeri on paljon pienempi kuin kuorma-auton vastaava laakeri. Miksi laakerikoko kasvaa aina kun siirrettävä teho kasvaa? Vai kasvaako laakerikoko pelkästään siksi että kardaani on painavampi!!!

Momentti aiheuttaa aina sivuttaiskuorman, ottakaa nyt jo se mekaniikan kirja ja lukekaa. Ja ennen kaikkea funtsatkaa...


RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: 565-64
Keskiviikkona 27.7. 2005 klo 12:56:18

Message:
Ei tarvitse lähteä pumppukauppaan kyselemään tulilaakeria, jokaisesta hyvin varustetusta hydrauliikkaliikkeestä niitä löytyy...
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: DD-123
Keskiviikkona 27.7. 2005 klo 13:31:12

Message:
Joo, käytä sinä 565-64 tulilaakereita niin kestää. Varmuus ennen kaikkea. Mutta varo:jos se hydrauliikkapumppu siellä nokalla menee jumiin niin silloinhan se traktori alkaa pyöriä sen pumpun ympäri. Se on paha paikka. Pidä kypärä päässä.
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä:
Keskiviikkona 27.7. 2005 klo 21:23:37

Message:
Jokatapauksessa pitäisi laittaa jokunen hihna rinnan jos kuormitetaan toisessa päässä olevaa hydr. moottoria esim 30 kw max kuten omassani.

Remmien vetokyky piti olla ainakin tuplat, eli n 60 kw.

Vai tä? teoriamiehet.

Tekeekö n 6 tn. metriä sekunnissa? Aksiaalivääntö 300 mm silloin? Radiaali?
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: 165mf
Keskiviikkona 27.7. 2005 klo 23:02:15

Message:
kyllä on radialit radikaaleja sitten.Mieshä kysyy neuvoja,koska aikoo asentaa sellaisen
pumpun.
Olen asentanut nokka pumpun ferkuuni 15 v sitten ,voiman siirto on suoritettu Volvo amazon:in
kardaani plinesilla sekä suoralla kytkennällä siihen ferkun omaan sovitukseen,minun sovituksilla, siipi pumpulla 60 L/min ,eikä ole sivuttais kuormat sitä vielä rikkoneet,joka talvi lapion lunta 1,8 m3 lumikauhalla 1,2t vastapainon takana varsissa kone vm 70 ja hyvin möyrää vaikka ei MP toimikkaan.
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: Masinisti
Torstaina 28.7. 2005 klo 08:41:23

Message:
Eihän sillä kardaanilla tule akselille/laakereille sivuttaiskuormaa,
tätä ei taida tuo 123 ymmärtää. Remmiveto on asia erikseen!
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: hau hau
Perjantaina 05.8. 2005 klo 21:24:48

Message:
eik oo
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: Jaska Y
Lauantaina 06.8. 2005 klo 09:28:59

Message:
Mää ymmärtäsin ton tukilaakeritarpeen niin, että:
1. Hihnaa pitää kiristää, ettei luista, siitä joku voima.
2. Esim. pienen Valmetin vääntö oli 17 kpm. Sen mää ymmärtäisin vastaavan 17 kilon painoa metrisessä vivussa. Jos semmoinen viritys yrittää kiertää vaakasuorassa olevaa akselia, nin mikä sen painon ottaa vastaan jos ei akselin laakeri sivuttaisvoimana? Jos ketju-, hihna- tai hammaspyörän säde on 10 cm, Vallun väännöllä syntyis 170 kilon voima. Pienemmällä pyörällä enemmän.
3. Kuvitellaan tukkivinssi ilman taittopyöriä vetämässä suoraan sivulla olevaa pölliä. Traktori pyrkii pölliä kohti yhtä pontevasti kuin pölli puskee tietään hangen läpi. Väitän samaksi ilmiöksi.
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: super major
Sunnuntaina 07.8. 2005 klo 10:13:33

Message:
onko niitä hydrauli puppuja sellaisiakin jossa ei olis jo otettu huomioon muka sivuttais voimia?
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: DD-123
Maanantaina 08.8. 2005 klo 11:49:54

Message:
Jaska Y on asian ytimessä ja oikeassa!

Kohta 1. Tämä on se hihnan kiristysvoima josta puhuin aiemmin. Se on ainoa lisävoima joka pumpun akseliin aiheutuu hihnakäytöstä. Suuruudeltaan ei kovin merkittävä akselin kokonaiskuormaan nähden.

Kohta 2. Juuri näin! On aivan sama millä tavalla se teho pumpulle siirretään. Jos vääntömomentti on 17 kpm niin se aiheuttaa laakerille tietyn voiman riippumatta siitä miten se teho akselille siirretään. Eli siis se pääasiallinen kuorma joka laakerille tulee, aiheutuu pumpun "sisäisestä vastuksesta", ei hihnasta tai kardaanista. Tätä ei nimim. "insinööri" ja muutamat muut tunnu käsittävän!

Kohta 3. Täsmälleen. Ja vaikka köysi kulkisi taittopyöränkin kautta, niin edelleenkin köysirummun ulkopinnalla on vetovoima joka on yhtäsuuri kuin köyden vetovoima. Tarvittava vääntömomentti on taas voima kertaa rummun säde.

Ja rummun tilalle voi ajatella vaikkapa hammaspyörän joka pyörittää toista hammaspyörää. Voimat ovat täysin samat.

"Super Major" olet oikeassa. Sivuttaisvoimat on huomioitu kaikissa pumpuissa koska laakeriin kohdistuva voima aiheutuu pumpun kehittämästä paineesta, ei kardaanista tai hihnapyörästä.

RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: Insinööri
Maanantaina 08.8. 2005 klo 13:21:16

Message:
123:lle kommentti Sanoit itse alkupuolella:
Pyöritettiinpä pumppua millä tavalla tahansa (kardaani, hihna,
ketju, hammaspyörä) niin pumpun akseliin kohdistuvat voimat
ovat lähes samat.

Kerro nyt ihmeessä se mistä sivuttaisvoima tulee kardaanilla.
Kerro myös tietolähde, johon tietosi perustuu!
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: DD-123
Maanantaina 08.8. 2005 klo 16:41:16

Message:
Insinöörille:

Ajattele asiaa näin: Kardaani vain siirtää energiaa. Moottori kehittää voiman, vastus tulee pumpusta. Eli sivuttaisvoima aiheutuu siitä että pumppu kehittää öljyn paineen. Ei kardaani itsessään ei aiheuta sivuttaisvoimaa (edellyttäen että se on tasapainossa), kuten ei myöskään hammaspyörä tai hihnapyörä (paitsi se kiristysvoima...).

Pumpun sisällä on joku elementti, joka puristaa öljyä (vrt edellä puhuttu vinssin rumpu). Elementti puristaa öljyä tietyllä voimalla. Tämä voima on tietyllä etäisyydellä akselin keskipisteestä, jolloin akselille syntyy siis vääntömomentti. Tämä voima kuormittaa akselin laakereita. Aivan yksi lysti millä sitä akselia pyöritetään, rasitus syntyy siitä että pumpataan öljyä.

Ja löytyypä vielä joku sopivan suuruinen voimapari sieltä pumpun kiinnityksestäkin, joka estää että pumpun runko ei ala pyöriä kardaanin mukana. Senkin voiman suuruus on täysin riippuvainen pumpun aiheuttamasta vastuksesta eli lähinnä öljyn paineesta.

Mitä tapahtuu kun kenttäsirkkelin terä osuu puuhun? Terän leikkuuvoima pyrkii nostamaan terää, eli terä haluaa kiivetä puun päälle. Mikä sen estää? Akseli on laakeroitu sahan runkoon. Eli laakeriin kohdistuu sitä suurempi sivuttaisvoima mitä rankemmin puuta leikataan. Sama homma tapahtuu pumpussa, etäisyydet vaan on pienemmät mutta voimat suuremmat.

Traktori pyörittää nivelakselia, toisessa päässä laite joka vaatii perkuleesti tehoa. Koko traktori haluaisi pyöriä nivelakselin ympäri. traktorin pyörään kohdistuu voima joka estää traktorin pyörimästä nivelakselin ympäri. Missä on tämän voiman vastavoima? Voiman ulosottoakselin laakerilla sen on pakko olla!

Kertokaa nyt ihmiset tuntuuko tämä järkeenkäyvältä, onko asia näin? Vai lienenkö väärässä? Kommentoikaa!


Mihin tietoni perustuu? Perustuu teräsrakennesuunnitteluteknikon ja koneautomaatioinsinöörin lujuusopin, mekaniikan ja dynamiikan opintoihin ja useiden vuosien työkokemukseen ja konepuolen harrastuksiin niin teoriassa kuin myös käytännössä.


RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: Jaska Y
Maanantaina 08.8. 2005 klo 19:07:36

Message:
Älä tykkää, DD-123, huanoo, kun sanon, että meitin tarttee viä opiskella selittämistä ;-)

Mää en kylläkän o minkän lajin insinööri, konetekniikan suhteen oon vaan ajattelija.

Voiskos asia olla näin: Oletetaan hammaspyöräpummppu, semmonen kaks hammaspyörää kammiossa, ulkosivuilla pumpataan, keskellä hampaat täyttää toistensa välit nin että öljy ei pääse takaisin imupuolelle. Oletetaan hammaspyörä-, hihna- tai ketjukäyttö jossa pyörä on pumppaushammaspyörän kokoinen.
Pumpun sisään menevään akseliin vaikuttaa voima jolla käyttöpyörän hammasta työnnetään tai ketju tai hihna sitä vetää. Toiseks siihen vaikuttaa voima, jolla pumppaava "ensiö"hammaspyörä työntää öljyä. Kolmanneks siihen vaikuttaa voima jolla pumppaushammaspyörän hammas nojaa toisen pumppauspyörän hampaaseen pyörittäessään sitä samaa vauhtia. Toinen ja kolmas on yhtä suuria, vastakkaissuuntaisia, joten niiden suhteen akseli "kelluu".
Ensimmäinen on vähintään toisen ja kolmannen summa.

Nivelakselikäytössä nivelristikon toinen haara "nostaa", mutta vastapäinen kaverinsa "painaa"= ei ressaa laakeria.

Ottakaa kantaa!
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: Insinööri
Maanantaina 08.8. 2005 klo 22:18:17

Message:
Onpas 123sen opiskelu mennut hukkaan, nukuitko tunnilla.

Jos kuvitellaan että meillä on hihnavetoinen hammaspyöräpumppu, jonka kiertyminen vääntömomentin voimasta on estetty ja sitä aletaan puörittää, se pyrkii siirtymään hihnan vetosuuntaan voimalla, joka on M/r + lisäksi hihnan kiristysvoima.

Vastaavasti sama pumppu kardaanilla pyöritettynä ei pyri siirtymään minnekään päin. Kysynpä nyt sinulta 123, mikä sitä siirtäisi, ja minne päin, vasemmalle, oikealle, ylös vai alaspäin, vai sinne itäkaakkoonko se menisi ja miksi?

Olet noissa ajatuksissasi sotkenut sisäiset ja ulkoiset voimat, joista edellä Jaska Y myös mainitsee. Olisiko aika jo todeta ettei sivuttaisvoimat rasita kardaanikäytössä pumpun laakereita sillä tavalla kuin hihnavedolla? Akselinkin jännitys on kardaanivedossa pienempi, sillä siitä puuttuu taivutusmomentin aiheuttama jännitys.
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: DD-123
Tiistaina 09.8. 2005 klo 15:44:30

Message:
Inssille:

Kirjoitit: "Jos kuvitellaan että meillä on hihnavetoinen hammaspyöräpumppu, jonka kiertyminen vääntömomentin voimasta on estetty ja sitä aletaan puörittää, se pyrkii siirtymään hihnan vetosuuntaan voimalla, joka on M/r + lisäksi hihnan kiristysvoima."

Olet aivan oikeassa, tästähän on oltu yhtä mieltä koko ajan. Ja hihnatyypistä riippuen laakeria mitoitettaessa voimalle käytetään kerrointa, muistaakseni välillä 1-2,5. Eli hammashihnalla kerroin on pienin ja lattahihnalla suurin (kiristysvoima).

Kirjoitit: "Vastaavasti sama pumppu kardaanilla pyöritettynä ei pyri siirtymään minnekään päin. Kysynpä nyt sinulta 123, mikä sitä siirtäisi, ja minne päin, vasemmalle, oikealle, ylös vai alaspäin, vai sinne itäkaakkoonko se menisi ja miksi?"

Tämä on jo aika paksua! Olet siis sitä mieltä että hydraulipumput on kardaanikäytössä kiinnitetty vain silmänlumeeksi? Ja olet siis kehittänyt teorian jolla kaikki kardaanien päissä olevat laitteet voidaan varustaa esim. puulaakerein? Nehän ovat nykyistä laakerointitapaa huomattavasti edullisempia...Muista nyt kuitenkin että pyörimisen estohan juuri aiheuttaa voiman, jolla on jossakin vastavoima...Kuten edellä sanottiin, kardaanin ristikossa on kaksi erisuuntaista voimaa. Mutta mistä ne voimat syntyvät? Eiköhän ne jotenkin sieltä sen akselin välityksellä ilmesty?


Kirjoitit: "Olisiko aika jo todeta ettei sivuttaisvoimat rasita kardaanikäytössä pumpun laakereita sillä tavalla kuin hihnavedolla? Akselinkin jännitys on kardaanivedossa pienempi, sillä siitä puuttuu taivutusmomentin aiheuttama jännitys."

Voimme mainiosti todeta että hihnakäyttö rasittaa laakereita enemmän, tämä on ollut selvää jo alusta asti. Kuten myös akselin taivutusmomentti. Eli suuri merkitys on hihnapyörän koolla (eli pyörintänopeuskin vaikuttaa) ja etäisyydellä laakerista.

Sisäiset ja ulkoiset voimat on pakko sotkea mukaan. Jos ajatellaan esim takavetoisen auton kaksiosaista kardaania, niin kardaanin tukilaakerillehan ei kohdistu juuri mitään sivuttaisvoimia. Mutta perän akselille kohdistuu. Juuri niitä sotkettuja sisäisiä voimia. Sinun teoriallasi perä ei tarvitsisi laakeria ollenkaan kardaanin juuressa, vai kuinka?

Mutta totean edelleenkin, kuten tämän koko kinan alussakin, että pumppua voi hihnallakin käyttää ja myös käytetään ilman mitään ihme tukilaakereita. Esim. Sauer-Danfossin hydraulimoottoreita käytetään yleisesti ketjukäytöllä ja hyvin kestää. Vehkeet pyritään suunnittelemaan niin että hydrauliyksikkö kuluu loppuun yli 90 % tapauksista ennen laakerointia.

Vastaappa sinä nyt vuorostasi onko olemassa nimenomaan hihnakäyttöön laakeroituja moottoreita tai pumppuja? Saako johonkin pumppuun tukilaakerin hihnakäyttöä varten? Voi ollakin mutta ei ole vastaan tullut. Ja perustele nyt vähän enemmän muutenkin tuota ajattelutapaasi, miten ne voimat siellä pumpussa oikein menee?

Todettakoon lopuksi että ehkä olen tehnyt suuren virheen kun en ole tukilaakereita käyttänyt ko. tilanteissa, mutta tähän mennessä ei ole ongelmia ollut.

Tämä on ollut loistava kina, mutta ei kuitenkaan yhtä hyvä kuin se traktorin vetopisteen paikka silloin joskus aikanaan!
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: sivullinen
Tiistaina 09.8. 2005 klo 16:05:09

Message:
Verratkaa, jos kiertää hylsyavainta yhdellä tai kahdella kädellä, kummassa ei vänkää sivulle?
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: Jaska Y
Tiistaina 09.8. 2005 klo 16:14:37

Message:
TAHTOO FILOSOFOIDA!
kaivakaa mulle se vetopistekina (jos uskallatte), mää tahdon lusikkani soppaan

Asiasta: Kardaanin juureen, siis murikalle, tarvitaan laakeri, ettei murikka lähde kiipeämään ylös (siis autolla, voortilla tai verkulla eteenpäin ajaessa) tai painumaan alaspäin (vallulla, majorilla jne joissa on pyörimissuunnan kääntävä alennuspyörästö)
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: Juki
Tiistaina 09.8. 2005 klo 16:19:55

Message:
mistä löytyy majorin nostolaitteen varoventtiili? sitä rikottamalla saan lisää nosto tehoa vai saanko?
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: rape
Tiistaina 09.8. 2005 klo 16:46:10

Message:
Varoventtiilin rikkomalla saat pumpun rikotuksi.

Sulla on varmaan sulakkeidenkin tilalla rautanaulat?
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: rape
Tiistaina 09.8. 2005 klo 16:48:05

Message:
En jaksa lukea jaaritteluitanne läpi mutta...

> Muista nyt kuitenkin että pyörimisen estohan juuri aiheuttaa voiman, jolla on jossakin vastavoima...

Mutta se ei ole sivuttaisvoima.
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: rape
Tiistaina 09.8. 2005 klo 16:54:30

Message:
Varoventtiilin rikkomalla saat pumpun rikotuksi.

Sulla on varmaan sulakkeidenkin tilalla rautanaulat?
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: Hmmm..
Tiistaina 09.8. 2005 klo 17:46:02

Message:
Kinaajille mietittävää:

Ajatelkaappa asiaa toisinpäin, niin että hydraulimoottori pyörittää kardaania tai hihnapyörää. Jos kardaanin pyöriminen estettäisiin, miten heikosti kiinnitetylle moottorille kävisì? Mitä tapahtuisi liian heikosti kiinnitetylle hihnapyörää pyörittävälle hydraulimoottorille , jos pyöriminen estettäisiin hihnasta?
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä:
Tiistaina 09.8. 2005 klo 18:00:14

Message:
Pyrkisi pyörimään paikallaan, koska sivuttaisia voimia ei ole.
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: 565-64
Tiistaina 09.8. 2005 klo 18:00:24

Message:
Muutama selvennys DD-123:lle.
1.Tukilaakereita saa kaupasta, pumpun naamataulu pysyy samana, ainoastaan pituutta tulee hieman lisää. Tukilaakerit ovat tarkoitettu juuri hihnakäytölle.
2. Pumpun teoreettisen käyttöiän määrittelee juuri laakereiden kestoikä. Mikäli valmistaja ilmoittaa pumpulle käyttöiän (tunteja) niin se määräytyy laakereiden kestoiän mukaan. Monesti nuo tiedot eivät ole julkisia.
3. Puhuessasi Sauer-Danfoss`n moottoreista mennään aivan eri asiaan. Niiden laakerointi on järjestetty aivan toisin kuin hammaspyöräpumpussa.
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä:
Keskiviikkona 10.8. 2005 klo 08:32:45

Message:
Mikä se on mikä aiheuttaa pyörimisen? se on aina sivuttainen voima. ilman sivuttaisvoimaa mikään ei pyöri.
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: Matti
Keskiviikkona 10.8. 2005 klo 09:25:41

Message:
Pitää olla jääräpäinen kaveri tuo 123, taitaa olla pohojalaanen puukkojunkkari! Ei ole kuitenkaan kertonut mihin suuntaan kardaanivetoisen pumpun sivuttaisvoima pyrkii siirtämään pumppua. Edellä sivullinen väänsi jo rautalangasta mallin mutterin avauksesta, mutta eipä mene jakeluun sittenkään tuolle jääräpäälle. Testaappa vaikka ristikkoavaimella muttereiden avaamista.

Mistä se vastaava sivukuorma tulee akselivetoiselle pumpulle verrattuna hihnavetoiseen, ei se nivelakseli pysty siirtämään taivuttavaa momenttia, ainoastaan vääntömonentin. Mitä tulee auton perän kardaaniin siellä on hammaspyörävälitys, josta seuraa sivuttaiskuorma, samoin aksiaalikuorma viiston lieriöhammaspyöräparin vuoksi. Nämä voimat ovat esimerkiksi kuorma-autossa hyvin suuret.

123 puhui tuossa edellä puulaakereista. Pumpun sisällä on paineista ja hammaspyörävedosta johtuvia kuormia, jotka vaativat erittäin hyvän laakeroinnin, josta syystä ei sinne voi mitään puulaakereita panna! Ei pidä masentua ja puhua mitä sattuu, vaikka olisikin väärässä tuossa akselivedon aiheuttamasta sivuttaiskuormasta. Ota ne kesken jääneet mekaniikan oppikirja uudelleen esiin ja jatka harjoituksia!
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: Jaska Y
Keskiviikkona 10.8. 2005 klo 09:50:23

Message:
Nimettömälle, joka tahtoo sivuttaisvoiman: Olet oikeassa, mutta kun akselin eri reunoissa on erisuuntaiset voimat, akseli pyörii muttei pyri sivulle.
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä:
Keskiviikkona 10.8. 2005 klo 10:00:10

Message:
Todetaan, että meitä "nimettömiä" on melkein peräkkäin kaksi.

Itse olen sitä mieltä, että sivuttaisvoimia ei ole, sehän on selvä, ei nivelletty akseli pysty sellaisia siirtämään, eikä pumpusta sellaisia pysty aiheutumaan. Olen jopa sitä mieltä, että edes auton perästä ei kardaanin pyörityksen takia aiheudu sivuttaisia voimia, vaan jos niitä yleensä on, ne aiheutuvat jostakin muualta voiman siirryttyä jo renkaisiin.
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: DD-123
Keskiviikkona 10.8. 2005 klo 10:02:44

Message:
Huomenta!

Vielä kerran:

Kaikille on selvää, että jos traktori pyörittää nivelakselia niin siinä ei ole merkittäviä sivuttaisvoimia. Teoriassa pyörivää nivelakselia voi pitää kädessä, toinen pää irrallaan, jos suojukset on paikallaan. En tosin suosittele. Eihän käsiporakonekaan sinkoa kädestä mihinkään sivulle, jos se pyörii ilman kuormaa. Laittakaapa porakoneeseen kiinni hiomalaikka ja painakaa kiinni peltiin, niin sivuttaisvoimat alkaa tuntua. Ja mikä ne voimat ottaa ensimmäisenä vastaan? Ankkurin laakerointi.

Mattikin kirjoittaa juuri siitä mitä tarkoitan: Pumpun laakerit mitoitetaan pumpun sisäisten voimien perusteella. Ne voimat aiheutuvat öljyn pumppaamisesta. Jos Majori pyörittää täydellä tehollaan hydr. pumppua niin pakko siellä pumpussa jonkin on ottaa ne kuormat vastaan. Ja se jokin on pumpun laakerointi, ei mikään muu. Ja mikä sen voiman sinne pumppuun tuo? Kardaani tai hihnapyörä. Juuri niinkuin Mattikin sanoo auton perästä. Ihan sama asia.
Olen kaiken aikaa yrittänyt sanoa että kardaani ei itsessään mitenkään mystisesti aiheuta niitä sivuttaiskuormia, vaan ne ovat siellä laakereilla joka tapauksessa. Hihnakäytössä vain vähän suurempina.

Alkuperäinen väitteeni on siis edelleenkin: Hyrdaulipumppua voi pyörittää ilman ongelmia hihnapyörällä ilman mitään tukilaakereita. Pumpun laakerit rasittuvat hieman enemmän, mutta hihnakäyttöisiä pumppuja on maailma täynnä.

Joko nyt selviää? Ilmeisesti mä en osaa ilmaista asiaani selkeästi? Sanottakoon vielä että itse ehdottomasti pyrin käyttämään nivelakselia aina kun mahdollista...

565-64: Pystytkö yksilöimään jonkin tukilaakerin? Onko esim. jotain luetteloa netissä jossa näitä laakereita voisi nähdä? Erityissovelluksissa, esim. jos hihnapyörä on poikkeuksellisen kaukana pumpusta, tukilaakeria tarvitaankin.

ps. Usein on muuten niin että laakereita mitoitettaessa momentin, kiertymän ja taivutuksen mukaan laskettu akselin paksuus pakottaa valitsemaan huomattavasti isomman laakerin kuin mitä kuormien mukaan olisi tarpeen. Usein ko. tapauksissa laakereiden teoreettinen kestoikä on ääretön.
Maailma on täynnä ns. ylimitoitettuja laakereita. Välttämättä näin ei kuitenkaan ole hammaspyöräpumpussa, koska akselit ovat varsin lyhyitä.
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: ??
Keskiviikkona 10.8. 2005 klo 11:13:24

Message:
Ei siihen porakoneeseenkaan tule sivuttaismomenttia, vaan
vääntömomentti, ja siksi se pyrkii kiertymään käsissä!

123 >27.7 kerroit, että sivuttaisvoima on käytännössä sama
hihna ja akselivedossa, taitaa muuttua ääni kellossa!
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä:
Keskiviikkona 10.8. 2005 klo 18:05:26

Message:
> Olen kaiken aikaa yrittänyt sanoa että kardaani ei itsessään mitenkään mystisesti aiheuta niitä sivuttaiskuormia

Kuormaahan ei käytännössä ole (juuri) ollenkaan, jos pumppu pyörii kuivana, eli kardaaniveto ei voi aiheuttaa sivuttaisvoimia. Ainoa kuorma on hammaspumpussa rattaiden vierintävastus toisiaan vasten ja laakereitten vierintävastus.

Hihnavedossa asia on toisin.
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: Valametti miäs
Torstaina 11.8. 2005 klo 16:55:51

Message:
Eikös jossain Valametissa ollu tuollainen kummastakin päädystä laakeroitu hytrauli pumppu, jossain on kuvakin kun sellainen on laitettu MF35 keulille hihnavedolla.
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: Tarmo
Torstaina 11.8. 2005 klo 17:24:56

Message:
Kyllä vaan tulee sivuttaisvoimia.Se on se fysiikan laki.Meneppä vaikka karuselliin pyörimään niin kyllä sivuttaisvoima vetää sua ulkokehälle.
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: Jarmo
Torstaina 11.8. 2005 klo 17:57:48

Message:
Ei se ole sivuttaisvoima, vaan keskipakovoima, mutta karusellin keskellä (kardaanin keskellä) se on nolla ja reunoilla yhtä suuri joka suuntaan, jolloin niitten vaikutus kumoutuu.
RE: Majorin hydrauliikka?
Lähettäjä: e
Maanantaina 15.8. 2005 klo 12:05:39

Message:
Mää todellakin toivon jotta nää "keksijät" ei ole suunnittelemassa tuota uutta atomivoimalaa... Ehkä ovat Porin entisiä puimurintekijöitä, niin ihmeellinen viritys sekin oli. Hytrauliikka kun on noin vaikeeta, niin ihmekkös se oli että kaikki meni remmeillä ja kun siellä on noin kauhiasti kuormia niin ain ol laakrit rikki ;)